Tupakoinnin ehkäisyyn kannattaa panostaa yläkoulussa.

Haiseeko täällä tupakka?

Koululaisten tupakointikokeiluihin kannattaa puuttua ajoissa, sillä jo yläasteikäiset voivat jäädä sauhuttelusta riippuvaisiksi.

Nuorten tupakointia voidaan vähentää puuttumalla järjestelmällisesti tupakkakokeiluihin yläkouluiässä. Silloin tutustuminen tupakkatuotteisiin Suomessa tavallisesti aloitetaan.

Harva saa kuitenkaan kouluterveydenhuollosta kehotuksen tupakoinnin lopettamiseen, selviää maailmanlaajuisesta Global Youth Tobacco Survey (GYTS) -koululaistutkimuksen Suomea koskevasta maaraportista.

Puolet ysiluokkalaisista kokeilee tupakkaa

Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi: kouluterveyskyselyn perusteella yläkoululaisten tupakointi on lähes puolittunut 2000-luvun kuluessa. Hyvästä kehityksestä huolimatta tupakointia yhä kokeillaan alaikäisenä ja osa aloittaa myös säännöllisen tupakoinnin.

Suomalaisista 7-luokkalaisista tupakointia kokeilee 26 prosenttia, mutta 9-luokkalaisista prosenttiluku on jo 55. Päivittäin tupakoivien osuus kasvaa vastaavasti yläkoulun aikana kahdesta prosentista 11 prosenttiin.

Kokonaisuudessaan yläkoulussa päivittäin tupakoivia on seitsemän prosenttia. Tupakoimattomista neljä viidestä ei ole kiinnostunut tupakoinnin aloittamisesta.

Nuuskan vaarat pojille epäselviä

Tutkimuksen mukaan liki 80 prosentille oppilaista oli viimeisen vuoden aikana kerrottu oppitunnilla tupakoinnin vaarallisuudesta.

Savukkeiden haitoista on onnistuttu viestimään hyvin, mutta suhtautuminen muihin nikotiinituotteisiin kuten nuuskaan erotteli vastaajia: pojista vain 66 prosenttia piti nuuskaa varmasti terveydelle haitallisena, kun vastaava luku tytöistä oli yli 80 prosenttia.

Lähes 30 prosenttia pojista oli kokeillut nuuskaa. Sähkösavukkeita oli kokeillut 15 prosenttia oppilaista, pojat yleisemmin kuin tytöt. Sähkösavukkeita käyttää vastanneista nykyisin viisi prosenttia.

Nuoret tarvitsevat tukea tupakoinnin lopettamiseen

Tutkimukseen osallistuneista tupakoivista yläkoululaisista yli puolet halusi lopettaa tupakoinnin, ja 66 prosenttia oli tehnyt lopetusyrityksen viimeisen vuoden aikana.

Joka kolmas tupakoivista tai jo lopettaneista oli tuntenut itsensä riippuvaiseksi tupakoinnista. Jopa 80 prosenttia nykyisin tupakoivista osoitti joitakin merkkejä tupakkariippuvuudesta.

Nykyisin tupakoivista ja jo lopettaneista valtaosa oli saanut kehotuksen tupakoinnin lopettamiseen. Yleisimmin kehotus oli saatu ystävältä.

Kouluterveydenhuollosta lopetuskehotuksen ilmoitti saaneensa vain neljä prosenttia.

– Tupakoivan nuoren lopettamishalukkuus ja tuen tarve tulisi aina selvittää. Mini-intervention toteuttaminen vastaanotolla vie lyhimmillään muutaman minuutin, kannustaa THL:n asiantuntija Hanna Ollila.

Vertaistuella eroon tupakasta?

Yläkoululaisista 64 prosenttia oli itse kannustanut jotain tuntemaansa tupakoivaa henkilöä lopettamaan. Nuorten oman aktiivisuuden ja vertaistuen hyödyntäminen voivat auttaa kouluja löytämään uusia, toimivia tapoja nuorten tupakoinnin lopettamisen tukemiseen.

