Erkki ja Annika ovat oppineet ottamaan yhteistä aikaa lasten mentyä nukkumaan. Kuva: Amanda Aho
Erkki ja Annika ovat oppineet ottamaan yhteistä aikaa lasten mentyä nukkumaan. Kuva: Amanda Aho

Vaippa- ja vuorotyörumban keskellä on tärkeää muistaa, mistä kaikki alkoi. Kolme paria kertoo, miten he löytävät aikaa parisuhteelle.

Kynttilät palavat, lapset nukkuvat. Tarjottimelle on aseteltu juustoja ja keksejä, lasissa on pehmeää punaviiniä. Erkki, 33, ja Annika, 30, ovat syventyneet tutkimaan kirjaimiaan – mitä näistä voisikaan keksiä?

– Sekin on rakkaudenosoitus, ettei Eki tykitä täyslaidallista vaikeita sanoja Alfabet-pelissä, jotta pärjään hänelle edes jotenkuten tässä väsymystilassa, Annika sanoo.

Erkki ja Annika viettävät nykyään treffi-iltojaan kotona lasten nukkuessa. Ennen he saattoivat suhahtaa minilomalle vaikkapa Barcelonaan.

Nikin, 3, synnyttyä pidemmät matkat vaihtuivat treffi-iltoihin Helsingissä, ja Noelin,1, syntymän jälkeen kotisohvalle.

– Rakastan hotellissa yöpymistä, mutta nykyään sekin on luksusta, kun saamme olla kotona hetken ihan rauhassa kahdestaan, Annika toteaa.

Tekemisen ei tarvitse olla ihmeellistä, kunhan toinen on lähellä. Game of Thrones, sohva ja sipsipussi riittävät pitkälle.

Kun Annika ja Erkki kohtasivat ensimmäistä kertaa yhteisen ystävän syntymäpäivillä 2010, se kolahti heti ja kovaa. Kummallakin.

– Tuntui heti siltä, että tuo mies on minua varten.

Nykyään pari viettää puolet kuukaudesta eri maissa. Erkki on ammatiltaan liikennelentäjä, ja kaukolennot Kiinaan, Yhdysvaltoihin ja muualle maailmaan vievät keskimäärin 10–15 päivää kuukaudesta. Annika elää lasten kanssa säännöllistä arkea. Hän on tällä hetkellä hoitovapaalla terveydenhoitajan työstään.

Kotona ollessaan Erkki viettää paljon aikaa poikien kanssa kolmestaan, jotta Annikakin pääsee huilaamaan.

Kotona oleminen on ehkä rankempaa kuin töissä käyminen, Erkki arvelee. Kuva: Amanda Aho
Kotona oleminen on ehkä rankempaa kuin töissä käyminen, Erkki arvelee. Kuva: Amanda Aho

Vaikka arjessa pyörii vaippa- ja vuorotyörumba, intohimoakin pitää olla. Halu toista kohtaan on edelleen vahva, vaikka joskus vähän väsyttäisikin.

– On tärkeää muistaa, mistä kaikki alkoi. Se pysyy, kun muistaa koskea toista ja olla lähellä, Annika pohtii.

– Niin tai kehuu, että oletpa kaunis, kun toinen juoksee yhtäkkiä alasti suihkusta estämään lasten katastrofia, Erkki virnistää.

”Emme juurikaan vietä aikaa kahdestaan”

Puolukanvarvut riipivät kumisaappaiden varsia, kun kahdet isommat ja yhdet pienet jalat astelevat tutulla metsäpolulla. Luonto on Sofialle, 29, ja Mikalle, 41, mieluisin paikka viettää yhteistä aikaa, ja mukana kulkee melkein aina nelivuotias Viljami.

– Emme juurikaan vietä aikaa kahdestaan, mutta emme sitä kaipaakaan, koska teemme samoja asioita kolmestaankin, Sofia pohtii.

Sofian ja Mikan yhteisiä harrastuksia ovat luonnossa liikkuminen ja jousiammunta. Kuva: Satu Kemppainen
Sofian ja Mikan yhteisiä harrastuksia ovat luonnossa liikkuminen ja jousiammunta. Kuva: Satu Kemppainen


Koko perhe käy yhdessä esimerkiksi jänis- ja teerimetsällä.

