Se voi olla vain vaihe.  Terve lapsi ottaa pienistäkin annoksista kaiken tarvitsemansa. Kuva: iStockphoto
Se voi olla vain vaihe. Terve lapsi ottaa pienistäkin annoksista kaiken tarvitsemansa. Kuva: iStockphoto

Ei, älä houkuttele jälkiruualla. Tuo sen sijaan ruokahetkiin yhdessäolon iloa, kannustaa ravitsemusterapeutti Henna Jalkanen.

Lapsi syö todella vähän. Milloin siitä pitää huolestua?

Pieniruokaisuus ei välttämättä ole ongelma. Lapsi, joka syö vähän, voi syödä ravitsemussuositusten mukaan monipuolisesti, ottaa ruuasta kaiken tarvitsemansa ja kasvaa aivan normaalisti.

Vanhempien huoli lapsen ruokavaliosta on kuitenkin ymmärrettävää. Suomessa lapsella ei ole riskiä nälkiintyä, kun kasvua ja kehitystä seurataan neuvolassa. Terve lapsi osaa myös säädellä ruuantarvettaan. Jo vauva osaa itkeä nälkäänsä ja lopettaa imemisen ollessaan kylläinen. Se taito ei katoa silloinkaan, kun lapsi alkaa syödä kiinteää ruokaa. Siksi vanhemman kannattaa yleensä luottaa lapseensa.

Jos vanhemmat ovat huolissaan lapsen ruokavaliosta, se kannattaa ottaa puheeksi neuvolassa tai kouluterveydenhuollossa.

Lapsi ei syö juuri lainkaan kasviksia. Mikä olisi tarpeeksi?

Suositusten mukainen ruoka riittää. Sopiva määrä kasviksia on viisi lapsen omaa kourallista päivässä. Aina siihen ei päästä, mutta tärkeintä on pitää kasviksia tarjolla jokaisella aterialla. Silloin on todennäköistä, että jotakin menee suuhunkin.

On normaalia, että lapsi karsastaa uusia makuja ja kieltäytyy joistakin ruuista kausittain. Sekin on normaalia, että lapsi tuntuu elävän jonkin aikaa ”pyhällä hengellä” ja syökin hetken päästä todella paljon. Jokin ateria voi jäädä väliin, mutta yleensä seuraava maistuu kyllä.

Voiko lasta houkutella syömään lupaamalla jälkiruokaa?

Se ei kannata. Lapselle voi muodostua ajatus, että ruokailu on rangaistus ja jälkiruoka palkinto, ja palkitseminen vie ilon ruokapöydästä.

Jos lapsi tietää aina saavansa jälkiruokaa, voi se olla tuoreita hedelmiä sokerisen suklaavanukkaan sijasta. Totta kai vanhempaa harmittaa, kun lapsi sanoo ruokaa pahaksi, mutta kyllä lapsen kiukkua pitää kestää monella tavalla.

Mistä johtuu se, että syöminen ei tunnu kiinnostavan lasta?

Lapset ovat yksilöitä kuten aikuisetkin, ja toisia syöminen kiinnostaa enemmän kuin toisia. Jotkut ihmiset nauttivat ruokailusta enemmän kuin toiset, jotka käyvät vain tankkaamassa. Myös nälän ja kylläisyyden kukin tuntee eri tavalla.

Hyvä suhde ruokaan syntyy ilosta. Siksi kannattaa panostaa yhdessä syömiseen.

Jos syöminen ei tunnu kiinnostavan lasta, miettisin, mistä se johtuu. Onko ruokahetki ikävä kokemus? Tuleeko siitä olo, ettei viihdy pöydässä? Tai että vanhemmat tuputtavat ruokaa?

Lapsi ottaa mallia aikuisesta kaikessa. Hyvä ja terveellinen suhde ruokaan syntyy ilosta, ja siksi vanhempien kannattaa panostaa yhdessä syömiseen.

Mitkä konstit auttavat, kun lapsi nirsoilee ruuan kanssa?

Toisto auttaa. Lapsi voi tarvita yli 15 kertaa ennen kuin oppii pitämään uudesta mausta. Myös ateriarytmi auttaa: että lapsi on varmasti, mutta ei liian nälkäinen. Napostelu johtaa siihen, ettei ole nälkä. Ruoka yleensä maistuu paremmin myös liikunnan ja ulkoilun jälkeen. Jotkut lapset vaativat aikuisilta enemmän työtä kuin toiset.

Ruokaa kannattaa myös ihan vauvasta saakka tutkia kaikin aistein. Miltä se tuntuu, mitä ääntä se pitää? On aivan eri asia pyytää lasta maistamaan porkkanaa kuin tutkimaan sitä. Tässäkin vanhemman kannattaa muistaa ilo: kiva, kun tutkit porkkanaa!

Ennen kaikkea ruokailusta kannattaa tehdä mukava ja rento hetki. Pienikin lapsi kannattaa ottaa mukaan ruuanlaittoon ja kattamiseen. Yksivuotias voi repiä salaattia, ja viisivuotias jo tehdä itse koko kulhollisen. Isommatkin lapset tykkäävät siitä, että perhe syö yhdessä pöydän ääressä eikä yksin olohuoneessa.

