Viiden tunnin yöunet ja karmea kalenterirumba. Miten sopivat yhteen vuorotyöt ja lapsiperheen arki?

Muu maailma elää tavallista päivätyöarkea. Se on normi. Näin sanoo vuorotyötä tekevä kolmen lapsen äiti, joka vastasi Meidän Perheen kyselyyn vuorotöiden ja lapsiperhe-elämän yhdistämisestä.

Miten vuorotyötä tekevien perheissä voidaan? Kysyimme tätä verkkokyselyssä, johon vastasi 140 äitiä. 109 vastaajista teki itse vuorotöitä, ja 44 perheessä molemmat vanhemmat työskentelivät vuoroissa. Vastaajien perheistä vain 31:ssä mies oli ainoa vuorotyöläinen. Lapsia vastaajilla oli vauvoista teini-ikäisiin.

Vuorotöiden tekeminen on vähän yleisempää naisille kuin miehille.

– Naisten yleisimmät ammatit ovat hoivan ja terveydenhuollon sekä kaupan alalla, missä tehdään paljon vuorotyötä. Miehillä suurin ammattiala on kuljetusala, jossa vuorotyötä tehdään myös paljon, sanoo työn ja perhe-elämän sovittamiseen perehtynyt tutkimuspäällikkö Johanna Lammi-Taskula THL:stä.

Viime vuonna suomalaisista palkansaajista vuorotyötä tekeviä oli Tilastokeskuksen mukaan 21 prosenttia. Alle 18-vuotiaiden lasten vanhempien joukossa vuorotyöläisiä oli 19 prosenttia.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Rahan takia

Monille vuorotöiden tekeminen on toimeentulokysymys. Vuorolisät voivat olla merkittävä osa palkkaa, kyselyyn vastanneet kertovat.

”Päivätöihin siirtyminen tarkoittaa, että tulot laskevat jopa 1000 eurolla kuussa. Se on aika suuri summa, kun muutenkin se kaupan kassan palkka on parhaimmillaan 2500 euroa”, kirjoittaa vuorotyöläisäiti, jonka kaksi lasta lähestyvät alakouluikää. Perheen molemmat vanhemmat tekevät vuorotöitä, ja vastaaja on alkanut etsiä itselleen päivätyötä.

”Vuorotyötä ja lapsiperhearkea on mahdotonta yhdistää ala-asteikäisen lapsen kanssa”, hän sanoo.

Palkkaus kerrotaan syyksi vuorotöiden valitsemiselle lukuisissa muissakin vastauksissa.

"Vuorotöissäkään palkka ei välttämä ole järin suuri."

”Palkkataso on 15000 euroa enemmän vuodessa kuin jos tekisi vastaavaa työtä päivävuorossa.” ”Ilta- ja viikonloppulisäni tuovat perheeseen monta sataa euroa lisätuloa, joten en voisi vaihtaa päivätöihin.”

– Vuorotöissäkään palkka ei välttämättä ole järin suuri, Lammi-Taskula sanoo.

– Toimeentulopakko tuo joidenkin vuorotyöläisten puheeseen katkeran sävyn. He eivät koe, että voivat itse valita työuransa.

Unelmatyö

Kaikki eivät tee vuorotöitä vain rahasta. Monet vastaajista ovat kutsumusammatissaan ja viihtyvät työssään hyvin.

”Työ on mielenkiintoista ja haastavaa, tykkään siitä. Päivätyöt eivät onnistu tässä työssä, pitäisi kouluttautua poliklinikkatyöhön tai muuta sellaista”, kertoo ensihoitotyötä tekevä kahden lapsen äiti.

”Puolisoni tykkää työpaikastaan eikä ole harkinnut sen vaihtoa, mutta hän luopuisi mielellään yövuorosta. Se olisi varmaan mahdollista, mutta sitten meidän pitäisi ehkä muuttaa”, sanoo sairaanhoitajan puoliso.

Työpaikan vaihtaminen voi tarkoittaa arkielämän kannalta radikaalejakin muutoksia kuten uudelleenkouluttautumista, alan vaihtamista tai muuttoa. Monet kokevat, ettei se ole mahdollista.

Jos kyselyyn vastanneet tai heidän puolisonsa ovat harkinneet työpaikan vaihtoa, he luettelevat syiksi väsymyksen, liian vähäisen yhteisen ajan, perheen aikataulujen yhteensovittamisen haasteet, perheenjäsenten erilaisen päivärytmin ja vaikeuden suunnitella tulevaisuutta. Nämä tekijät kuormittavat toki myös monia niistä perheistä, joissa vuorotyöläinen ei ole kiinnostunut vaihtamaan päivätyöhön.

