Aikuissuhteelle on hyväksi, etteivät lapset ole aina läsnä. Kuva: iStockphoto
Aikuissuhteelle on hyväksi, etteivät lapset ole aina läsnä. Kuva: iStockphoto

Erilaisessa elämäntilanteessa oleva ystävä voi olla ruuhkavuosissa tarpovan pelastus.

Pitkässä ystävyydessä on monenlaisia vaiheita. Välillä erilaiset elämäntilanteet aiheuttavat ristiriitoja: toinen on urasinkku ja toinen pienten lasten äiti. Tai ystävällä on jo vanhempia lapsia eivätkä pottajutut enää kiinnosta. Tai hän aloittelee elämäänsä uusiosinkkuna. Vanhasta ystävästä kannattaa pitää kiinni, vaikka elämä vetäisi eri suuntiin.

– Vanhan ystävän avulla saa kontaktin entiseen itseensä. Ruuhkavuodet  eivät kestä ikuisesti. Jos ystävyyssuhteitaan ei arvosta, vanhana ei välttämättä ole kaveria, jonka kanssa muistella menneitä, psykologi Tuija Matikka sanoo.

Kokosimme kuusi vinkkiä, joiden avulla tunnistat ystävän ja pidät hänestä kiinni.

1. Arvosta toisen näkökulmaa

Ystäväsi erilaisuus on sinun rikkautesi. Älä esimerkiksi painosta häntä hankkimaan lapsia tai edes pitämään lapsista, mikäli se ei ole hänen juttunsa. Se, että yhdelle tenavat ovat hienointa maailmassa, ei tarkoita sitä, että kaikkien muiden pitäisi olla samaa mieltä.

– Ystävä ymmärtää ja hyväksyy toisen erilaisuuden ja käyttäytyy sen mukaisesti. Erilaista elämää elävältä ihmiseltä saa toisenlaista perspektiiviä, Matikka sanoo.

2. Treffit aamupalalla

Miten ihmeessä raivata ystäville tapaamisaikaa, jos pelkkä suihkussa käyntikin vaatii järjestelyjä? Kysymys on asioiden asettamisesta tärkeysjärjestykseen. Muidenkin kuin perheenjäsenten näkeminen tekee sinusta pidemmän päälle paremman vanhemman.

Samalla viestit lapsillesi, että ystävät ovat tärkeitä ja että on hyvä pitää huolta sosiaalisesta elämästään – elämä ei ole vain työtä ja perhettä. Lisäksi teet hyvää parisuhteellesi, kun nautit henkisestä läheisyydestä jonkun muun kuin kumppanisi kanssa.

– Puoliso ei voi, eikä hänen pidä, täyttää ihmisen kaikkia tarpeita, Matikka sanoo.

Mikäli aikatauluun ei vain mahdu tapaaminen, hyödynnä  eri viestintävälineitä. Aina on hetki “Mitä kuuluu?” -viestille tai puhelulle. Kiireessä on käytettävä luovuutta: miten olisi aamupalatreffit, jos illat ja viikonloput ovat aina ylibuukattuja?

3. Uskoudu usealle

Ystävyyteen kuuluu se, että tukee toista vaikeuksissa. Ystävä uskaltaa ­rakastavasti huomauttaa, jos olet jäänyt jumiin johonkin koettelemukseen. Ihan aina ei kuitenkaan voi, tai tarvitse, olla avuksi. Joskus rakkaan ihmisen kärsimystä voi olla vaikea seurata sivusta, eikä lohduttaminen luonnistu.

– On hyvä, että on useampia ystäviä, jottei rasita kohtuuttomasti yhtä ihmistä. Samasta syystä kannattaa turvautua ammattiapuun tai vertaistukeen, jos tuntuu siltä, ettei läheisten avulla pääse elämässään eteenpäin.

4. Aikuisten juttuja

Uskalla näyttää ja sanoa, että ­ystäväsi on sinulle tärkeä ja että välität hänestä. Se tarkoittaa, että haluat tavata häntä myös kahden kesken. Aikuissuhteelle on hyväksi, etteivät lapset ole aina läsnä. Kun pääsette puhumaan kaikessa rauhassa, ole aidosti läsnä ja kuuntele.

5. Tunnista ystävyyden taso

Kaveri ja ystävä eivät ole sama asia. Kaveruus syntyy usein elämäntilanteessa, jossa samanhenkiset ihmiset viettävät olosuhteiden takia säännöllisesti aikaa yhdessä. Sen takia kavereita saa usein opiskelu-, harrastus- ja työpiireistä. Hyvä niin: kohtalotoveruus auttaa selviämään tiukasta paikasta helpommin. Tämä selittää esimerkiksi äitikaverin löytämisen autuutta.

Tiedät itse sisimmässäsi, onko kyse kaverista vai ystävästä. Kun elämäntilanne muuttuu, kaverisuhde haalenee usein hyvän tuttuuden asteelle – eikä siinä ole mitään väärää. Kaveruus voi kehittyä ystävyydeksi, aito ystävyys ei taas taannu kaveruuden tasolle.

