Täällä nukumme me!  Hillan, 1,  ja Veetin, 6, omat huoneet ovat leikkiä, eivät nukkumista varten. Veetin parvisänky toimii majana ja kissojen turvapaikkana, kun Hilla hoitaa niitä liikaa. Kuva: Milka Alanen
Täällä nukumme me! Hillan, 1, ja Veetin, 6, omat huoneet ovat leikkiä, eivät nukkumista varten. Veetin parvisänky toimii majana ja kissojen turvapaikkana, kun Hilla hoitaa niitä liikaa. Kuva: Milka Alanen

Tässä perheessä samassa pedissä vetävät sikeitä vanhemmat, lapset ja kissatkin.

Perheen kuopuksen Hillan tyynylle löytyy aina ottajia.

Hilla itse nukkuu mieluiten pää patjalla, ja yleensä tyynyn onnistuu haalimaan alleen punainen maine coon, Schumi. Voittoonsa tyytyväisenä kissa käpertyy tyynylle ja kehrää niin kovaa, että Hillan vieressä nukkuva perheenäiti, Leena-Riitta, herää.

Silloin kissa saa armotta lähtökäskyn. Mutta lemmikit ovatkin ainoita, joita tässä perheessä komennetaan muualle nukkumaan, Leena-Riitta sanoo.

”Nukkuvan ihmisen paikka on toisen nukkuvan ihmisen vieressä”

Yhteinen sänky ei kuitenkaan ollut perheelle itsestäänselvyys.

Esikoinen Veeti huusi pinnasängyssään kymmeniä kertoja, kun vanhemmat ­koettivat saada häntä nukkumaan itsekseen. Lopulta pojan paikka vakiintui perhepetiin vanhempien väliin.

Leena-Riitta perehtyi kiintymysvanhemmuuden ajatuksiin, jotka tuntuivat käyvän heti järkeen. Niiden mukaan moni lapsi haluaa nukkua vanhempiensa lähellä.

– Nukkuvan ihmisen paikka on toisen nukkuvan ihmisen vieressä, Leena-Riitta tiivistää.

Kun Hilla syntyi, Veeti siirtyi nukkumaan patjalle vanhempien sängyn viereen. Siellä hän saattoi kuiskutella Seita-kissalle, joka viihtyi parhaiten perhepedin ”kellarissa” eli sängyn alla.

Leena-Riitta pohti, miksi ihmeessä he uskottelivat itselleen, että lapset olisivat siirtymässä omiin huoneisiinsa. Lopulta aviomies Kimmo keksi siirtää vierasvuoteen vanhempien sängyn jatkeeksi.

Onko se vaarallista?

Nyt perheen sängyssä on leveyttä 240 senttiä. Siihen mahtuu seitsemän tyyppiä: vanhemmat, lapset ja kolme pitkäkarvaista kissaa, joista isokokoisin, Indi, painaa saman verran kuin Hilla.

”Hilla nukkui vauva-aikanakin vieressä. Hän kävi yöllä rinnalla, enkä välttämättä huomannut mitään.”

Hillan vauva-aika oli Leena-Riitalle nukkumisen juhlaa verrattuna alkuun esikoisen kanssa. Vaikka Leena-Riitta imettää edelleen, hänen yöunensa eivät ole kärsineet.

– Hilla nukkui vauvanakin vieressä, ja käytäntö oli help yourself. Hän kävi yöllä rinnalla, enkä välttämättä huomannut mitään, Leena-Riitta nauraa.

Perheen äiti on kertonut nukkumisjärjestelystä neuvolassa. Siellä varovasti huomautettiin, että vauva voi pudota sängystä tai joutua levottoman nukkujan tönimäksi.

Leena-Riitta ei korvaansa lotkauttanut.

– Perhepeti ei ole vaarallinen, jos tyynyt ja peitot pidetään vauva-aikana lapsesta erillään. Kissojen kanssa olin varovainen, kunnes totesin, että ei niitä vauva kiinnosta.

”Minä nukun tässä”

Veeti aloitti viime syksynä esikoulun. Sieltä on löytynyt uusia kavereita, jotka käyvät tietysti toistensa luona leikkimässä.

Viimeksi kuului pojan huoneesta kova­ääninen ihmettely: Eikö sulla ole patjaa? Leena-Riitta jäi vähän matkan päähän kuuntelemaan ja mietti, tuleeko tästä nyt Veetille nolo tilanne.

Veeti ohjasi kaverinsa reippaasti meidän makkariin ja näytti, että hän nukkuu tässä.

– Kaverin kommentti oli, että aha, Leena-Riitta nauraa.

Vauva 4/2017

Suvi Koivusalo haluaa auttaa ihmisiä, jotka kokevat olevansa muille kuin ilmaa. Siksi hän järjestää ilmaisen työpajan, jossa jokainen tulee nähdyksi.