Vuoroin kotona

Karmiva kalenterirumba koettelee monia, ja arjen ajankäyttö vaatii paljon organisointia. Jos perheessä on kaksi vuorotyöläistä, he jännittävät, että molemmille ei osuisi iltavuoroa samaan iltaan.

”Omat ja yhteiset menot pitää suunnitella tarkkaan, jotta aikataulut täsmäävät”, nimimerkki Vuorotyöläisen puoliso kirjoittaa.

”Meillä on koko ajan armoton säätäminen lasten harrastuskuskausten kanssa. Joudun pyytämään paljon kyytejä ystäviltä, siskolta, lapsen harrastus- ja joukkuekavereilta ja niin edelleen”, kertoo eronnut yhden lapsen äiti.

Sanapari ”läpystä vaihto” toistuu vastauksissa: kun toinen vanhempi tulee, toinen lähtee töihin. Koko perheen yhteistä aikaa tai parisuhdeaikaa ei ole. Vain reilu viidennes vastaajista kokee, että perheellä on tarpeeksi yhteisiä vapaapäiviä. Vastausten vuorotyöläisistä 76 prosenttia oli sellaisia, jotka eivät voi harrastaa mitään omaa säännöllisesti tai ollenkaan. Myöskään vuorotyöläisen puolison oma aika ei ole taattu, koska usein hän on kotona hoitamassa lapsia silloin, kun toinen on töissä. Yhteiset viikonloput ja lomat ovat osalle perheistä haave vain.

Joustavat arkivapaat

On vuorotöissä hyvääkin. Vuorotyöläisen ajankäyttö voi olla joustavaa. Arkivapaat ja vapaa päiväsaikaan mahdollistavat asioiden hoitamista virastoaikaan ja enemmän yhteistä aikaa lapsen kanssa.

– Vuorotyö voi olla myös osa lastenhoidon järjestelyä, kun vanhemmat pystyvät vuorottelemaan kotona. Osa lapsista on kokonaan kotihoidossa ja osa viettää lyhyemmän päivän hoidossa, Lammi-Taskula sanoo.

”Mitä enemmän vanhemmat ovat eri aikaan töissä, sitä enemmän lapsilla on vapaata”, kertoo eräs kyselyn äiti.

”En missään nimessä haluaisi olla joka arkiaamu töissä – lasten pitäisi olla joka päivä päivähoidossa ja iltapäiväkerhossa. Arkea pystyy vuorotyön ansiosta muokkaamaan ja suunnittelemaan vaihtelevasti, ja lasten kanssa tuntuu olevan enemmän aikaa. Lisäksi saan myös ihan omaa aikaa silloin tällöin”, kuvailee sairaalassa kolmivuorotyötä tekevä perheenäiti, jonka mies on päivätöissä.

Kahden vuorotyöläisvanhemman perheen äiti sanoo sen vielä kärkevämmin: ”Päivätyö on molempien painajainen. Vuorotyötä aina tehneenä arkityön oravanpyörä on ikävä ajatus.” Hän on kolmen 5–11-vuotiaan lapsen äiti.

Syyllisyys turhaa

Kouluikäisten vuorotyövanhemmat hoitavat lastensa asioita myös töissä: ”Töiden ohessa hoidan äitiyttä etänä Whatsappissa tai Snapissä, kun lapsella on jotain mielen päällä.” ”Hieman on haasteellista välillä, kun tyttöä pelottaa joskus. Puhelin soi tiheään, ja töistä vastaillaan parhaamme mukaan.”

– Puhelin on tärkeä keino pitää yhteyttä ja luoda turvallisuuden tunnetta, Lammi-Taskula summaa.

Lammi-Taskula havaitsi Meidän Perheen kyselyn vastauksissa paljon syyllisyyttä siitä, että lapset ikävöivät vanhempiaan tai koululaiset joutuivat olemaan yksin kotona. Jopa alle kouluikäisen lapsen pikaista yksinjättämistä kauppareissun tai koiran ulkoilutuksen ajaksi pahoiteltiin.

Pienimpien lasten kohdalla vanhemman vuorotyö voi tarkoittaa vuorohoitoa eli sitä, että lapsi on päiväkodissa myös iltoja, öitä ja viikonloppuja. Lapsella on oikeus vuorohoitoon, jos kumpikaan vanhemmista ei voi hoitaa häntä työn tai opiskelun takia.

– Läheskään kaikki vuorohoitoon oikeutetut lapset eivät ole vuorohoidossa, eikä kunnallinen päivähoitojärjestelmämme pystyisi edes vastaanottamaan sellaista määrää, Lammi-Taskula sanoo.

