Varoitusviesti

Tämän lomakkeen lähetystoiminto on asetettu pois päältä.
Eroperheissä lasten vuoroviikkoasuminen on yleistä, mutta sitä ei oteta huomioon monissa etuuksissa ja käytännön arkeen liittyvissä asioissa. Kuva. iStockphoto.
Eroperheissä lasten vuoroviikkoasuminen on yleistä, mutta sitä ei oteta huomioon monissa etuuksissa ja käytännön arkeen liittyvissä asioissa. Kuva. iStockphoto.

Kunnan palvelut ja perheiden etuudet pitäisi jakaa kahden kodin välille nykyistä joustavammin, tuore raportti ehdottaa.

Lapsen etu ja arjen sujuminen pitäisi huomioida vuoroviikkoasumisen järjestelyissä nykyistä paremmin, ehdottaa sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä. Ryhmä julkisti loppuraporttinsa tänään.

Eroperheissä lasten vuoroviikkoasuminen on yhä yleisempää, mutta sitä ei oteta huomioon monissa etuuksissa ja käytännön arkeen liittyvissä asioissa. Tällä hetkellä toisella kodilla ei ole virallista asemaa.

Vanhempia puhututtaa esimerkiksi koulukyydin järjestyminen vain yhdestä osoitteesta – lisäksi monet lapsiperheen tuet kuten lapsilisä määräytyvät sen mukaan, missä lapsi on kirjoilla, ei sen mukaan, missä hän aikansa viettää. Koska vuoroviikkoasumista ei tilastoida, käytännön yleisyydestä ja perheiden kohtaamista arjen ongelmista ei ole tarkkoja tietoja.

Lasten vuoroasumisella tarkoitetaan järjestelyä, jossa lapsi asuu pysyvästi vähintään 40 prosenttia ajasta toisen vanhemman luona. Se voi tarkoittaa esimerkiksi viikko-viikko-järjestelyä, mutta muitakin tapoja on.

Vuoroasumisen haasteista on kirjoittanut muun muassa Vauva.fissä Etä-äiti-blogia kirjoittava Helka Belt.

Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä ehdottaa useita muutoksia nykykäytäntöön.

Kaksi virallista kotia?

Vuoroasumisessa molemmat vanhemmat tarvitsevat lapsille sopivan kodin ja kustantavat lapsen tarpeita. Siksi se voi olla vanhemmille kalliimpi ratkaisu kuin lapsen asuminen pääasiassa vain toisen vanhemman luona.

Raportissa ehdotetaankin, että lapsen tilantarve huomioitaisiin molemmissa kodeissa. Esimerkiksi yleisessä asumistuessa ruokakuntaan pitäisi laskea myös lapsi, joka asuu kahdessa kodissa.

Myös monet perheiden etuudet myönnetään vain yhden kodin periaatteen mukaan. Esimerkiksi lapsilisää, kotihoidon tukea tai yksityisen hoidon tukea ei voi tällä hetkellä jakaa eri kodeissa asuvien vanhempien kesken. Sama koskee myös esimerkiksi vammaistukea.

Työryhmä ehdottaa, että lapsilisä tulisi voida jakaa vuoroasumistilanteissa. Siihen, miten esimerkiksi lapsilisän yksinhuoltajakorotus jaettaisiin vuoroasumistilanteissa, ja miten lapsilisä määräytyisi useamman lapsen perheessä, ei raportti anna vastausta.

Myös kotihoidon ja yksityisen hoidon tukeen sekä vammaistukeen ehdotetaan muutoksia niin, että vanhempien tilanteita tukia myönnettäessä tulisi tarkastella vuoroasumistilanteissa erikseen. Esimerkiksi elatustukilakia ja ohjetta elatusavun suuruuden arvioimiseksi tulisi päivittää vuoroasumistilanteisiin soveltuvaksi niin, että lapsen vuoroasuminen elatusvelvollisen luona ei estä tuen maksua toisellekaan vanhemmalle.

Vuoroasumista toteuttavat perheet joutuvat usein turvautumaan toimeentulotukeen.