Yläkoululaisista liki 70 prosenttia oli sitä mieltä, että tupakoinnin aloittaminen olisi harvinaisempaa, jos tupakkatuotteiden hintaa korotettaisiin tuntuvasti. Kuvallisten terveysvaroitusten tehoon uskoi liki puolet ja koulujen tupakointikieltojen tiukkaan valvontaan lähes yhtä moni.

Oppilaista 75 prosenttia oli sitä mieltä, että nuorten parissa työskentelevien pitäisi olla tupakoimatta työaikana.

Hyi, haisee!

Tupakansavulle altistumiseen nuoret suhtautuvat kielteisesti: 70 prosenttia yläkoululaisista piti epämiellyttävänä sitä, jos joku tupakoi lähellä.

64 prosenttia oppilaista kuitenkin altistui tupakansavulle joka päivä julkisilla ulkoalueilla ja kuusi prosenttia kodin sisätiloissa.

Tietoa tupakoinnista löytyy THL:n sivuilta.

Lue lisää

Tupakointiko kavereiden syy?

Suomalaistutkimus: Tytöt ovat poikia aggressiivisempia

Mitä tehdä, kun nuori mankuu jatkuvasti lisää rahaa?

Suomalaislapsi saa tuhkarokkorokotteen yleensä 12 kuukauden iässä. Tarvittaessa sitä voidaan aikaistaa.

Tuhkarokon leviäminen jatkuu Euroopassa. Helsingin Sanomat kertoi perjantaina, että jo noin 14 000 eurooppalaista on sairastunut tuhkarokkoon runsaan vuoden aikana. Tartuntoja on ollut vuonna 2017 erityisen paljon Romaniassa, Italiassa ja Saksassa, mutta myös esimerkiksi Ranskassa, Kreikassa ja Belgiassa. Tauti on levinnyt myös Ruotsissa.

Suomalaisvauvat saavat tuhkarokkorokotteen yleensä 12 kuukauden iässä annettavassa MPR-rokotteessa. Uskaltaako vielä rokottamattoman lapsen kanssa matkustaa esimerkiksi Italiaan tai Kreikkaan?

Vastaus riippuu siitä, kuinka pienestä vauvasta on kyse, THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek kertoo. Nohynek työskentelee THL:n infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksikössä.

Tautiriskin kannalta alle puolivuotiaan kanssa matkustaminen voi olla jopa turvallisempaa kuin isomman vauvan kanssa.

– Ihan pienellä vauvalla on vielä paljon vasta-aineita äidiltä, ja hän on aika hyvässä suojassa. Erityisesti näin on silloin, jos vauva saa pelkkää rintamaitoa, Nohynek sanoo.

– Äidiltä ennen syntymää saadut vasta-aineet hiipuvat vähitellen, ja tosi alhaisella tasolla ne alkavat olla puolen vuoden iässä. Vasta siitä eteenpäin vauva alkaa vähitellen itse muodostaa vasta-aineita kohtaamiansa taudinaiheuttajia ja rokotteita vastaan.

Isommilla vauvoilla isompi tautiriski

Pienellä vauvalla tuhkarokkoa suuremmat riskit liittyvät hinkuyskään ja RSV-infektioon sekä eksoottisempiin tauteihin kuten malariaan, joita vastaan Suomessa syntyneellä äidillä ei yleensä ole vasta-aineita.

Isommilla vauvoilla ja rokottamattomilla taaperoilla voi olla matkoilla suurempi riski sairastua tarttuviin tauteihin, koska he tutustuvat ympäristöön jo itse. Ripulit, hengitystieinfektiot ja muut virukset tarttuvat herkästi, kun lapsi syö muutakin ravintoa kuin rintamaitoa ja lisäksi ryömii tai konttaa ja poimii maasta kaikkea suuhunsa.

MPR-rokotteen voi ottaa aikaisintaan puolen vuoden iässä.

Tuhkarokko tarttuu herkästi. Tartunnan voi saada ilmateitse, pisara- tai kosketustartuntana.

