Kuva: Panu Pälviä
Kuva: Panu Pälviä

Lemmikin rapsuttelu tepsii kaikkeen: myös juhlien jälkeiseen sokerihumalaan.

Meillä käy paljon lapsia kylässä. Olin pitkään vakuuttunut, että lasteni lisäksi heitä veti meille minun uskomattoman hyvä seurani, mutta olen joutunut hyväksymään, että varsinaiset vetonaulat ovat pehmeä ja salaperäinen kissamme Frida Kahlo sekä dynaaminen pikkukoiramme Fade.

Välillä tunkua on jonoksi saakka, kuten esimerkiksi lasten syntymäpäiväjuhlilla. Unohtakaa aasinhännät ja onginta, hankkikaa eläimiä! Ne ovat juhlan paras ohjelmanumero. Viimeksi kissa rötkötti lastenhuoneen sängyllä, ja lapset silittivät. Nakitin villeimmän pojista pitämään jöötä ja varmistamaan, että kissaa kohdellaan hyvin eikä sen ympärillä riehuta.

Niin hiljaista kahdeksanvuotiaiden ryhmää en ole eläessäni nähnyt. Kissa maksoi saamastaan hellyydestä kehräämällä vimmatusti.

Minä tarjoilin toisaalla haleja koiran kanssa. Fade on kiihkeä tyyppi, joten pidin tiukasti kiinni, kun se yritti kielaroida jokaista rapsuttelijan kiitokseksi.

Sokerihumalakin tuntui menevän nopeasti ohi terapiakoiraa paijatessa. Eläimillä on tutkitusti verenpainetta alentava vaikutus, ja empiirisen tutkimuksen tuloksena väitän, että silittäminen tasaa verensokereita synttäribuffetin jälkeen.

Viikon ajan se oli loukkaantunut, mutta lopulta luovutti paikkansa ykkösvauvanani.

Lasten ja lemmikkien yhteiselo on mahtavaa. Koiramme oli vasta vuoden ikäinen, kun kuopuksemme syntyi. Viikon ajan se oli loukkaantunut mutta lopulta luovutti paikkansa ykkösvauvanani. Istuin nojatuolissa imettämässä, kun se tuli varovaisesti viereeni, tuijotti vauvaa ja painoi päänsä pientä ihmistä vasten.

Siitä hetkestä lähtien ne ovat olleet bestikset. Vauvan ensimmäiset kuukaudet ne makailivat vierekkäin viltillä ja imeskelivät samoja puruleluja. Vauva ei ole koskaan yksin.

Kissa on oman tiensä kulkija, kuten lapsistamme keskimmäisinkin. Joka ilta se saapuu illalliselle reissuiltaan ja löytyy aina iltasadun aikaan keskimmäisen sängyltä makoilemasta. Keskimmäinen on piirtänyt tuhansia kissoja, myös seiniin, ja sepittänyt satoja kissatarinoita. Toisinaan hän on eläytyy kissan sielunelämään niin vahvasti, ettei voi pestä hampaitaan, koska eivät kissatkaan niin tee. Vapaita sieluja molemmat.

Esikoinen hoiti pihdit ja valon sekä piti kiinni, keskimmäinen silitti rauhoittavasti.

Mutta eivät eläinperheenjäsenet merkitse pelkkää onnea. Jonon jatkeena ne tarvitsevat ruokaa, juomaa ja ulkoilua. Niiden ansiosta tiedossa on myös ylimääräistä säätöä: karvapalloja ja rokotuksia, haljenneita kynsiä, kuolleita hiiriä ja runsaasti punkkeja.

Eräänäkin iltana, kun Frida Kahlo käpertyi iltasadun aikaan tyttären kainaloon, sen korvasta löytyi punkki. Meistä tuli hetkessä sujuva tiimi: esikoinen hoiti pihdit ja valon sekä piti kiinni, keskimmäinen silitti rauhoittavasti, kun punkki irrotettiin. Toimenpiteen jälkeen kiihtyneiden lasten nukahtaminen viivästyi tunnilla. Kiitos vain eläinystäväni tästäkin ohjelmanumerosta!

Kun lapsiltamme kysytään, keitä heidän perheeseensä kuuluu, luettelevat he aina myös kissan ja koiran. Tietenkin. Nuo uuvuttavat, mutta suuresti rakastetut ja suuresti rakastavat.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Suvi Koivusalo haluaa auttaa ihmisiä, jotka kokevat olevansa muille kuin ilmaa. Siksi hän järjestää ilmaisen työpajan, jossa jokainen tulee nähdyksi.

Kaipuu tulla kunnolla nähdyksi. Sen tunteen Suvi Koivusalo tunnisti ja muisti, kun hän luki Meidän Perheen jutun näkymättömistä ihmisistä

Jutussa sadat suomalaiset kertovat, miltä tuntuu olla muille kuin ilmaa:

”Vetäydyn sosiaalisista tilanteista jo valmiiksi, koska en enää kestä sitä nöyryytystä.”

