Kuva: iStockphoto
Kuva: iStockphoto

Mikä vähentää sydäntauteja ja syöpiä ja torjuu ilmastonmuutosta ja nälänhätää?

Tiedätte varmaan Risto Isomäen. Hän on se kirjailija ja tiedotoimittaja, jonka kirjoituksissa toistuvat ekologiset ja maailmanlopun teemat. Isomäen mukaan ilmaston lämpeneminen on ihmiskunnan tulevaisuuden suurin uhka.

Isomäestä oli hieno henkilökuva maaliskuun Kodin Kuvalehdessä (KK 7, Tarja Hirvasnoro: Kokopäiväpelastaja). Minut herätti jutussa tämä kohta:

Yksi ilmasto-ongelma on vielä jäljellä, ja se on iso. Jos se ratkaistaisiin, ilmastovaikutukset olisivat huikeat. Samalla päästäisiin eroon kasteluvesipulasta ja uusien tartuntatautien vaarasta. Sydän- ja verisuonitaudit, syöpä ja diabetes vähenisivät. Taistelu nälkää vastaan helpottuisi. Metsiä ei enää tarvitsisi raivata pelloiksi, peltoja voitaisiin metsittää uudelleen.

"Valitettavasti se on myös ainoa asia, johon hallitukset eivät halua puuttua. Myös tavalliselle ihmiselle se on vaikein uhraus", Isomäki sanoo.

Arvasitteko mistä on kyse? Mikä yksittäinen teko voi vaikuttaa maailman tilaan näin paljon.

Kyse on lihansyönnistä.

Jos ihmiskunta haluaa lihaa joka lautaselle, taistelu lämpenemistä vastaan on hävitty, Isomäki ennustaa.

Olen sekasyöjä. Pihvistä en piittaa, mutta olen tajunnut syöväni joka päivä lihaa jossakin muodossa: leikkeleenä leivän päällä, lounaalla kanasalaatissa, viikonloppuna makaronilaatikossa, joskus iltapitsassa.

Toisaalta yhä useammin huomaan tekeväni kotona kasvisruokaa: illaksi laitan punajuuripastaa, leivälle levitän hummusta tai pähkinävoita, viikonloppuna haudutan lapsen herkkua, ohrapuuroa.

Brittiläisestä Daily Mailista luen, että en ole ainut: lihansyöntiä vähentäneiden ihmisten määrä maailmalla on kasvussa. Ihmiset eivät välttämättä luovu lihasta kokonaan, mutta vähentävät sen syöntiä. Britanniassa heitä kutsutaan nimellä reducetarian. Mitähän termi olisi suomeksi? Semivege? Osa-aikavegetaristi?

Olen mielelläni osa-aikavegetaristi. En ole halukas luopumaan lihansyönnistä kokonaan, mutta olen valmis vähentämään kulutusta.

Onhan se tapa, jolla pystyn paitsi kohentamaan omaa terveyttäni niin ennen kaikkea tekemään oman osani koko maapallon hyväksi.

Lue lisää Hyvää päivää -palstan juttuja:

Kolesteroli korkealla: Testaa riskisi saada sydäninfarkti

Näistä kasviksista saat parhaiten proteiineja

Marianne Rautanen on Meidän Perhe -lehden toimitussihteeri, jolla on keittiönkaapissa seitsemän pussia pähkinöitä ja joka yrittää sinnikkäästi löytää kosmeettisen avun mustiin silmänalusiin.

Hyvää päivää -palsta päivittyy torstaisin.

Vierailija

Terveysteko, joka pelastaa maailman

Miksi ei voisi luopua kokonaan lihasta? Aloitin täysvegenä 24 vuotta sitten, nyt takana noin 9 vuotta vege-lakto-ovo -elämää, joskus yritin olla vegaani, mutta se oli liian tuskallista. Maito- ja munatalous ovat myös melko pahoja, voisin eettisemmin ja vastuullisemmin minäkin toimia. Luonnonvarat on pian kulutettu loppuun.
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Iiro on nopea, madot hitaita. Kuva: Mikko Hannula
Iiro on nopea, madot hitaita. Kuva: Mikko Hannula

Iirosta on hauskaa seurata matojen touhuja ja viedä niitä multaan turvaan, kun äiti tekee puutarhatöitä.

”En ole matojen pelastaja. Tai olen. Kun äiti kaivaa ja huutaa, että täällä on hieno, mä tulen ottamaan madon. Vien sen multaan turvaan.

Mullassa mato syö ja kakkaa. Se kasvattaa meidän herneitä.

Tiellä auto tai pyörä voi ajaa madon päälle. Madot ei osaa vielä varoa.

Toi iso on varmaan isä ja toi toinen äiti. Kohta ne varmaan sukeltaa. Onkohan niiden koti kaukana?

Käyn välillä tekemässä muuta ja tulen sitten taas seuraamaan niitä. Madot on aika hitaita. Mä olen nopea.”

Iiro, 4

Alaraajavammat ovat lasten jalkapallovammojen suurin yksittäinen ryhmä, sanoo professori Jari Salo.