– Ystävään ei pidetä yhteyttä sen takia, että hänestä voi hyötyä jotenkin, henkisesti tai konkreettisesti. Jokainen kohtaaminen ystävän kanssa on jo itsessään palkitseva. Ystävyyden hoitaminen ei myöskään tunnu velvollisuudelta. Voi olla, että ystävät tapaavat vuosien jälkeen ja tuntuu kuin oltaisiin juteltu eilen, Matikka sanoo.

6. Tauko on ok

Mitä tehdä, jos ystävyyssuhteessa jokin mättää? Neuvottomuus ystäväongelmien äärellä on ymmärrettävää, eihän meillä ole esimerkiksi  luontevia tapoja aloittaa tai lopettaa ystävyyttä.

– Jos huomaat, ettet voi olla ystävän kanssa oma välitön itsesi, pysähdy. Tunnustele, mitä sisälläsi tapahtuu. Mieti, mitä yhteyden palauttamiseen tarvittaisiin. Onko jokin tullut väliinne? Jos yhteys ei tunnu palaavan, suhdetta ei kannata katkaista. Sen voi vain jättää lempeästi tauolle.

Elina Tanskanen, Ystävää ei jätetä, Meidän Perhe 2/2014

Vierailija

Ystävää ei jätetä

Kun puolisoni ampui itsensä, jouduin kokemaan sen, että moni sellainen jota olin luullut "todelliseksi" ystäväksi, katosi elämästämme. Surin sitä todella paljon. En voinut käsittää, miten joku voi hylätä tuollaisella hetkellä, jättää ihan yksin. Niin vaan kävi. Näiden tilalle, jotka katosivat elämästämme, sain uusia ystäviä, jotka ovat todella tärkeitä. Yksi oli ollut puolituttu työn puolesta, miespuolinen. Kun puolisoni teko tuli ilmi, hän soitti minulle ja sanoi:"Minulla on niin paljon...
Lue kommentti
Vierailija

Ystävää ei jätetä

Jos joku minun läheisistäni kuolisi, joko oman käden kautta tai muulla tavoin, esim. sairauteen, niin minulle ei tulisi mieleenikään jättää häntä/heitä yksin. Tuossa jos missä tilanteessa ihminen tarvitsee lähellensä ihmisiä, jotka ovat valmiina auttamaan tarvittaessa, mutta jotka osaavat myös pysyä kaukana, olla tuputtamatta apuan. Vaikka vain kuunnella tai olla hiljaa lähellä. Olen todella pahoillani siitä, miten surullinen tapahtuma teidät on kohdannut. Sellaista ei osaa kuvitella sellainen...
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Suomalaislapsi saa tuhkarokkorokotteen yleensä 12 kuukauden iässä. Tarvittaessa sitä voidaan aikaistaa.

Tuhkarokon leviäminen jatkuu Euroopassa. Helsingin Sanomat kertoi perjantaina, että jo noin 14 000 eurooppalaista on sairastunut tuhkarokkoon runsaan vuoden aikana. Tartuntoja on ollut vuonna 2017 erityisen paljon Romaniassa, Italiassa ja Saksassa, mutta myös esimerkiksi Ranskassa, Kreikassa ja Belgiassa. Tauti on levinnyt myös Ruotsissa.

Suomalaisvauvat saavat tuhkarokkorokotteen yleensä 12 kuukauden iässä annettavassa MPR-rokotteessa. Uskaltaako vielä rokottamattoman lapsen kanssa matkustaa esimerkiksi Italiaan tai Kreikkaan?

Vastaus riippuu siitä, kuinka pienestä vauvasta on kyse, THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek kertoo. Nohynek työskentelee THL:n infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksikössä.

Tautiriskin kannalta alle puolivuotiaan kanssa matkustaminen voi olla jopa turvallisempaa kuin isomman vauvan kanssa.

– Ihan pienellä vauvalla on vielä paljon vasta-aineita äidiltä, ja hän on aika hyvässä suojassa. Erityisesti näin on silloin, jos vauva saa pelkkää rintamaitoa, Nohynek sanoo.

– Äidiltä ennen syntymää saadut vasta-aineet hiipuvat vähitellen, ja tosi alhaisella tasolla ne alkavat olla puolen vuoden iässä. Vasta siitä eteenpäin vauva alkaa vähitellen itse muodostaa vasta-aineita kohtaamiansa taudinaiheuttajia ja rokotteita vastaan.

Isommilla vauvoilla isompi tautiriski

Pienellä vauvalla tuhkarokkoa suuremmat riskit liittyvät hinkuyskään ja RSV-infektioon sekä eksoottisempiin tauteihin kuten malariaan, joita vastaan Suomessa syntyneellä äidillä ei yleensä ole vasta-aineita.