”Kuin ylläni olisi aura, että karttakaa tätä.”

Jutun luettuaan Suvi Koivusalo päätti järjestää ilmaisen improvisaatiotyöpajan auttaakseen näkymättömyyden tunteiden kanssa kamppailevia.

– Olen itse kokenut hetkiä, jolloin olen kovasti kaivannut tulla nähdyksi. Improvisaatio on omalta osaltaan auttanut tässä valtavasti. Sen takia haluan jakaa sitä kokemusta ja osaamista eteenpäin, näyttelijänä työskentelevä Koivusalo sanoo.

Työpajan ideana on saada ihmiset näkyviksi toistensa edessä, rakentaa luottamusta ja rohkeutta.

”Olen itse kokenut hetkiä, jolloin olen kovasti kaivannut tulla nähdyksi.”

– Toivon, että se antaisi lisävarmuutta ja avaimia muiden ihmisten ja uusien tilanteiden kohtaamiseen. Vaikka en voi luvata, että työpaja olisi tae jostain todella suuresta muutoksesta, voin kuitenkin luvata, että jokainen paikallaolija tulee nähdyksi ja kuulluksi, Koivusalo sanoo.

Työpaja järjestetään Helsingissä sunnuntaina 8.7. klo 13–16. Mukaan mahtuu 16 nopeimmin ilmoittautunutta.

Ilmoittaudu työpajaan tästä linkistä.

 

Vesirokkopotilaalla on ehdoton lentokielto, mutta miten toimia, jos lapsella on korvatulehdus? Lastenlääkäri Mari Hero vastaa. 

Kuume

Olemme huomenna lähdössä lentokoneella lomamatkalle, ja tänään lapselle nousi 38 asteen kuume. Voimmeko lentää kuumeisen lapsen kanssa?

”Jos lapsi voi hyvin ja hän jaksaa lentomatkan, voi lennolle lähteä huoletta. Jos kuumelääkkeet eivät auta tai yleiskunto on huono, on parempi jäädä kotiin. Aina, jos lapsen terveydentilaa on itse vaikea arvioida, on paras kääntyä ammattilaisen puoleen.

Yleensä tavallinen flunssa ei estä lentämistä, mutta jos lapselle ilmestyy vaikkapa näppylöitä, on tilanne tarkistettava. Vesirokossa on ehdoton lentokielto, eikä lasta saa viedä lentokoneeseen.

Lentoyhtiöillä voi olla erilaisia sääntöjä flunssaisena lentämiseen. Esimerkiksi pahimpana lintuinfluenssakautena henkilökunta saattoi mitata matkustajien lämmön varmuudeksi lähtöportilla, jotta koneeseen ei varmasti päässyt ketään, joka tartuttaisi koneellisen ihmisiä.”

Vatsatauti

Lapsi oksensi aamulla, ja illalla pitäisi lentää. Voimmeko lähteä oksentamisesta huolimatta matkalle?

”Monet lentoyhtiöt eivät ymmärrettävästi ota oksentavaa lasta kyytiin, sillä oksennustauti tarttuu erittäin herkästi. Kannattaa aina miettiä tapauskohtaisesti, voiko lennolle lähteä.

Isommalla lapsella oksentaminen voi liittyä matkajännitykseen.

Erityisesti jos oksennuspotilas on ihan pieni vauva, suosittelisin miettimään lähtöä muutamaan otteeseen. Se ei palvele ketään, jos kohdemaassa joutuukin suoraan lentokentältä etsimään sairaalan, jotta nestetasapaino saadaan kuntoon.

Jos kyseessä on vaikka isompi lapsi, joka oksentaa kerran, on mahdollista, että oksennus liittyy matkajännitykseen. 

Jos kuitenkin lentää oksentavan lapsen kanssa, on erittäin tärkeää muistaa nesteytys.”

Korvatulehdus

Lapsella todettiin tänään korvatulehdus, ja hän sai siihen lääkkeet. Voiko lapsi lentää huomenna, vai voivatko korvat vaurioitua?

”Korvatulehduspotilas voi lentää, mutta nousut ja laskut saattavat sattua korviin normaalia enemmän. Joissain tapauksissa korvatulehdusta sairastava voi tarvita matkalle lääkärin kirjoittaman lentoluvan. Espanjassa korvatulehduksesta kärsivä ei saa lentää ollenkaan. 

Pahimmassa tapauksessa tärykalvo voi  puhjeta lentokoneen painevaihtelun vuoksi. Voikin olla hyvä, että korvien tilannetta seuraa muutaman päivän ennen lennolle lähtöä ja katsoo, pureeko lääkekuuri. Korvatulehdus ei kuitenkaan itsessään ole este lentämiselle.”

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.