Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi: kouluterveyskyselyn perusteella yläkoululaisten tupakointi on lähes puolittunut 2000-luvun kuluessa. Kuva: iStockphoto.
Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi: kouluterveyskyselyn perusteella yläkoululaisten tupakointi on lähes puolittunut 2000-luvun kuluessa. Kuva: iStockphoto.

Tupakoinnin ehkäisyyn kannattaa panostaa yläkoulussa.

Haiseeko täällä tupakka?

Koululaisten tupakointikokeiluihin kannattaa puuttua ajoissa, sillä jo yläasteikäiset voivat jäädä sauhuttelusta riippuvaisiksi.

Nuorten tupakointia voidaan vähentää puuttumalla järjestelmällisesti tupakkakokeiluihin yläkouluiässä. Silloin tutustuminen tupakkatuotteisiin Suomessa tavallisesti aloitetaan.

Harva saa kuitenkaan kouluterveydenhuollosta kehotuksen tupakoinnin lopettamiseen, selviää maailmanlaajuisesta Global Youth Tobacco Survey (GYTS) -koululaistutkimuksen Suomea koskevasta maaraportista.

Puolet ysiluokkalaisista kokeilee tupakkaa

Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi: kouluterveyskyselyn perusteella yläkoululaisten tupakointi on lähes puolittunut 2000-luvun kuluessa. Hyvästä kehityksestä huolimatta tupakointia yhä kokeillaan alaikäisenä ja osa aloittaa myös säännöllisen tupakoinnin.

Suomalaisista 7-luokkalaisista tupakointia kokeilee 26 prosenttia, mutta 9-luokkalaisista prosenttiluku on jo 55. Päivittäin tupakoivien osuus kasvaa vastaavasti yläkoulun aikana kahdesta prosentista 11 prosenttiin.

Kokonaisuudessaan yläkoulussa päivittäin tupakoivia on seitsemän prosenttia. Tupakoimattomista neljä viidestä ei ole kiinnostunut tupakoinnin aloittamisesta.

Nuuskan vaarat pojille epäselviä

Tutkimuksen mukaan liki 80 prosentille oppilaista oli viimeisen vuoden aikana kerrottu oppitunnilla tupakoinnin vaarallisuudesta.

Savukkeiden haitoista on onnistuttu viestimään hyvin, mutta suhtautuminen muihin nikotiinituotteisiin kuten nuuskaan erotteli vastaajia: pojista vain 66 prosenttia piti nuuskaa varmasti terveydelle haitallisena, kun vastaava luku tytöistä oli yli 80 prosenttia.

Lähes 30 prosenttia pojista oli kokeillut nuuskaa. Sähkösavukkeita oli kokeillut 15 prosenttia oppilaista, pojat yleisemmin kuin tytöt. Sähkösavukkeita käyttää vastanneista nykyisin viisi prosenttia.

Nuoret tarvitsevat tukea tupakoinnin lopettamiseen

Tutkimukseen osallistuneista tupakoivista yläkoululaisista yli puolet halusi lopettaa tupakoinnin, ja 66 prosenttia oli tehnyt lopetusyrityksen viimeisen vuoden aikana.

Joka kolmas tupakoivista tai jo lopettaneista oli tuntenut itsensä riippuvaiseksi tupakoinnista. Jopa 80 prosenttia nykyisin tupakoivista osoitti joitakin merkkejä tupakkariippuvuudesta.

Nykyisin tupakoivista ja jo lopettaneista valtaosa oli saanut kehotuksen tupakoinnin lopettamiseen. Yleisimmin kehotus oli saatu ystävältä.

Kouluterveydenhuollosta lopetuskehotuksen ilmoitti saaneensa vain neljä prosenttia.

– Tupakoivan nuoren lopettamishalukkuus ja tuen tarve tulisi aina selvittää. Mini-intervention toteuttaminen vastaanotolla vie lyhimmillään muutaman minuutin, kannustaa THL:n asiantuntija Hanna Ollila.

Vertaistuella eroon tupakasta?

Yläkoululaisista 64 prosenttia oli itse kannustanut jotain tuntemaansa tupakoivaa henkilöä lopettamaan. Nuorten oman aktiivisuuden ja vertaistuen hyödyntäminen voivat auttaa kouluja löytämään uusia, toimivia tapoja nuorten tupakoinnin lopettamisen tukemiseen.

Yläkoululaisista liki 70 prosenttia oli sitä mieltä, että tupakoinnin aloittaminen olisi harvinaisempaa, jos tupakkatuotteiden hintaa korotettaisiin tuntuvasti. Kuvallisten terveysvaroitusten tehoon uskoi liki puolet ja koulujen tupakointikieltojen tiukkaan valvontaan lähes yhtä moni.

Oppilaista 75 prosenttia oli sitä mieltä, että nuorten parissa työskentelevien pitäisi olla tupakoimatta työaikana.

Hyi, haisee!

Tupakansavulle altistumiseen nuoret suhtautuvat kielteisesti: 70 prosenttia yläkoululaisista piti epämiellyttävänä sitä, jos joku tupakoi lähellä.

64 prosenttia oppilaista kuitenkin altistui tupakansavulle joka päivä julkisilla ulkoalueilla ja kuusi prosenttia kodin sisätiloissa.

Tietoa tupakoinnista löytyy THL:n sivuilta.

Lue lisää

Tupakointiko kavereiden syy?

Suomalaistutkimus: Tytöt ovat poikia aggressiivisempia

Mitä tehdä, kun nuori mankuu jatkuvasti lisää rahaa?

Aihe vapaa on läpileikkaus suomalaiseen arkeen ja kansan rivejä puhuttaviin asioihin, Kalevauva.fin Kimmo Numminen sanoo.

