Eroperheissä lasten vuoroviikkoasuminen on yleistä, mutta sitä ei oteta huomioon monissa etuuksissa ja käytännön arkeen liittyvissä asioissa. Kuva. iStockphoto.
Eroperheissä lasten vuoroviikkoasuminen on yleistä, mutta sitä ei oteta huomioon monissa etuuksissa ja käytännön arkeen liittyvissä asioissa. Kuva. iStockphoto.

Kunnan palvelut ja perheiden etuudet pitäisi jakaa kahden kodin välille nykyistä joustavammin, tuore raportti ehdottaa.

Lapsen etu ja arjen sujuminen pitäisi huomioida vuoroviikkoasumisen järjestelyissä nykyistä paremmin, ehdottaa sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä. Ryhmä julkisti loppuraporttinsa tänään.

Eroperheissä lasten vuoroviikkoasuminen on yhä yleisempää, mutta sitä ei oteta huomioon monissa etuuksissa ja käytännön arkeen liittyvissä asioissa. Tällä hetkellä toisella kodilla ei ole virallista asemaa.

Vanhempia puhututtaa esimerkiksi koulukyydin järjestyminen vain yhdestä osoitteesta – lisäksi monet lapsiperheen tuet kuten lapsilisä määräytyvät sen mukaan, missä lapsi on kirjoilla, ei sen mukaan, missä hän aikansa viettää. Koska vuoroviikkoasumista ei tilastoida, käytännön yleisyydestä ja perheiden kohtaamista arjen ongelmista ei ole tarkkoja tietoja.

Lasten vuoroasumisella tarkoitetaan järjestelyä, jossa lapsi asuu pysyvästi vähintään 40 prosenttia ajasta toisen vanhemman luona. Se voi tarkoittaa esimerkiksi viikko-viikko-järjestelyä, mutta muitakin tapoja on.

Vuoroasumisen haasteista on kirjoittanut muun muassa Vauva.fissä Etä-äiti-blogia kirjoittava Helka Belt.

Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä ehdottaa useita muutoksia nykykäytäntöön.

Kaksi virallista kotia?

Vuoroasumisessa molemmat vanhemmat tarvitsevat lapsille sopivan kodin ja kustantavat lapsen tarpeita. Siksi se voi olla vanhemmille kalliimpi ratkaisu kuin lapsen asuminen pääasiassa vain toisen vanhemman luona.

Raportissa ehdotetaankin, että lapsen tilantarve huomioitaisiin molemmissa kodeissa. Esimerkiksi yleisessä asumistuessa ruokakuntaan pitäisi laskea myös lapsi, joka asuu kahdessa kodissa.

Myös monet perheiden etuudet myönnetään vain yhden kodin periaatteen mukaan. Esimerkiksi lapsilisää, kotihoidon tukea tai yksityisen hoidon tukea ei voi tällä hetkellä jakaa eri kodeissa asuvien vanhempien kesken. Sama koskee myös esimerkiksi vammaistukea.

Työryhmä ehdottaa, että lapsilisä tulisi voida jakaa vuoroasumistilanteissa. Siihen, miten esimerkiksi lapsilisän yksinhuoltajakorotus jaettaisiin vuoroasumistilanteissa, ja miten lapsilisä määräytyisi useamman lapsen perheessä, ei raportti anna vastausta.

Myös kotihoidon ja yksityisen hoidon tukeen sekä vammaistukeen ehdotetaan muutoksia niin, että vanhempien tilanteita tukia myönnettäessä tulisi tarkastella vuoroasumistilanteissa erikseen. Esimerkiksi elatustukilakia ja ohjetta elatusavun suuruuden arvioimiseksi tulisi päivittää vuoroasumistilanteisiin soveltuvaksi niin, että lapsen vuoroasuminen elatusvelvollisen luona ei estä tuen maksua toisellekaan vanhemmalle.

Vuoroasumista toteuttavat perheet joutuvat usein turvautumaan toimeentulotukeen.

