Kuva: Shutterstock
Kuva: Shutterstock

Monelle äskettäin synnyttäneelle on yllätys, että uusi raskaus voi alkaa nopeastikin edellisen jälkeen.

Mitä on hyvä tietää ehkäisystä synnytyksen jälkeen? Miten imetys toimii ehkäisykeinona? Ylilääkäri Dan Apter Väestöliiton Seksuaaliterveysklinikalta kertoo.

Voiko raskaaksi tulla jo ennen kuukautisten alkamista?

Kyllä se on mahdollista. Ovulaatio eli munasolun irtoaminen voi tapahtua neljä viikkoa synnytyksen jälkeen, jos ei imetä. Kuukautisten puuttuminen ei merkitse sitä, ettei raskaus voisi alkaa.

Jos uusi raskaus edellisen jälkeen ei ole heti toiveissa, ehkäisyä on käytettävä alusta saakka.

Kuinka hyvin täysimetys suojaa uudelta raskaudelta?

Imetys voi toimia ehkäisynä vain, jos kolme seuraavaa ehtoa kokonaan täyttyvät:

1. Synnytyksestä on alle kuusi kuukautta.

2. Kuukautiset eivät ole vielä alkaneet.

3. Vauvaa täysimetetään säännöllisesti päivisin vähintään neljän tunnin ja öisin kuuden tunnin välein, eikä lapsi saa mitään lisäravintoa.

Kuukautisten alkamisen jälkeen täysimetyskään ei enää suojaa. Ensimmäisen ovulaation ajankohtaa on lähes mahdotonta ennustaa.

Voivatko kuukautiset tulla, vaikka vauva on täysimetyksessä?

Kyllä voivat. Prolaktiini, hormoni maidontuotannon takana, estää ovulaation ja kuukautiskierto on imetysaikana yleensä pysähdyksissä. Osalla äideistä ei ole kuukautisia koko imetysaikana.

Näin ei ole kuitenkaan aina. Munasarjojen heräillessä toimintaansa kuukautiset saattavat tulla, vaikka vauva olisi täysimetyksessä, jo siis piankin synnytyksen jälkeen.

Alkaako raskaus usein synnytyksen jälkeen vahingossa?

Kymmenen prosenttia aborteista tehdään naisille, joiden edellisestä synnytyksestä on aikaa vuosi tai vähemmän. Määrä on aika suuri eli niin sanottuja vahinkoja tapahtuu varsin paljon.

Vahinkoraskauksien ehkäiseminen olisi nykyisin menetelmin kuitenkin helppoa.

Mitkä ehkäisymuodot ovat suositeltavia synnytyksen jälkeen, jos imettää?

Imetyksen aikana voi käyttää turvallisesti kaikkia keltarauhashormonijohdannaista sisältäviä valmisteita kuten minipillereitä, ehkäisykapselia ja hormonikierukkaa. Luonnollisesti myös kondomi ja kuparikierukka sopivat.

Yhdistelmäehkäisypillereitä, ehkäisyrengasta ja ehkäisylaastaria ei tule käyttää ensimmäisen kolmen viikon aikana synnytyksestä raskauden aiheuttaman laskimoveritulppavaaran vuoksi. Varoaika jatkuu kuuteen viikkoon, jos äidillä on ollut riskiraskaus, esimerkiksi raskausmyrkytys tai ylipainoa.

Uudet yhdistelmäehkäisyvalmisteet eivät nykytiedon mukaan juuri vähennä maidontuloa, mutta täysimettävien äideille suositellaan yhdistelmäehkäisyä vasta puolen vuoden kuluttua synnytyksestä.

Ei-imettävät äidit voivat sen sijaan, alun kuuden viikon varoajan jälkeen, käyttää yhdistelmäehkäisyvalmisteita normaalisti. Osittain imettävillekin ne sopivat, yksilöllisesti, kun vauva saa jo muuta ravintoa.

Koska kierukkaa voi alkaa käyttää?

Kierukkaa, niin hormoni- kuin kuparikierukkaa, aletaan käyttää tavallisesti kuuden viikon kuluttua synnytyksestä eli jälkitarkastuksen aikoihin. Kierukka voidaan kuitenkin asentaa jo neljän viikon kuluttua, ja päinvastoin kuin kuvitellaan, jo ennen kuukautisten alkamista.

Voiko imettävä äiti käyttää jälkiehkäisyä?

Kyllä voi. Jälkiehkäisytabletit sisältävät keltarauhashormonia eli niitä voidaan käyttää koska tahansa. 

Jos haluaakin toisen lapsen nopeasti edellisen jälkeen, kuinka pian uutta vauvaa voi yrittää?

Synnytysten välille ei ole meillä suositeltua minimiaikaa, mutta yleisesti uutta raskautta ei toivota välittömästi synnytyksen jälkeen. Kahden vuoden ikäero lapsilla on esimerkiksi äidin jaksamiseen liittyen monen mielestä sopiva. 

Keisarileikkauksen jälkeen on hyvä pitää hieman pidempi tauko, noin puoli vuotta, ennen uuden raskauden yrittämistä, jotta kohtu ehtii rauhassa parantua.

Lue lisää

Kätilöliitto: Ehkäisyneuvonta on puutteellista synnytyksen jälkeen
Terveyskirjasto.fi: Raskauden ehkäisy synnytyksen jälkeen

Vierailija

Mikä ehkäisy synnytyksen jälkeen?