Tällä hetkellä vuoroasumista toteuttavat perheet joutuvat usein turvautumaan toimeentulotukeen, koska ensisijaisia etuuksia koskeva lainsäädäntö ei  jousta vuoroasumistilanteissa.

Osa raportin uudistusehdotuksista edellyttää lainsäädäntömuutoksia. Työryhmä ehdottaa, että lapsen vuoroasuminen virallistetaan niin, että sen voisi merkitä väestötietojärjestelmään. Tämä mahdollistaisi vuoroasumisen huomioimisen etuuslainsäädännössä ja etuuksien maksamisessa.

Päiväkotipaikka kahdessa kunnassa?

Vuoroasumisen merkitystä sosiaaliturvaan ja palveluihin, kuten varhaiskasvatus-, koulu- ja neuvolapalveluihin, oli raportin mukaan vaikea arvioida, koska vuoroasumisesta ei tällä hetkellä ole kattavia tietoja.

Uutta varhaiskasvatuslakia koskevaan hallituksen esitykseen sisältyy jo ehdotus siitä, että lapselle tulisi järjestää varhaiskasvatuspalvelut molemmilla paikkakunnilla, jos vanhemmat asuvat eri kunnissa. Tuore raportti tukee tätä. Työryhmä ehdottaa lisäksi, että lapsen maksupäätös pitäisi pystyä jakamaan kahden kodin kesken, jos vuoroasuva lapsi saa varhaiskasvatusta yhden kunnan alueella.

Lapselle tulisi järjestää varhaiskasvatuspalvelut molemmilla paikkakunnilla, jos vanhemmat asuvat eri kunnissa.

Raportti painottaa, että kunnan palvelut tulee järjestää lapsen ja perheen tarpeen mukaisesti lapsen molemmissa kodeissa, riippumatta siitä, sijaitsevatko ne yhden kunnan alueella. Tämä tarkoittaisi, että esimerkiksi neuvola- ja hammaslääkäripalvelut tulisi mahdollistaa kahden kunnan alueella. Se laajentaisi kuntien vastuuta palvelujen järjestämisestä, mikä vaatisi lain säätämistä ja vaikuttaisi myös maakuntien rahoitukseen.

Koulupaikan määräytymiseen työryhmä ei esitä muutosta. Esi- ja perusopetuksessa koulupaikka määräytyisi edelleen ensisijaisen kodin mukaan, mutta koulukuljetus pitäisi järjestää myös toisesta kodista, jos koulukuljetuksen ehdot muuten täyttyvät.

Asuuko lapsesi kahdessa kodissa? Kerro alla, miten järjestely teillä sujuu.

Vierailija

Päivähoito kahdessa kunnassa ja lapsilisä jakoon – vuoroviikkoasumiseen ehdotetaan uudistuksia

En kyllä kannata kahden päiväkodin välillä hyppimistä, liian raskasta lapselle. On tarpeeksi rankkaa kun koti vaihtuu vuoroviikoin, ei siinä enää voi kaverit ja hoitopaikka vaihtua myös. Jos vanhemmat haluavat vuoroviikot käyttöön, on asuttava samalla alueella. Eli tarvittaessa tingittävä omista tarpeista ja haluista sen sijaan että tehdään lapsen elämästä täysi sillisalaatti. -vuoroviikkoäiti
Lue kommentti
Vierailija

Päivähoito kahdessa kunnassa ja lapsilisä jakoon – vuoroviikkoasumiseen ehdotetaan uudistuksia

Miksi lasta ei samantien kahteen eri kouluunkin? Kun vanhemmille on niin tärkeää jakaa se vanhemmuus, että lapsen etu unohtuu kokonaan! Ja nappulaliigalainen kahteen eri jalkapallokouluun, luistelukouluun, balettiryhmään, taidepiiriin, muskariin. Jaetaan sen lapsen elämä kahtia ja ihmetellään, että miksi siitä ei tullutkaan kokonaista aikuista, vaikka me niin sitä rakastettiin.
Lue kommentti