Tällä hetkellä vuoroasumista toteuttavat perheet joutuvat usein turvautumaan toimeentulotukeen, koska ensisijaisia etuuksia koskeva lainsäädäntö ei  jousta vuoroasumistilanteissa.

Osa raportin uudistusehdotuksista edellyttää lainsäädäntömuutoksia. Työryhmä ehdottaa, että lapsen vuoroasuminen virallistetaan niin, että sen voisi merkitä väestötietojärjestelmään. Tämä mahdollistaisi vuoroasumisen huomioimisen etuuslainsäädännössä ja etuuksien maksamisessa.

Päiväkotipaikka kahdessa kunnassa?

Vuoroasumisen merkitystä sosiaaliturvaan ja palveluihin, kuten varhaiskasvatus-, koulu- ja neuvolapalveluihin, oli raportin mukaan vaikea arvioida, koska vuoroasumisesta ei tällä hetkellä ole kattavia tietoja.

Uutta varhaiskasvatuslakia koskevaan hallituksen esitykseen sisältyy jo ehdotus siitä, että lapselle tulisi järjestää varhaiskasvatuspalvelut molemmilla paikkakunnilla, jos vanhemmat asuvat eri kunnissa. Tuore raportti tukee tätä. Työryhmä ehdottaa lisäksi, että lapsen maksupäätös pitäisi pystyä jakamaan kahden kodin kesken, jos vuoroasuva lapsi saa varhaiskasvatusta yhden kunnan alueella.

Lapselle tulisi järjestää varhaiskasvatuspalvelut molemmilla paikkakunnilla, jos vanhemmat asuvat eri kunnissa.

Raportti painottaa, että kunnan palvelut tulee järjestää lapsen ja perheen tarpeen mukaisesti lapsen molemmissa kodeissa, riippumatta siitä, sijaitsevatko ne yhden kunnan alueella. Tämä tarkoittaisi, että esimerkiksi neuvola- ja hammaslääkäripalvelut tulisi mahdollistaa kahden kunnan alueella. Se laajentaisi kuntien vastuuta palvelujen järjestämisestä, mikä vaatisi lain säätämistä ja vaikuttaisi myös maakuntien rahoitukseen.

Koulupaikan määräytymiseen työryhmä ei esitä muutosta. Esi- ja perusopetuksessa koulupaikka määräytyisi edelleen ensisijaisen kodin mukaan, mutta koulukuljetus pitäisi järjestää myös toisesta kodista, jos koulukuljetuksen ehdot muuten täyttyvät.

Asuuko lapsesi kahdessa kodissa? Kerro alla, miten järjestely teillä sujuu.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Vierailija

Päivähoito kahdessa kunnassa ja lapsilisä jakoon – vuoroviikkoasumiseen ehdotetaan uudistuksia

En kyllä kannata kahden päiväkodin välillä hyppimistä, liian raskasta lapselle. On tarpeeksi rankkaa kun koti vaihtuu vuoroviikoin, ei siinä enää voi kaverit ja hoitopaikka vaihtua myös. Jos vanhemmat haluavat vuoroviikot käyttöön, on asuttava samalla alueella. Eli tarvittaessa tingittävä omista tarpeista ja haluista sen sijaan että tehdään lapsen elämästä täysi sillisalaatti. -vuoroviikkoäiti
Lue kommentti
Vierailija

Päivähoito kahdessa kunnassa ja lapsilisä jakoon – vuoroviikkoasumiseen ehdotetaan uudistuksia

Miksi lasta ei samantien kahteen eri kouluunkin? Kun vanhemmille on niin tärkeää jakaa se vanhemmuus, että lapsen etu unohtuu kokonaan! Ja nappulaliigalainen kahteen eri jalkapallokouluun, luistelukouluun, balettiryhmään, taidepiiriin, muskariin. Jaetaan sen lapsen elämä kahtia ja ihmetellään, että miksi siitä ei tullutkaan kokonaista aikuista, vaikka me niin sitä rakastettiin.
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Lasten matkaopas Eurooppaan -kirjan kirjoittaja Tittamari Marttinen vinkkaa, minne kannattaa matkustaa.