– Viljami on kulkenut mukanamme metsässä jo rattaissa. Hän tulee tottuneesti minne tahansa.

Ennen Viljami oli paljon myös mummunsa kanssa, mutta viime kesänä Sofian äiti menehtyi äkillisesti aivoverenvuotoon. Sen jälkeen poika on kulkenut vanhempien matkassa entistäkin tiiviimmin.

– Voisihan sitä kahdenkeskistä aikaa olla enemmänkin, mutta olemme jo niin tottuneita tähän, Mika toteaa.

Ehkä isommalla porukalla liikkuminen myös suojelee pariskuntaa turhilta sanaharkoilta.

– Olemme semmoisia, että jos vietämme liikaa aikaa yhdessä, tulee helposti sanomista, Mika sanoo.

”En juuri lepyttele Sohvia. Hän ei säästele mielipiteitään, ja se on just parasta.”

Mikasta Sofian tuittupäisyys on vaimon paras ominaisuus, vaikka aina sen kanssa eläminen ei ole ollut helppoa. Kun Viljami oli puolivuotias, perheessä kukaan ei nukkunut kunnolla. Samaan aikaan Mika joutui puoleksi vuodeksi lomautetuksi, joten talouskin oli tiukalla. Silloin kipakoita sanoja ei säästelty.

– En juuri lepyttele Sohvia. Hän ei säästele mielipiteitään, ja se on just parasta, Mika nauraa.

Vähitellen asiat järjestyivät ja olo helpotti. Nykyään metallimiehenä työskentevä Mika on töissä viimeistään seitsemältä aamulla. Sofia oli pitkään Viljamin kanssa kotona, mutta syksyllä hän palasi töihin maatalouslomittajaksi ja Viljami aloitti päiväkodin. Vaikka poika on vähemmän kotona kuin ennen, se ei ole tuonut lisää kahdenkeskistä romantiikkaa perheen arkeen – eikä sitä oikeastaan kaivatakaan.

– Mika huolehtii siitä, että autot on remontoitu, ja minä huolehdin siitä, että meillä on ruokaa jääkaapissa. Emme ole koskaan harrastaneet mitään kynttiläillallisia, Sofia sanoo.

”Tärkeintä on arvostaminen arjessa”

Vähintään kerran kuussa Petra, 40, laittaa tumman luumun väristä huulipunaa ja pähkäilee, mitä panisi päälleen. Sillä välin Eero, 38, laittaa hyvää musiikkia soimaan. Sitten pari vie lapset hoitoon ja lähtee kahdestaan humputtelemaan.

Musiikki on Petran ja Eeron yhteinen juttu. Kuva: Lasse Lecklin
Musiikki on Petran ja Eeron yhteinen juttu. Kuva: Lasse Lecklin

Perheen kanssa vietetty aika on kummallekin tärkeintä, mutta koska heitä on siunattu erinomaisella turvaverkolla, pienet irtiotot ovat helposti toteutettavissa. Petran vanhemmat asuvat lähes naapurissa ja ottavat Moonan, 13, ja Joan, 4, mielellään kylään. Eeron äiti asuu kohtuullisen matkan päässä Hämeenlinnassa, ja lapsenlapset ovat tervetulleita myös sinne.

Joskus humputtelu tarkoittaa vaikkapa hotelliyötä Helsingissä. Useimmiten se on kuitenkin rokkikeikka. Rakkaus musiikkiin yhdisti Eeroa ja Petraa jo ennen lasten syntymää. Jos yhteisistä suosikkibändeistä joku ilmoittaa keikasta, treffi-ilta ja lastenhoito varataan saman tien. Kesällä festarit ovat tärkeitä molemmille. Ilosaarirockiin varsinkin on päästävä.

Aikaisemmin he soittivat myös yhdessä omalla kokoonpanollaan, jossa Petra lauloi ja Eero soitti kitaraa. Joan syntymän jälkeen aikataulut kävivät kuitenkin niin tiiviiksi, että oli pakko valita harrastusten välillä, työelämässäkin kun on kiireensä. Eero työskentelee tietoturvakonsulttina, Petra on digitaalisten sisältöjen päällikkö.

Petra päätti satsata harrastuksissa liikuntaan, Eero musiikkiin. Hän keikkailee Keoma-bändinsä kanssa aina Baltian maita myöten.