Lapsi huomaa, jos vanhemman mielestä jokainen on hyvä sellaisena kuin on.

Vanhemman on tärkeintä olla myönteinen roolimalli. Lasta ei ole tarpeen kehua isosta syödystä annoksesta, koska sehän ei kerro siitä, oliko ruokamäärä juuri siihen hetkeen sopiva. Silloin lapsi voi kokea, että juuri iso ruokamäärä on se, mikä pitää syödä, jotta saa kiitosta. Mieluummin voi kehua vaikkapa siitä, että lapsi osasi kertoa milloin on vielä nälkä ja milloin masu on täynnä. Hänelle voi myös kertoa, miten kivaa oli istua yhdessä ruokapöydässä.

Kertooko lapsen pieniruokaisuus alttiudesta sairastua syömishäiriöön myöhemmin?

Pieniruokaisuus on harvoin ongelma, mutta kielteinen suhde ruokaan voi olla suuri pulma. Jos ruokahetki ahdistaa, vanhemmat tuputtavat tai ovat muuten ahdistuneita lapsen pieniruokaisuudesta, se voi vaikuttaa elämässä pitkään. Siksi vanhemman kannattaa tarkastella omaa suhdettaan ruokaan ja kehoonsa. Lapsi huomaa, jos vanhemmalla on lista kielletyistä ruuista tai hän huolehtii koko ajan painostaan. Hän huomaa myös sen, jos vanhemman mielestä jokainen on hyvä sellaisena kuin on.

Asiantuntijana laillistettu ravitsemusterapeutti, tohtorikoulutettava, Itä-Suomen yliopiston Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimuksen Henna Jalkanen.

Been there, done that

Rauha ruokapöytään! Lapsi todennäköisesti pärjää, vaikka söisi todella vähän

Joo, on helppo sanoa, että lapsi pärjää pienelläkin ruokamäärällä jos ei tahdo syödä - näin varmasti onkin. Mutta lapsi ei ymmärrä sitä syy-seuraussuhdetta, että vaikka ei tuntisi nälkää niin vetensokerin lasku johtaa kuitenkin helposti turhiin raivokohtauksiin ja kiukutteluun joka ei sekään edistä vanhempien ja lapsen välistä vuorovaikutusta. Jote, mielummin vähän tuputan ruokaa kuin kuuntelen tunnin nälkäkiukkuraivaria joka pahimmillaan johtaa väkivaltaiseen käytökseen sisaruksia kohtaan.
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Leikkihellan levyt voi tehdä purkinkansista tai mustasta kontaktimuovista. Kuva: Satu Kemppainen
Leikkihellan levyt voi tehdä purkinkansista tai mustasta kontaktimuovista. Kuva: Satu Kemppainen

33 mahtavaa kesäpuuhaa, joita voi tehdä myös sisällä – ja ilman älylaitetta kourassa.

Apulainen hommiin. Keittiön kauhalaatikko on syytä järjestää mieleiseksi. Myös kirjahylly saattaa kaivata uudelleenorganisointia.

Autokisa lattialla. Pikkuautot lähetetään matkaan samalta viivalta, pisimmälle kiitävä voittaa.

Bänditreenit. Oikeilla soittimilla – tai ihan vaan sählymailoilla, kulhoilla ja kauhoilla.

Hanskahirviö on pehmoinen kaveri, joka syntyy vanhasta sormikkaasta. Katso ohje!

Hei mummi. Kirjoita ihan oikea kirje.

Hyppää salmiakki. Twist-nauha esiin! Katso videolta Eevan ohjeet keskisalmiakkiin, näpysarjaan ja muihin suosikkeihin.

Jättikaupunki. Tee kaupunki, johon pääsevät mukaan kaikki lelut: junarata, legot, duplot, nuket, ukkelit, pikkuautot...

Kampaamoleikki. Lettejä, kampauksia ja ehkä rentouttava päähieronta? Lettiharrastaja Emma, 14, näyttää videolla, miten syntyy näyttävä kumilenksuletti. Vai opettelisiko sittenkin ensin simpukkakampauksen? Tai ehkä twist-letin tai kukkanutturan?

Keittiöleikissä riittää varioitavaa – kokkaako siellä perheenisä, juhlien järjestäjä vai eksoottisen ravintolan keittiömestari? Leikkikeittiön teet nopsasti vaikka vanhasta jakkarasta tai ihan vaan pahvisista kenkälaatikoista.

Keppihevosille voi tehdä radan olkkariin. Hieno heppa syntyy vanhasta sukasta ja mopinvarresta.

Kirppuorigami on peli täynnä hellyyttä – katso ohje taitteluun ja tulosta pohja!

Kiuas kuumaksi, kylpyveteen vaahtoa. Aamusaunan tai vaahtokylvyn aika, koko perheelle.

