Erityisherkän olisi tärkeä tunnistaa ja hyväksyä herkkyytensä. Tunnistamisen apuna voi käyttää kahta testiä.

"Olen koko ikäni tuntenut olevani herkkä, erilainen kuin muut. Hitaampi lämpenemään uusille asioille, mutta kun kiinnostun jostain aiheesta, haluan tietää siitä kaiken. Mulla on ollut myös tunne, että multa puuttuu jonkinlainen suodatin ja imen kaikki ärsykkeet liian voimakkaina itseeni, muun muassa äänet, hajut, muiden tunnetilat, sosiaaliset jännitteet."

Maarit kertoo omasta erityisherkkyydestään Suomen erityisherkät ry:n verkkosivuilla. Kuulostaako tutulta?

Highly Sensitive Person, HSP, on ihmistyyppi, jota yhdysvaltalainen psykologian tohtori Elaine Aron on tutkinut jo yli kaksikymmentä vuotta. Jopa viidesosan ihmisistä on arvioitu olevan erityisen herkkiä reagoimaan ympäristön ärsykkeisiin.

– Erityisherkän ihmisen hermosto käsittelee aistien välittämää tietoa tavallista laajemmin ja syvällisemmin. Käytännössä se ilmenee tarkkana havainnointikykynä, kokemisen syvyytenä sekä monipuolisena ja syvällisenä asioiden käsittelykykynä, Suomen erityisherkät ry:n puheenjohtaja Petri Konttinen kertoo.

Ominaisuus on tärkeä tunnistaa

Jos herkkyyttä ei tunnisteta tai sen ilmaiseminen ei ole hyväksyttyä, ihminen joutuu tukahduttamaan olennaisia osia omasta itsestään eikä ehkä osaa toimia itselleen sopivalla tavalla. Tämä voi pahimmillaan johtaa uupumiseen tai erilaisiin sairauksiin.

– Erityisherkkä voi luulla etenkin lapsena toisten kokevan asiat samalla tavoin kuin hän. Kun näin ei olekaan, hän voi kokea itsensä vialliseksi ja ulkopuoliseksi, Konttinen sanoo.

Erityisherkän aikuisen olisikin tärkeää tunnistaa oma herkkyytensä ja sen mukanaan tuomat haasteet ja mahdollisuudet. Esimerkiksi työelämässä erityisherkkä ihminen voi työskennellä tehokkaammin, jos ympäristö on hänelle sopiva eli riittävän rauhallinen.

– Kun ominaisuuden tunnistaa ja hyväksyy, oma itsetuntemus ja omanarvontunto lisääntyvät. Samalla on helpompi huolehtia omasta jaksamisestaan.

Testit lisäävät itseymmärrystä

Oman erityisherkkyyden tunnistamisen apuna voi käyttää Elaine N. Aronin kehittämää testiä tai tanskalaisen kirjailija, psykoterapeutti Ilse Sandin testiä, joka löytyy suomeksi Suomen erityisherkät ry:n verkkosivuilta.

– Testien tulokset ovat suuntaa antavia ja antavat lisää tietoa itsestä. Niiden ei ole tarkoituskaan kertoa ainoaa oikeaa totuutta, Konttinen toteaa.

Verkkosivujen testit on tarkoitettu aikuisille mutta Konttisen mukaan myös lapset voivat tehdä niitä yhdessä vanhemman kanssa.

– Vanhemmat voivat saada testeistä suuntaa antavaa arvioita lapsen herkkyydestä.

Erityisesti lapsille suunnattu erityisherkkyystesti löytyy Elaine N. Aronin syksyllä ilmestyneestä kirjasta Erityisherkkä lapsi (Nemo).

Testaa, oletko erityisherkkä

Ilse Sandin testi (suomeksi)

Elaine N. Aronin testi (englanniksi)

Näyttelijä John Stamos ja hänen kihlattunsa Caitlin McHugh, 31 eivät ole vielä paljastaneet tulevan lapsen sukupuolta. 

Muun muassa Teho-osasto ja Full House -sarjoista tuttu näyttelijä kertoo People-lehden haastattelussa, että hän oli ehtinyt menettää toivonsa isäksi tulon suhteen. Avioero pitkäaikaisesta kumppanista Rebecca Romijnista vuonna 2005 sekä Stamoksen oman äidin kuolema vuonna 2014 pahensivat Stamoksen päihdeongelmaa, jonka tähti selätti vasta viime vuonna vieroituksen avulla. 

– Olen odottanut isäksi tuloa kauan. Mutta ensin minun piti selvittää asioita itseni kanssa, Stamos kertoi.

Nyt kuitenkin Stamoksen elämässä kääntyy uusi sivu, kun kauan odotettu esikoinen syntyy ensi vuonna. Onnelliset vanhemmat eivät halua vielä paljastaa vauvan sukupuolta, mutta Stamos uskoo tietävänsä, millainen isä hänestä tulee:

– Aion olla hauska isä! Olenhan harjoitellut jo kauan, Stamos kertoo haastattelussa viitaten roolihahmoonsa Full House -sarjassa, jossa näyttelijä auttaa leskeksi jäänyttä päähenkilöä tämän lasten hoidossa. 

 

 

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Nordean tutkimuksen mukaan keskimääräinen säästösumma lapselle on 30 euroa kuukaudessa.

Jo kolme neljästä suomalaisvanhemmasta laittaa rahaa säästöön lapsiaan varten, selviää Nordean teettämästä tuoreesta tutkimuksesta.

Sosiologian professori ja kulutustutkija Terhi-Anna Wilska on huomannut, että lapsille säästämisestä on tullut viime vuosina eräänlainen uusi välttämättömyys.

– 30 vuotta sitten oli epätavallista, että vanhemmat avustivat kotoa muuttanutta lastaan vuokranmaksussa. Nykyään ajatellaan, että on sopimatonta heittää lapsi omilleen, Wilska sanoo Meidän Perheen haastattelussa.

Samoilla linjoilla tuntuvat olevan suomalaisvanhemmat Nordean kyselyssä. Suurin osa säästää lapsen tulevaisuutta varten. Yleisin syy olla säästämättä lapselle on se, ettei rahaa saa säästettyä, vaikka haluaisi. Heistä, jotka eivät vielä säästäneet lapsilleen, moni aikoi aloittaa säästämisen myöhemmin. Vain hyvin harva ilmoitti, ettei pidä säästämistä tarpeellisena.

Keskimääräinen säästösumma on 30 euroa kuukaudessa, ja tyypillisimmin se laitetaan säästötilille. Rahastoihin säästää joka viides, ja osakkeisiin vain neljä prosenttia vastaajista.

 

Kysely

Onko lasten tulevaisuutta varten säästäminen mielestäsi tarpeellista?

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.