Miltä näyttäisi Kalevala, jos sen aineisto oli kerätty 2010-luvulla? Esimerkiksi tältä:

missä ovat kaikki epätäydelliset ihmiset?
Meillä syödään sokerijugurttejakin
tulee välillä ahdistus siitä
kun en osaa / pysty / jaksa aina olla niin hyvä,
nyt voitte haukkua vapaasti

Kalevauvala on uusi kansalliseepos, jossa muun muassa maailman synty ja elämän kiertokulku esitetään sellaisina kuin Vauva.fin legendaaristen Aihe vapaa -keskustelujen kävijät ne näkevät.

Runoteoksen takana on tietysti Kalevauva.fi-yhtye, jonka trubaduurikaksikko Aapo Niininen ja Kimmo Numminen laulavat keskustelupalstan parhaimmistoa. Yhtyeen hittejä ovat esimerkiksi Vakavissaan, etupyllystä ja Pitääkö synnytyksessä todellakin olla alapää paljaana?

Aihe vapaa on nykyajan todellista kansanrunoutta, Kimmo Numminen sanoo.

– Se on läpileikkaus suomalaiseen arkeen ja yhteiskuntaan sekä kansan syviä rivejä puhuttaviin asioihin 2010-luvulla.

Kansanrunouteen kuuluu se, että tarinoiden lähteille ollaan uskollisia.

Kalevalassa ja Kalevauvalassa näkyvät ikiaikaiset viihteen muodot sekä suohon laulamisen kulttuuri.

– Kalevauvalan aineisto on aidolla copypaste-menetelmällä napattuja kansantarinoita. Osa teksteistä on ollut jo valmiiksi runollisella tyylillä kirjoitettuja. Osassa olemme hieman käyttäneet taiteellista vapautta ja luoneet runomaisuutta esimerkiksi rivijakojen avulla, Numminen kertoo.

Sekä Kalevalassa että Kalevauvalassa näkyvät ikiaikaiset viihteen muodot, Numminen pohtii: härskit jutut ja suohon laulamisen kulttuuri, jossa halutaan päteä omalla mielipiteellä.

– Muitakin yhtymäkohtia löytyy. Esimerkiksi Lemminkäinen on vähän jännämies, se joka hurmaa kaikki naiset.

Eikä tarinoissa ole niin väliä sillä, miten tosissaan kirjoittaja on ollut. Onko vuodettu sydänverta, vai onko kohtaus sittenkin vähän provoa, eli AV-kielellä Porvoosta.

Kalevauvala (Atena, 2018) ilmestyy elokuussa. Kirjan tuotosta osa lahjoitetaan Vauva.fin toimituksen ja Kalevauva.fin valitsemalle hyväntekeväisyyskohteelle, Ensi- ja turvakotien liitolle.
Kalevauvala (Atena, 2018) ilmestyy elokuussa. Kirjan tuotosta osa lahjoitetaan Vauva.fin toimituksen ja Kalevauva.fin valitsemalle hyväntekeväisyyskohteelle, Ensi- ja turvakotien liitolle.

Mutta saako miehet jättää keskenään mökille?

Vaikka Numminen korostaa copypasten merkitystä, on eepoksen synty vaatinut muutakin. Esimerkiksi luovaa hulluutta, ennakkoluulotonta näkemystä, aikaa sekä hyviä istumalihaksia.

Aihe vapaalla vietettyjä työtunteja kaksikko ei ole laskenut. Mutta paljon niitä on, Numminen nauraa. Kansanrunoilijan sielunmaisemaan sukeltaminen on vaatinut myös pari pidempää mökkiretriittiä.

Myös kansanrunouden tekijät ovat osallistuneet prosessiin. Kalevauva.fille vinkataan sopivia keskusteluja suoraan AV:lla, ja lisäksi tulee muita väyliä pitkin ehdotuksia keskusteluketjuista. Ihan kaikki ehdotukset eivät päädy kappaleiksi tai runoiksi.

– Esimerkiksi Munsalan kansallispuku -keskustelu on paras ihan vain palstalta luettuna, Numminen sanoo.

Entä mitä seuraavaksi? Kalevauvalaa voi kuulla runonlausuntakeikoilla esimerkiksi Taiteiden yössä Helsingissä torstaina 23.8. Niininen ja Numminen suunnittelevat myös seuraavia Kalevauva.fin musavideoita, joihin on tulossa ainakin yksi uusi kaupunkivideo – mikä, se selviää myöhemmin.

Eikä aineisto ole ihan heti loppumassa.

– Tänä kesänä on ehdotettu monta kertaa Voiko kaksi miestä 43v ja 46v ollaa keskenään pari tuntia mökillä -ketjua. Vielä emme ole ehtineet sitä tehdä.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Iiro on nopea, madot hitaita. Kuva: Mikko Hannula
Iiro on nopea, madot hitaita. Kuva: Mikko Hannula

Iirosta on hauskaa seurata matojen touhuja ja viedä niitä multaan turvaan, kun äiti tekee puutarhatöitä.

”En ole matojen pelastaja. Tai olen. Kun äiti kaivaa ja huutaa, että täällä on hieno, mä tulen ottamaan madon. Vien sen multaan turvaan.

Mullassa mato syö ja kakkaa. Se kasvattaa meidän herneitä.

Tiellä auto tai pyörä voi ajaa madon päälle. Madot ei osaa vielä varoa.

Toi iso on varmaan isä ja toi toinen äiti. Kohta ne varmaan sukeltaa. Onkohan niiden koti kaukana?

Käyn välillä tekemässä muuta ja tulen sitten taas seuraamaan niitä. Madot on aika hitaita. Mä olen nopea.”

Iiro, 4