Nohynek arvioi, että Euroopan tuhkarokkoalueille matkustamista kannattaa vakavasti harkita, jos lapsi ei ole vielä saanut MPR-rokotetta. Lomakohteissa tartuntariskiin vaikuttaa sekin, mistä maista muut turistit ovat ja onko heitä tai heidän lapsiaan rokotettu vai ei. Riski voi olla myös lentokentillä ja väentungoksissa kuten suosituissa turistinähtävyyksissä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa Disneylandissa levisi muutama vuosi sitten tuhkarokkoepidemia. 

Jos perhe ehdottomasti haluaa matkustaa alueelle, jolla tiedetään olevan tuhkarokkoepidemia, MPR-rokotteen antamista vauvalle voidaan aikaistaa. MPR-rokote voidaan antaa aikaisintaan puolen vuoden iässä. Varmempi suoja saadaan kuitenkin, jos rokotteen saa hieman myöhemmin, noin 9-11 kuukauden iässä.

Rokotesuoja alkaa tehota noin kahden viikon kuluttua rokotuksesta. Aikaistetun rokoteannoksen jälkeen tarvitaan vielä kansallisen rokoteohjelman mukaiset tehosteet 12 kuukauden ja 6 vuoden iässä.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila haluaisi palauttaa subjektiivisen oikeuden varhaiskasvatukseen. 

Päivähoito-oikeuden rajaaminen työttömien lapsilta vaikeuttaa vanhempien mahdollisuuksia ottaa vastaan tarjottua työtä, lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila sanoo.

Suunniteltu työttömyysturvan aktiivimalli tekee yhtälöstä entistä vaikeamman: aktiivimallissa työtön menettää osan työttömyysetuudesta, ellei hän ole kolmen kuukauden aikana 18 tuntia töissä riittävällä palkalla, viikon verran työvoimapalveluissa tai tienaa yrittäjänä 241 euroa.

Helsingin Sanomat kertoo jutussaan maanantaina, että keskustelu aktiivimallin toteutustavoista jatkuu vilkkaana. Mallia vastustavaan kansalaisaloitteeseen on kertynyt yli 115 000 allekirjoitusta.

Kurttilan mukaan aktiivimallista päätettäessä ei ole huomioitu lasten varhaiskasvatuksen järjestämistä.

– Nykyisin äkillisestä työllistymisestä johtuen kunnalla on kaksi viikkoa aikaa varhaiskasvatuspaikan järjestämiseen hakemuksen jättöpäivästä laskien. Aktiivimallin voimassa ollessa tämä kahden viikon odotusaika on liian pitkä, Kurttila arvioi.

”Pieniä lapsia ei voi jättää yksin kotiin vanhemman lähtiessä töihin. Tämän ei pitäisi olla kenellekään epäselvää.”

Lapsiasiavaltuutetulla on kaksi ratkaisuvaihtoehtoa: subjektiivinen oikeus päivähoitoon on palautettava kaikille, tai alle kouluikäisten lasten vanhemmat on rajattava kokonaan pois työttömyysturvan aktiivimallista.

– Pieniä lapsia ei voi jättää yksin kotiin vanhemman lähtiessä töihin. Tämän ei pitäisi olla kenellekään epäselvää. Jos yhteiskunta ei pysty järjestämään tarvittavia varhaiskasvatuspalveluita joustavasti, silloin työttömiä vanhempia ei voi rangaista aktiivimallin mukaisesti lapsen hoitamisesta kotona, Kurttila pohtii.

Kurttila on aiemminkin puhunut varhaiskasvatuksen puolesta ja päivähoito-oikeuden rajausta vastaan. Hän on huomauttanut, että kukaan ei hyväksyisi sitä, että lapsilla olisi perhetaustansa perusteella erilainen oikeus käydä koulua.

– Rajaus päivähoito-oikeuteen tarkoittaa käytännössä samaa. Kuitenkin tiedetään, että ne lapset, joiden perheissä on esimerkiksi työttömyyttä tai vähäosaisuutta, hyötyvät varhaiskasvatuksesta eniten.

Keskustele alle: Onko lapsesi oikeutta päivähoitopaikkaan rajattu oman työttömyytesi takia? Miten se on vaikuttanut työnhakuusi?

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.