Kyselyyn vastanneiden lapsista vuorohoitoon osallistuu joka viides.

Vuorohoitoon vieminen aiheuttaa joissakuissa vanhemmissa syyllisyyttä: ”Raha ei korvaa menetettyä aikaa lasten kanssa, ja lapset kärsivät vaihtelevista vuoroista ja etenkin iltahoidoista, jolloin heistä tuntuu, että äiti on aina pois. Jatkuva ikävä koettelee meitä puolin ja toisin. Syyllisyys on kamala, kun tiedän, että säännöllinen arkirytmi toisi turvaa lapsille. Lasten päivä on omaa työpäivää 2 tuntia pidempi, kun matkoihin menee aikaa. Pidän työstäni, mutta harkitsen alan vaihtoa lasteni hyvinvoinnin turvaamiseksi. He ovat vain kerran lapsia.”

– Etenkin äidit vaativat itseltään paljon. Suomessa puhutaan paljon varhaiskasvatuksen aloitusajasta ja yhdessäolon merkityksestä. Perheissä mietitään ankarasti, mikä on lapselle hyväksi, Lammi-Taskula sanoo.

Tutkijalla on kuitenkin vanhemmille lohdullinen viesti. Hän on tutkinut vuorotyöperheiden lasten hyvinvointia ja tullut siihen tulokseen, että lasten hyvinvointi tai viihtyminen päivähoidossa eivät vaihtele vanhempien työajan mukaan.

Vuoroin vastuussa

Lapset voivat siis ihan hyvin, vaikka vanhempi tekisi vuorotöitä, mutta vanhempien laita saattaa olla toinen. Vastaajat kertovat korkeintaan 5–7 tunnin yöunista ja liian aikaisista herätyksistä, kun yövuorolainen nousee hoitamaan lapsia toisen lähtiessä töihin. Kun univelkaan yhdistyy oman ajan puute, yhteisen ajan vähäisyys ja niukka toimeentulo, kuormitus voi olla melkoinen.

Kun univelkaan yhdistyy oman ajan puute, yhteisen ajan vähäisyys ja niukka toimeentulo, kuormitus voi olla melkoinen.

– Uskon, että vanhemmat yrittävät kaikkensa, ja sillä voi olla vaikutuksensa myös lapsen ja aikuisen väliseen vuorovaikutukseen, Johanna Lammi-Taskula pohtii sellaisen lapsen näkökulmaa, jonka kotona on jatkuvasti väsynyt vanhempi.

Hän ei olisi kuitenkaan liian huolissaan, jos elämänvaihe kestää vain rajatun ajan. Kun lapset kasvavat, vuorotyöläisen arki helpottuu – tätä ajatusta myötäilevät kyselynkin vastaukset. Koululaisten vanhemmat tosin kokevat, että molempien vanhempien vuorotyöläisyys oli mahdollista vain vahvan tukiverkon turvin. Isovanhemmat saavatkin avustaan kosolti kiitosta niiltä kaikenikäisten vanhemmilta, joilla tällainen tukijoukko on.

Raskainta on yksinhuoltajilla ja heillä, joilla ei ole tukiverkkoa. Jotkut parisuhteessa elävistä vastaajistakin vertaavat asemansa yksinhuoltajaan, koska tuntevat olevansa yksin vastuussa kodin asioista.

"Kun äiti ei ole koko ajan paikalla tekemässä asioita, isä pääsee osallistumaan lapsen hoitoon."

”Lasten hoitoon kuskaamiset ovat äidin vastuulla. Jos äidillä on iltavuoro, hän järjestää hoitajan lapsille. Myös illat ovat äidin vastuulla, koska isä nukkuu, sillä hän lähtee yöllä töihin”, kertoo kolmen lapsen vuorotyöläisäiti. Toinen äiti kertoo laittavansa ruuan ja kaiken muun perheelleen valmiiksi omien iltavuorojensa ajaksi.

Johanna Lammi-Taskulan mukaan kyselyn aineistosta nousi esiin myös muuan tasa-arvon kannalta positiivinen seikka:

– Kun äiti ei ole koko ajan paikalla tekemässä asioita, isä pääsee osallistumaan tasavertaisena vanhempana lapsen hoitoon ja kasvatukseen.

Nimimerkki Tyytyväinen vuorotyöläinen summaa vastauksessaan tämän valoisan puolen: ”Meidän taloudessa isäkin pääsee osallistumaan lastenhoitoon ja kotitöihin paremmin, kun ei oleteta äidin pitävän järjestystä ja pakkaa kasassa täysin.” Heidän perheessään paljon pelastaa hyvin suunniteltu arki ja vanhempien toimiva yhteistyö.