Myös oman ajan antaminen on heille tapa pitää huolta parisuhteesta ja perheestä. Kun toinen pääsee tekemään omia juttujaan, hän on paremmalla tuulella ja jaksaa taas perhe-elämääkin eri tavalla.

– Musiikki on Eerolle aivan järjettömän tärkeää, enkä näe, että se on meiltä muilta mitenkään pois, päinvastoin. Ehkä peilaan tässä myös itseäni, sillä kun pääsen jumppaan, se antaa energiaa ja pitää minut hyvällä tuulella, Petra pohtii.

Petraan vetoavat pienet teot, kuten lämmin ateria, kun hän palaa väsyneenä töistä.

Festareiden ja konserttien lisäksi Petra ja Eero arvostavat arjen romantiikkaa.

– Halaamme ja pussaamme paljon, Petra kertoo.

– Niin ja muistamme kysyä, miten töissä menee ja mitä sulle kuuluu, Eero täydentää.

Petraan vetoavat pienet teot, kuten vaikkapa lämmin ateria ja siisti koti, kun hän palaa väsyneenä töistä.

– Suuria eleitä tärkeämpää on arjessa arvostaminen ja se, että kertoo välittävänsä.

Meidän Perhe 11/2017

Leikkihellan levyt voi tehdä purkinkansista tai mustasta kontaktimuovista. Kuva: Satu Kemppainen
Leikkihellan levyt voi tehdä purkinkansista tai mustasta kontaktimuovista. Kuva: Satu Kemppainen

33 mahtavaa kesäpuuhaa, joita voi tehdä myös sisällä – ja ilman älylaitetta kourassa.

Apulainen hommiin. Keittiön kauhalaatikko on syytä järjestää mieleiseksi. Myös kirjahylly saattaa kaivata uudelleenorganisointia.

Autokisa lattialla. Pikkuautot lähetetään matkaan samalta viivalta, pisimmälle kiitävä voittaa.

Bänditreenit. Oikeilla soittimilla – tai ihan vaan sählymailoilla, kulhoilla ja kauhoilla.

Hanskahirviö on pehmoinen kaveri, joka syntyy vanhasta sormikkaasta. Katso ohje!

Hei mummi. Kirjoita ihan oikea kirje.

Hyppää salmiakki. Twist-nauha esiin! Katso videolta Eevan ohjeet keskisalmiakkiin, näpysarjaan ja muihin suosikkeihin.

Jättikaupunki. Tee kaupunki, johon pääsevät mukaan kaikki lelut: junarata, legot, duplot, nuket, ukkelit, pikkuautot...

Kampaamoleikki. Lettejä, kampauksia ja ehkä rentouttava päähieronta? Lettiharrastaja Emma, 14, näyttää videolla, miten syntyy näyttävä kumilenksuletti. Vai opettelisiko sittenkin ensin simpukkakampauksen? Tai ehkä twist-letin tai kukkanutturan?

Keittiöleikissä riittää varioitavaa – kokkaako siellä perheenisä, juhlien järjestäjä vai eksoottisen ravintolan keittiömestari? Leikkikeittiön teet nopsasti vaikka vanhasta jakkarasta tai ihan vaan pahvisista kenkälaatikoista.

Keppihevosille voi tehdä radan olkkariin. Hieno heppa syntyy vanhasta sukasta ja mopinvarresta.

Kirppuorigami on peli täynnä hellyyttä – katso ohje taitteluun ja tulosta pohja!

Kiuas kuumaksi, kylpyveteen vaahtoa. Aamusaunan tai vaahtokylvyn aika, koko perheelle.

Kivi on lukki – tai kaktus tai leppäkerttu. Kerätään esiin kivoimmat kiviaarteet, sitten maalataan niistä ötökät tai hieno kaktusasetelma.

Kuka on Batman, kuka hurja kissa? Hienot naamarit syntyvät hamahelmistä.

Kuvaa arvoitus. Lapsi kuvaa kännykällä viisi yksityiskohtaa sisällä. Toinen arvaa, mikä kuvassa on.

Laatikkoleikki. Pahvilaatikosta voi rakentaa mitä vaan – vaikka leikkimökin!

Legot kylpyyn. Rakenna legoista alus ja testaa kylpyammeessa, kelluuko se.

Lehtimieheksi. Piirrä oma lehti tai sarjakuva.