Kivi on lukki – tai kaktus tai leppäkerttu. Kerätään esiin kivoimmat kiviaarteet, sitten maalataan niistä ötökät tai hieno kaktusasetelma.

Kuka on Batman, kuka hurja kissa? Hienot naamarit syntyvät hamahelmistä.

Kuvaa arvoitus. Lapsi kuvaa kännykällä viisi yksityiskohtaa sisällä. Toinen arvaa, mikä kuvassa on.

Laatikkoleikki. Pahvilaatikosta voi rakentaa mitä vaan – vaikka leikkimökin!

Legot kylpyyn. Rakenna legoista alus ja testaa kylpyammeessa, kelluuko se.

Lehtimieheksi. Piirrä oma lehti tai sarjakuva.

Leiki äitiä. Tämä saattaa tehdä kipeää (äidille), mutta leikki on hauska.

Limalabra kylppäriin. Turvallinen ja myrkytön lima syntyy sampoosta, perunajauhoista ja ripauksesta elintarvikeväriä.

Loikkaa, kierrä, kiepahda. Tehkää temppurata sisälle.

Maalari maalaa itsensä. Sormiväreillä, kylpyammeessa (ja suihkuttaa sitten itsensä).

Melkein aikuinen. Nyt pukeudutaan vanhempien vaatteisiin!

Pahvilaatikosta muokkautuu telkkari, josta tulee vain hyvää ohjelmaa. Toteuttakaa lähetys itse!

Päivän asu. Leiki muotisuunnittelijaa ja piirrä asu. Tai skräppää se.

Sisustus uusiksi. Suunnittele lastenhuoneen uusi järjestys. Olet jo iso, piirrä pohjapiirustus!

Tanssit pystyyn! Jokainen saa valita lempimusaa, ja eikun heilumaan.

Tee oma puuhakirja sisarukselle tai vanhemmalle, hän tekee sinulle.

Teippaa autorata. Pöytään tai lattiaan saa sisustusteipillä upean radan pikkuautoille.

Tyllihameessa on ihana pyörähdellä. Helpoin tylliunelma syntyy solmimalla, et tarvitse ompelukonetta.

Tämän esityksen nimi on. Tee oma näytelmä, vanhemmat ovat yleisönä.

Uusi lempivaate. Kangastusseilla syntyy oma kesäpaita. Kankaaseen voi painaa kuvioita vaikka perunalla.

Yökylä olkkarissa. Mennään yökylään omaan olohuoneeseen, koko perhe patjat vierekkäin.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Pelastusliiveissä on eroja – onhan lapsellasi oikeanlaiset?

Kaikista veneilyssä käytettävistä liiveistä puhutaan useimmiten pelastusliiveinä, ja harva tietää, että liiveissä on eroja. Tällä on merkitystä erityisesti kun valitsee liiviä lapselle.

Kelluntaliivit toimivat nimensä mukaisesti kellukkeena ja sopivat vain uimataitoiselle. Nämä liivit ovat pelastusliivejä kevyemmät.

Pienelle lapselle kelluntaliivejä ei suositella, sillä vaikka niissä on kelluke, niiden tarkoitus ei ole pitää ihmistä veden pinnalla, vaan auttaa uimisessa. 

Pelastusliivit ovat ehdottomasti uimataidottoman tai huonon uimarin valinta. Ne kääntävät veden varaan joutuneen automaattisesti selälleen ja tukevat päätä erillisellä niskassa olevalla kellukkeella. Liiveissä on niin hyvät kellukkeet, että ne voivat kannatella tajutonta ihmistä kokonaan veden pinnalla.

Valitse oikea koko ja materiaali

Pelastusliivi ei saa puristaa mutta ei myöskään olla liian löysä. Liivi on turvallinen vain, kun se on puettu haararemmin kanssa. 

Sopiva liivi löytyy vain kokeilemalla. Esimerkiksi pienelle vauvalle oleellista on, että liivi on päällä mukava, jolloin vauvakin viihtyy liivissä paremmin. 

Lapselle paras valinta on liivi, jossa kelluke on jo valmiina. Vasta vedessä automaattisesti täyttyviä liivejä ei suositella lapsille, sillä ne puristavat ylävartaloa melko napakasti, mikä voi hämmentää siihen tottumatonta. Myös aikuisen on hyvä testata, miltä liivi tuntuu, kun se täyttyy ilmalla.

Muista myös nämä:

  1. Alkoholi ei kuulu veneilyyn. Vesi on kipparille paras ruokajuoma.
  2. Soutuveneessä lapsen paras paikka on soutajan edessä, jolloin soutaja näkee lapsen koko ajan. Lapsi kannattaa pitää pois veneen laitojen luota, jotta lapsi ei putoa äkillisen heilahduksen seurauksena veteen.
  3. Käytitkö mökkivenettä viimeksi vuosi sitten? Varmista aina veneen kunto ennen vesille lähtöä.
  4. Ota mukaan kännykkä ja laita se vesitiiviiseen pussiin. 

Asiantuntijana Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin ylitarkastaja Juhani Pappila.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.