Kaipuu tulla kunnolla nähdyksi. Sen tunteen Suvi Koivusalo tunnisti ja muisti, kun hän luki Meidän Perheen jutun näkymättömistä ihmisistä

Jutussa sadat suomalaiset kertovat, miltä tuntuu olla muille kuin ilmaa:

”Vetäydyn sosiaalisista tilanteista jo valmiiksi, koska en enää kestä sitä nöyryytystä.”

”Kuin ylläni olisi aura, että karttakaa tätä.”

Jutun luettuaan Suvi Koivusalo päätti järjestää ilmaisen improvisaatiotyöpajan auttaakseen näkymättömyyden tunteiden kanssa kamppailevia.

– Olen itse kokenut hetkiä, jolloin olen kovasti kaivannut tulla nähdyksi. Improvisaatio on omalta osaltaan auttanut tässä valtavasti. Sen takia haluan jakaa sitä kokemusta ja osaamista eteenpäin, näyttelijänä työskentelevä Koivusalo sanoo.

Työpajan ideana on saada ihmiset näkyviksi toistensa edessä, rakentaa luottamusta ja rohkeutta.

”Olen itse kokenut hetkiä, jolloin olen kovasti kaivannut tulla nähdyksi.”

– Toivon, että se antaisi lisävarmuutta ja avaimia muiden ihmisten ja uusien tilanteiden kohtaamiseen. Vaikka en voi luvata, että työpaja olisi tae jostain todella suuresta muutoksesta, voin kuitenkin luvata, että jokainen paikallaolija tulee nähdyksi ja kuulluksi, Koivusalo sanoo.

Työpaja järjestetään Helsingissä sunnuntaina 8.7. klo 13–16. Mukaan mahtuu 16 nopeimmin ilmoittautunutta.

Ilmoittaudu työpajaan tästä linkistä.

 

Vesirokkopotilaalla on ehdoton lentokielto, mutta miten toimia, jos lapsella on korvatulehdus? Lastenlääkäri Mari Hero vastaa. 

Kuume

Olemme huomenna lähdössä lentokoneella lomamatkalle, ja tänään lapselle nousi 38 asteen kuume. Voimmeko lentää kuumeisen lapsen kanssa?

”Jos lapsi voi hyvin ja hän jaksaa lentomatkan, voi lennolle lähteä huoletta. Jos kuumelääkkeet eivät auta tai yleiskunto on huono, on parempi jäädä kotiin. Aina, jos lapsen terveydentilaa on itse vaikea arvioida, on paras kääntyä ammattilaisen puoleen.

Yleensä tavallinen flunssa ei estä lentämistä, mutta jos lapselle ilmestyy vaikkapa näppylöitä, on tilanne tarkistettava. Vesirokossa on ehdoton lentokielto, eikä lasta saa viedä lentokoneeseen.

Lentoyhtiöillä voi olla erilaisia sääntöjä flunssaisena lentämiseen. Esimerkiksi pahimpana lintuinfluenssakautena henkilökunta saattoi mitata matkustajien lämmön varmuudeksi lähtöportilla, jotta koneeseen ei varmasti päässyt ketään, joka tartuttaisi koneellisen ihmisiä.”

Vatsatauti

Lapsi oksensi aamulla, ja illalla pitäisi lentää. Voimmeko lähteä oksentamisesta huolimatta matkalle?

”Monet lentoyhtiöt eivät ymmärrettävästi ota oksentavaa lasta kyytiin, sillä oksennustauti tarttuu erittäin herkästi. Kannattaa aina miettiä tapauskohtaisesti, voiko lennolle lähteä.

Isommalla lapsella oksentaminen voi liittyä matkajännitykseen.

Erityisesti jos oksennuspotilas on ihan pieni vauva, suosittelisin miettimään lähtöä muutamaan otteeseen. Se ei palvele ketään, jos kohdemaassa joutuukin suoraan lentokentältä etsimään sairaalan, jotta nestetasapaino saadaan kuntoon.

Jos kyseessä on vaikka isompi lapsi, joka oksentaa kerran, on mahdollista, että oksennus liittyy matkajännitykseen. 

Jos kuitenkin lentää oksentavan lapsen kanssa, on erittäin tärkeää muistaa nesteytys.”

Korvatulehdus

Lapsella todettiin tänään korvatulehdus, ja hän sai siihen lääkkeet. Voiko lapsi lentää huomenna, vai voivatko korvat vaurioitua?

”Korvatulehduspotilas voi lentää, mutta nousut ja laskut saattavat sattua korviin normaalia enemmän. Joissain tapauksissa korvatulehdusta sairastava voi tarvita matkalle lääkärin kirjoittaman lentoluvan. Espanjassa korvatulehduksesta kärsivä ei saa lentää ollenkaan. 

Pahimmassa tapauksessa tärykalvo voi  puhjeta lentokoneen painevaihtelun vuoksi. Voikin olla hyvä, että korvien tilannetta seuraa muutaman päivän ennen lennolle lähtöä ja katsoo, pureeko lääkekuuri. Korvatulehdus ei kuitenkaan itsessään ole este lentämiselle.”

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.