Leiki äitiä. Tämä saattaa tehdä kipeää (äidille), mutta leikki on hauska.

Limalabra kylppäriin. Turvallinen ja myrkytön lima syntyy sampoosta, perunajauhoista ja ripauksesta elintarvikeväriä.

Loikkaa, kierrä, kiepahda. Tehkää temppurata sisälle.

Maalari maalaa itsensä. Sormiväreillä, kylpyammeessa (ja suihkuttaa sitten itsensä).

Melkein aikuinen. Nyt pukeudutaan vanhempien vaatteisiin!

Pahvilaatikosta muokkautuu telkkari, josta tulee vain hyvää ohjelmaa. Toteuttakaa lähetys itse!

Päivän asu. Leiki muotisuunnittelijaa ja piirrä asu. Tai skräppää se.

Sisustus uusiksi. Suunnittele lastenhuoneen uusi järjestys. Olet jo iso, piirrä pohjapiirustus!

Tanssit pystyyn! Jokainen saa valita lempimusaa, ja eikun heilumaan.

Tee oma puuhakirja sisarukselle tai vanhemmalle, hän tekee sinulle.

Teippaa autorata. Pöytään tai lattiaan saa sisustusteipillä upean radan pikkuautoille.

Tyllihameessa on ihana pyörähdellä. Helpoin tylliunelma syntyy solmimalla, et tarvitse ompelukonetta.

Tämän esityksen nimi on. Tee oma näytelmä, vanhemmat ovat yleisönä.

Uusi lempivaate. Kangastusseilla syntyy oma kesäpaita. Kankaaseen voi painaa kuvioita vaikka perunalla.

Yökylä olkkarissa. Mennään yökylään omaan olohuoneeseen, koko perhe patjat vierekkäin.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Pelastusliiveissä on eroja – onhan lapsellasi oikeanlaiset?

Kaikista veneilyssä käytettävistä liiveistä puhutaan useimmiten pelastusliiveinä, ja harva tietää, että liiveissä on eroja. Tällä on merkitystä erityisesti kun valitsee liiviä lapselle.

Kelluntaliivit toimivat nimensä mukaisesti kellukkeena ja sopivat vain uimataitoiselle. Nämä liivit ovat pelastusliivejä kevyemmät.

Pienelle lapselle kelluntaliivejä ei suositella, sillä vaikka niissä on kelluke, niiden tarkoitus ei ole pitää ihmistä veden pinnalla, vaan auttaa uimisessa. 

Pelastusliivit ovat ehdottomasti uimataidottoman tai huonon uimarin valinta. Ne kääntävät veden varaan joutuneen automaattisesti selälleen ja tukevat päätä erillisellä niskassa olevalla kellukkeella. Liiveissä on niin hyvät kellukkeet, että ne voivat kannatella tajutonta ihmistä kokonaan veden pinnalla.

Valitse oikea koko ja materiaali

Pelastusliivi ei saa puristaa mutta ei myöskään olla liian löysä. Liivi on turvallinen vain, kun se on puettu haararemmin kanssa. 

Sopiva liivi löytyy vain kokeilemalla. Esimerkiksi pienelle vauvalle oleellista on, että liivi on päällä mukava, jolloin vauvakin viihtyy liivissä paremmin. 

Lapselle paras valinta on liivi, jossa kelluke on jo valmiina. Vasta vedessä automaattisesti täyttyviä liivejä ei suositella lapsille, sillä ne puristavat ylävartaloa melko napakasti, mikä voi hämmentää siihen tottumatonta. Myös aikuisen on hyvä testata, miltä liivi tuntuu, kun se täyttyy ilmalla.

Muista myös nämä:

  1. Alkoholi ei kuulu veneilyyn. Vesi on kipparille paras ruokajuoma.
  2. Soutuveneessä lapsen paras paikka on soutajan edessä, jolloin soutaja näkee lapsen koko ajan. Lapsi kannattaa pitää pois veneen laitojen luota, jotta lapsi ei putoa äkillisen heilahduksen seurauksena veteen.
  3. Käytitkö mökkivenettä viimeksi vuosi sitten? Varmista aina veneen kunto ennen vesille lähtöä.
  4. Ota mukaan kännykkä ja laita se vesitiiviiseen pussiin. 

Asiantuntijana Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin ylitarkastaja Juhani Pappila.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.