Miten loma lasten kanssa onnistuu varmimmin?

Siten, että aikuisella on rento asenne. Kirjailija Tittamari Marttinen kertoo suosikkejaan Euroopan perhekohteista uutuuskirjassaan Lasten matkaopas Eurooppaan. Hän kannustaa jättämään loma-aikataulun mahdollisimman väljäksi.

– Matkustamiseen kannattaa ottaa leppoisa asenne, sillä kaikki ei kuitenkaan mene suunnitelmien mukaan. Nähtävyyksiä ei kannata ahnehtia vaan nauttia niistä silloin, kun ne sattuvat olemaan reitin varrella, Marttinen sanoo.

– Lasten kanssa voi miettiä myös ennen lomaa, minne voisi ostaa liput etukäteen. Silloin aikaa ei tuhraannu jonottamiseen.

Odense, Tanska

Tanska on kaikkiaan mainio kohde pienten lasten kanssa. Siellä pääsee helposti paikasta toiseen junalla, ja tanskalaiset ovat rentoja hyggeilijöitä, jotka suhtautuvat lapsiin rennosti.

Kööpenhaminasta on hyvä aloittaa. Tivoli on monen mielestä sen paras kohde, mutta lisäksi kaupunki on täynnä hyviä hengauspaikkoja: ihania puistoja, puutarhoja ja leikkipuistoja.

Meidän suosikkimme Tanskassa on ollut Odense, joka sijaitsee Fynin saarella. Se on satukirjailija Hans Christian Andersenin kotikaupunki ja erinomainen paikka liikkua pyörällä. Maasto on tasaista ja lähellä on pieniä kyliä, joissa voi yöpyä bed & breakfast -paikossa.

Pienenä vinkkinä: Odensen päärautatieaseman kirjastossa on huippu lastenosasto. 

Visby, Ruotsi

Gotlannissa sijaitseva Visby on monille tuttu ruotsalainen pikkukaupunki. Siellä on ainutlaatuinen tunnelma pienine taloineen ja ruusupensaineen. Neljän kilometrin päässä keskustasta sijaitsee lasten lempparikohde: Kneippby, josta löytyy todella kiva vesipuisto Vattenland sekä alkuperäinen Peppi Pitkätossun talo.

On Visbyssä muutakin. Meidän lastemme suosikkiajanvietettä oli poimia rannalta kiviä, joista saattoi löytää fossiileja. Myös Visbyssä on kiva pyöräillä, sillä liikennettä on vähän.

Visbyhyn pääsee paitsi lentäen myös lautalla Tukholman läheltä Nynäshamnista.

Reykjavik, Islanti

Jos tahdotte pois helteestä, on Islanti oikea paikka. Pienen pääkaupungin sää on tosi vaihteleva mutta liikkuminen siellä hyvin helppoa.

Islantilaiset ottavat lapsensa mukaan kaikkialle, joten turistikin voi tehdä niin. Huippupaikkoja ovat uimalat, joita Reykjavikista löytyy parikymmentä. Kaupungissa on hyviä kala- ja kasvisravintoloita.

Luontoelämykset  ovat mahtavia, ja retkille on helppo lähteä pääkaupungista. Heppahullut pääsevät ratsastamaan islanninhevosilla, isommat voivat bongata valaita retkillä. Jos menette kuumille lähteille, pidä lasta kädestä, ettei hän mene liian lähelle! Kuumat pisarat ovat polttavia.


Malta

Monikulttuurisella Välimeren saarella on ihania rantoja eikä juurikaan liikennettä. Pääkaupunki Valletta on Unescon maailmanperintökohde, jossa on kivaa seurata katuelämää ja syödä loistavaa ruokaa.