Jotenkin jäi paha maku tuosta pelkkiä hormoneja sisältävien ehkäisyvälineiden hehkuttamisesta ja vaihtoehdottomuudesta. Itselleni kävi niin, että jälkitarkastuksessa lääkäri lähestulkoon pakotti ottamaan pillerireseptin, ettei käy vahinko... No, ei käynyt vahinko, mutta viiden päivän päästä olin neurologian osastolla vuodepotilaana, koska koko vasen puoli oli tunnoton! Mies joutui pärjäämään 8 viikon ikäisten kaksosten kanssa naapureiden avustuksella kotona! Onneksi toivuin siitä, mutta...
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Halloweenia inhoava ja siitä intoileva äiti perustelevat kantansa. Kumpaan leiriin sinä kuulut?

Sanna: ”Muistin taas, miksi vihaan halloweenia”

1. Kurpitsat. Kun ne ilmestyvät kauppoihin, lapset alkavat kärttää, että teemme lyhdyn. Mikään taloutemme veitsistä ei ole riittävän järeä sitä veistämään, joten varmaa on, että saan peukalooni haavan. Lyhty homehtuu parissa päivässä. Kukaan lapsista ei syö kurpitsakeittoa tai paistosta.

2. Liikaa naamiaisia. Pääsiäisen, joulun ja vapun olen oppinut muistamaan, mutta halloween-naamiaiset yllättävät joka vuosi. Yhtäkkiä pitää olla koulun, päiväkodin ja iltapäiväkerhon juhliin asut. Muiden perheiden lapsilla on pieteetillä askarrellut lepakkopuvut, minun lapsillani vanha lakana, jossa häthätää leikatut silmänreiät.

3. Kammottavat asut. Yhdenlainen perinne tämäkin: koulun järjestämät koko perheen halloween-juhlat, joissa isommat koululaiset ovat pukeutuneet niin pelottaviksi hahmoiksi, että perheen pienimmät tärisevät kauhusta ja näkevät painajaisia monta viikkoa.

4. Karkki vai kepponen -sekoilu. Pääsiäisessäkin on tekemistä, kun jotkut virpovat palmusunnuntaina ja toiset trullittelevat pääsiäislauantaina. Nyt sitten karkkia pitää olla varattuna monelle päivälle myös loka-marraskuussa, kun karkkia ja kepposta hokevat lapset soittavat ovikelloa monena päivänä, eikä kukaan tunnu tietävän, mikä olisi se oikea päivä.

Maija: ”Karnevaali kannattaa aina!”

1. Lisää riemua. Loka-marraskuu on vuoden ankeinta aikaa, ja jouluun on vielä tuskastuttavan pitkältä tuntuva aika. Ihan loistavaa, että juuri tähän vuodenaikaan saa repiä jostain kunnon karnevaalitunnelmaa.

2. Kummitukset, möröt ja örkit nyt vaan kiinnostavat lapsia (ja aikuisia) pohjattomasti. Hurjat jutut ovat myös tapa käsitellä omia pelkoja – halloweenina sen voi tehdä juhlan ja leikin kautta. Toki tässä vaaditaan vanhemman osallistumista ja lasten suojelemista liian pelottavilta hahmoilta ja elämyksiltä.

3. Kurpitsahassuttelut. Perheemme vietti vuoden Kaliforniassa, jossa intoni halloweeniin oikeastaan syttyi. Sieltä mukaamme tarttui järjetön määrä hyviä kurpitsareseptejä, jotka maistuvat myös lapsille: kuka voisi kieltäytyä kurpitsa-pekonipastasta tai oksentavasta halloween-kurpitsasta? Amerikkalainen kekseliäisyys teeman ympärillä vei mukanaan muutenkin: lähikaupassa oli valtava kurpitsavuori, jossa lapset saivat kiipeillä, talojen pihat oli valaistu ja koristeltu upeammin kuin jouluna, lokakuun viimeisenä päivänä pikkukaupungin läpi kulki useita naamiaisparaateja, naapurustot järjestivät omia kynttiläillallisiaan autoilta suljetuilla kotikaduilla ja paikalliset yrittäjät avoimien ovien iltoja karkkitarjoiluineen.

4. Isien into. Jostain syystä halloween näyttää vetoavan erityisesti isiin, ja ainakin omassa tuttavapiirissäni nimenomaan miehet innostuvat maskeeraamaan, askartelemaan ja virittelemään lasten kanssa. Kuinka monta muuta tällaista juhlaa vuodessa on? Kelpaa!

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Soitimme Yliopiston almanakkatoimistoon ja selvitimme.

Halloweenia on vietetty Suomessa vuodesta 1950 lähtien. Kuitenkin tämä kaikkien vanhempien rakastama (köh, köh) karkkien ja kepposten juhla aiheuttaa joka vuosi saman sekaannuksen: koska halloweenia olisi oikeasti tarkoitus juhlia?

Yliopiston almanakkatoimiston erikoissuunnittelija Asko Palviainen kertoo, että virallisesti halloweenin ajankohdasta ei ole tehty päätöksiä. Päivää ei ole myöskään esitetty almanakkaan kirjattavaksi juhlapäiväksi vaikkapa vapun tapaan.

– Ulkomailla halloweenia vietetään usein pyhäinpäivän aattona, eli 31. lokakuuta. Jos virallista päivää haluaa hakea, niin se olisi silloin tuo, Palviainen toteaa. 

Halloween on haluttu erottaa itse pyhästä, ja siksi halloweenia juhlitaankin usein lokakuun viimeisenä viikonloppuna. 

Suomessa pyhäinpäivän vietto vaihtelee kalenterivuosittain. Esimerkiksi tänä vuonna pyhäinpäivä osuu marraskuun ensimmäiselle lauantaille. Palviaisen mukaan meillä halloween on haluttu erottaa itse pyhästä, ja siksi halloweenia juhlitaankin usein lokakuun viimeisenä viikonloppuna. 

Mitä tästä voimme päätellä? Että tilaisuuksia halloweenin vietolle on yhtä monta, kuin halloweeniin sopivia pukujakin. 

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.