Isommilla vauvoilla ja rokottamattomilla taaperoilla voi olla matkoilla suurempi riski sairastua tarttuviin tauteihin, koska he tutustuvat ympäristöön jo itse. Ripulit, hengitystieinfektiot ja muut virukset tarttuvat herkästi, kun lapsi syö muutakin ravintoa kuin rintamaitoa ja lisäksi ryömii tai konttaa ja poimii maasta kaikkea suuhunsa.

MPR-rokotteen voi ottaa aikaisintaan puolen vuoden iässä.

Tuhkarokko tarttuu herkästi. Tartunnan voi saada ilmateitse, pisara- tai kosketustartuntana.

Nohynek arvioi, että Euroopan tuhkarokkoalueille matkustamista kannattaa vakavasti harkita, jos lapsi ei ole vielä saanut MPR-rokotetta. Lomakohteissa tartuntariskiin vaikuttaa sekin, mistä maista muut turistit ovat ja onko heitä tai heidän lapsiaan rokotettu vai ei. Riski voi olla myös lentokentillä ja väentungoksissa kuten suosituissa turistinähtävyyksissä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa Disneylandissa levisi muutama vuosi sitten tuhkarokkoepidemia. 

Jos perhe ehdottomasti haluaa matkustaa alueelle, jolla tiedetään olevan tuhkarokkoepidemia, MPR-rokotteen antamista vauvalle voidaan aikaistaa. MPR-rokote voidaan antaa aikaisintaan puolen vuoden iässä. Varmempi suoja saadaan kuitenkin, jos rokotteen saa hieman myöhemmin, noin 9-11 kuukauden iässä.

Rokotesuoja alkaa tehota noin kahden viikon kuluttua rokotuksesta. Aikaistetun rokoteannoksen jälkeen tarvitaan vielä kansallisen rokoteohjelman mukaiset tehosteet 12 kuukauden ja 6 vuoden iässä.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila haluaisi palauttaa subjektiivisen oikeuden varhaiskasvatukseen. 

Päivähoito-oikeuden rajaaminen työttömien lapsilta vaikeuttaa vanhempien mahdollisuuksia ottaa vastaan tarjottua työtä, lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila sanoo.

Suunniteltu työttömyysturvan aktiivimalli tekee yhtälöstä entistä vaikeamman: aktiivimallissa työtön menettää osan työttömyysetuudesta, ellei hän ole kolmen kuukauden aikana 18 tuntia töissä riittävällä palkalla, viikon verran työvoimapalveluissa tai tienaa yrittäjänä 241 euroa.

Helsingin Sanomat kertoo jutussaan maanantaina, että keskustelu aktiivimallin toteutustavoista jatkuu vilkkaana. Mallia vastustavaan kansalaisaloitteeseen on kertynyt yli 115 000 allekirjoitusta.

Kurttilan mukaan aktiivimallista päätettäessä ei ole huomioitu lasten varhaiskasvatuksen järjestämistä.

– Nykyisin äkillisestä työllistymisestä johtuen kunnalla on kaksi viikkoa aikaa varhaiskasvatuspaikan järjestämiseen hakemuksen jättöpäivästä laskien. Aktiivimallin voimassa ollessa tämä kahden viikon odotusaika on liian pitkä, Kurttila arvioi.

”Pieniä lapsia ei voi jättää yksin kotiin vanhemman lähtiessä töihin. Tämän ei pitäisi olla kenellekään epäselvää.”

Lapsiasiavaltuutetulla on kaksi ratkaisuvaihtoehtoa: subjektiivinen oikeus päivähoitoon on palautettava kaikille, tai alle kouluikäisten lasten vanhemmat on rajattava kokonaan pois työttömyysturvan aktiivimallista.

– Pieniä lapsia ei voi jättää yksin kotiin vanhemman lähtiessä töihin. Tämän ei pitäisi olla kenellekään epäselvää. Jos yhteiskunta ei pysty järjestämään tarvittavia varhaiskasvatuspalveluita joustavasti, silloin työttömiä vanhempia ei voi rangaista aktiivimallin mukaisesti lapsen hoitamisesta kotona, Kurttila pohtii.

Kurttila on aiemminkin puhunut varhaiskasvatuksen puolesta ja päivähoito-oikeuden rajausta vastaan. Hän on huomauttanut, että kukaan ei hyväksyisi sitä, että lapsilla olisi perhetaustansa perusteella erilainen oikeus käydä koulua.

– Rajaus päivähoito-oikeuteen tarkoittaa käytännössä samaa. Kuitenkin tiedetään, että ne lapset, joiden perheissä on esimerkiksi työttömyyttä tai vähäosaisuutta, hyötyvät varhaiskasvatuksesta eniten.

Keskustele alle: Onko lapsesi oikeutta päivähoitopaikkaan rajattu oman työttömyytesi takia? Miten se on vaikuttanut työnhakuusi?

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.