Vesitaksit vievät retkille. Läheltä löytyy esimerkiksi Gozon vehreä saari. Mdina on Maltan entinen pääkaupunki, eikä siellä ole ollenkaan autoliikennettä.

Toinen hyvä rantakohde perheille on Ischia Italiassa.

Pariisi, Ranska

Pariisi on mainettaan  parempi lasten kanssa. Ensinnäkin liikkuminen on todella helppoa: metropysäkkejä on niin tiheään, ettei kaupungissa pääse eksymään. Matkanteko on miellyttävintä aamupäivisin sekä ruuhka-aikojen ulkopuolella.

Pariisin-matkan jälkeen olen todennut, miten paljon iloa pienistä matkamuistoista voi olla reissun jälkeen. Muovinen Eiffel-torni oli pitkään lapseni suosikki. Erityinen elämys on myös croissant-aamiainen kahvilassa.

Pariisin isot puistot, kuten Luxemburgin puisto sekä Louvren vieressä oleva Tuileries’n puisto ovat upeita paikkoja lasten kanssa. Kesällä Seine-joen rannat muuttuvat keitaiksi, joissa pääsee tekemään hiekkakakkuja.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Turvaistuintestissä arvioitiin yhteensä 29 istuinta tai istuimen ja telakan yhdistelmää.

Euroopan eri maiden autoliittojen ja kuluttajajärjestöjen yhteistyössä toteutetun turvaistuintestin tulokset julkaistiin tänään. Peräti 21 istuinta sai hyvän kokonaisarvosanan. Kolme istuinta jäi tyydyttävään arvosanaan, yksi arvioitiin välttäväksi ja neljä sai heikon kokonaisarvosanan.

Heikon kokonaisarvosanan saivat seuraavat mallit: Jané GravityAvionaut Ultralite IQ-telakallaGiordiani Evolution Isofix ja Concord Ultimax i-Size. Kaksi ensimmäistä reputtivat liian suuren kemikaalikuormituksen takia: Jané Gravityn verhoilussa oli liikaa naftaliinia ja Avionautissa liikaa palonestoainetta.

Loput kaksi istuinta arvioitiin heikoksi niiden epäonnistuttua etutörmäystestissä. Giordiani Evolution Isofix -istuimen etutörmäystestissä mitatut kuormitusarvot ylittivät raja-arvot ja lantiovyö liukui ylöspäin kohti koenuken vatsan aluetta aiheuttaen lapselle suuren loukkaantumisvaaran.

”Huonon arvosanan saanutta istuinta ei ole syytä hankkia.”

Concord Ultimax i-Size ei puolestaan kestänyt etutörmäystestin rasitusta vaan särkyi, kun istuin oli asennettuna kasvot menosuuntaan 15 kilon painoisella koenukella. Kun testi tehtiin pienemmällä Q3-koenukella selkä menosuuntaan asennettuna, istuimen takaosa irtosi telakasta. Molemmat tilanteet aiheuttavat vakavan loukkaantumisriskin.

– Testissä huonon arvosanan saanutta istuinta ei ole syytä hankkia, Autoliiton viestintäpäällikkö Jukka Tolvanen kertoo.

Integroitu turvatyyny oli hyödyksi

Turvaistuintestissä oli mukana ensimmäistä kertaa turvatyynyillä varustettuja turvaistuimia. Bébé Confort Axissfix Air ja Maxi-Cosi Axissfix Air -istuimissa valjaiden olkatoppauksiin on integroitu turvatyynyt. Järjestelmä aktivoituu, kun isofix-kiinnikkeet lukittuvat autoon.

Testi osoitti, että turvatyyny tukee etutörmäyksessä eteenpäin retkahtavaa niskaa ja vähentää siihen kohdistuvaa kuormitusta. Sekä Bébé Confort Axissfix Air että Maxi-Cosi Axissfix Air saivat hyvän kokonaisarvosanan.

Katso koko tuloslista pdf-muodossa tästä

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.