Lasten loukkaantumisalttius kasvaa, kun treeneistä siirrytään peleihin, joissa vauhti ja loppuun saakka yrittäminen ovat kovemmalla tasolla.

Yleisimpiä lasten jalkapallovammoja ovat nilkkojen vääntövammat sekä eri puolille kehoa kohdistuvat kolhut. Myös päähän kohdistuu lukumääräisesti paljon vammoja, mutta ne ovat onneksi yleensä vaikutuksiltaan vähäisiä.

– Nyrjähdykset ja nivelsidevammat ovat yleisempiä tytöillä, murtumat puolestaan pojilla, Jari Salo kertoo.

Murtumat ja ruhjeet liittyvät usein kontaktitilanteisiin, kun taas nivelside- ja lihasvammat syntyvät kaatumisten yhteydessä ja suunnanvaihdoista. 

– Takareiden alue jää usein liian vähälle huomiolle. Sen vammat ovat nopeimmin kasvava ryhmä jalkapallossa. Kasvuiässä tilanteeseen tuo lisähaasteen reisiluun pituuskasvu, johon lihasten tulisi mukautua, Salo painottaa.

Rasitusvammojen taustalla usein kasvuun liittyvät tekijät

Lasten ja nuorten rasitusvammoissa ikä on merkittävä tekijä. Kasvavalla lapsella tai nuorella on useita kohtia, joissa luiden kasvutumakkeiden luutuminen ja jänteiden ongelmat ilmaantuvat tietyssä järjestyksessä ikävaiheiden mukaan, jos rasitus ylittää sietokyvyn. 

– Tyypillisiä rasitusvaivojen kohtia ovat mm. kantapääkivut sekä polvilumpiojänteen alaosan vaivat, kuvailee Salo.

Urheilun muuttuminen ”ammattimaisemmaksi” yhä nuoremmissa ikäluokissa lisää rasitusvammoja.

Spesifi lajikohtainen harjoittelu yhdistettynä vähentyneeseen yleiseen vapaa-ajan liikkumisen näyttäisi osittain selittävän rasitusvammojen yleistymistä. Toinen merkittävä tekijä on urheilun muuttuminen ”ammattimaisemmaksi” yhä nuoremmissa ikäluokissa.

– Useampaa lajia harrastavilla lapsilla rasituksen sietokyvyn rajan huomaaminen on usein vaikeaa, kun kussakin lajissa pyritään maksimoimaan siinä tarvittava harjoittelu. Tällöin ennaltaehkäisyssä korostuu vanhempien ja valmentajien yhteistyö myös eri lajien kesken, Salo toteaa.

Vammojen ennaltaehkäisy monen tekijän summa

Akuuttien pelitilanteessa syntyneiden vammojen ennaltaehkäisyyn ei ole oikotietä. Rasitusperäisiä vammoja voidaan vähentää oikeanlaisella harjoittelulla sekä huomioimalla lapsen kokonaistilanne. 

– Riittävän monipuolinen harjoittelu, alkulämmittelyt, palautumisen seuranta, tasapainoinen ravitsemus, lapsen kuuntelu sekä maltti olla pois rasituksesta, jos ilmenee viitteitä rasitusperäisestä vammasta ovat hyviä keinoja vammojen ennaltaehkäisyyn, sanoo lastentautien erikoislääkäri Petri Koponen.

Aikuisen on huomioitava, jos lapsi ei pysty enää tekemään suorituksia aiemmalla tavalla, vaikka hän ei oireita valittaisikaan.

Lapsi ei vielä tunne omaa kehoansa ja siinä tapahtuvia muutoksia, jolloin harrastuksessa mukana olevien aikuisten rooli korostuu. Aikuisen on huomioitava, jos lapsi ei pysty enää tekemään suorituksia aiemmalla tavalla, vaikka hän ei oireita valittaisikaan.

– Treeniohjelma on hyvä rakentaa monipuoliseksi: nuorille ei kannata suunnitella liiaksi voimaharjoitteita ja alakouluikäisille lapsille on tärkeä mahdollistaa eri lajien kokeilu lapsen näin halutessa. Myös joukkueen reilut pelisäännöt ovat lasten ja nuorten joukkuepeleissä tärkeässä roolissa, painottaa Koponen lopuksi.

Jos urheillessa sattuu - milloin lääkäriin?

  • Urheilukentällä aloitettu perinteinen kylmä-koho-kompressio -hoito on hyvä ensiapu.  
  • Päävammojen osalta on tärkeä selvittää, onko lapsi ollut tajuttomana tilanteen jälkeen. Jos lapsi on hetkenkin tajuttomana tai päävamman liittyy muistikatko, lääkärin arvio on tarpeen.
  • Akuuteissa vammoissa on hyvä lähteä lääkäriin, jos lapsi ei pysty käyttämään loukkaantunutta raajaa, raaja on epämuotoinen, kipu on kova tai kyseessä on avovamma. 
  • Rasitusvammoissa on hyvä kääntyä asiantuntijan puoleen, jos vammoihin liittyy lepokipua, aiempi vaiva pahenee akuutisti tai tilanne pitkittyy harjoittelutausta huolimatta.

Lähde: Mehiläinen.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.