Kuva: iStockphoto
Kuva: iStockphoto

Neljä toimivaksi osoittautunutta keinoa, jotka saattelevat unten maille.

Jos kärsit unettomuudesta, et ole yksin. Lääkärikirja Duodecimin mukaan vähintään joka kolmas aikuinen on kärsinyt vuoden sisällä unettomuudesta, ja joka kymmenes on potenut sitä yhtäjaksoisesti vähintään kuukauden ajan.

Krooniseen unettomuuteen eivät vippaskonstit auta, mutta muutaman konstin olen havainnut auttavan satunnaiseen ylivirkeyteen.

Älä laske lampaita, vaan ajattele mukavia.

On täyttä kukkua, että lampaiden laskeminen auttaisi nukahtamaan. Olen kokeillut, mutta pystyn kuvittelemaan vain kolme hyppäävää lammasta, neljäs tipahtaa jo aidan päälle ja ajatus karkaa työasioihin ja ikäviin velvollisuuksiin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Lampaiden sijasta kuvittelen itseni uneen. Mielikuvissani asettaudun sellaiseen maisemaan ja tilanteeseen, joita unissani usein esiintyy. Siitä on hyvä liukua oikeaan uneen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tälle teorialle löytyy tukea myös tutkimuksesta. Oxfordin yliopiston tutkimuksen mukaan lampaiden laskeminen viivästytti unen tuloa, kun taas kauniin maiseman kuvitteleminen nopeutti sitä.

Lue kirjaa, älä kännykkää.

Tulen levottomaksi, jos yöpöydälläni ei ole lukematonta kirjaa. Kirjan lukeminen saattelee minut lempeästi uneen.

Kännykällä sen sijaan on aivan päinvastainen vaikutus. Unettomuudesta kärsivän ei pitäisi koskaan viedä kännykkää sänkyyn.

Olen kirjoittanut kännykänkäytön vaikutuksesta uneen aiemmin täällä.

Kuuntele keskusteluohjelmaa tai äänikirjaa.

Kirjan ohella toinen toimivaksi kokemani keino on kuunnella sängyssä jotakin radion keskusteluohjelmaa. Suosittelen sellaista, jonka juontajalla on miellyttävä bassobaritoniääni ja jolla ei ole tapana kiihkoilla.

Suosikkini oli aikoinaan Jukka Relanderin ja Tuomas Nevanlinnan filosofinen keskusteluohjelma Tukevasti ilmassa. Mikään ei uneta niin kuin matalaäänisten filosofien sofistikoitunut sanailu.

Viimeinen keino: melatoniini

Joskus unirytmi vain on niin sekaisin, että kirja, möreä miesääni tai luontomielikuvat eivät auta.

Reilut kymmenen vuotta sitten tein vuorotöitä, ja jouduin aina silloin tällöin turvautumaan unilääkkeisiin. Sitten siirryin päivätöihin ja sain lapsen. Sen koommin en ole unilääkkeitä käyttänyt.

Sen sijaan saatan joskus ottaa melatoniinia, viimeksi kun kellot siirrettiin kesäaikaan.

Melatoniini ei ole varsinainen unilääke vaan ihmisen elimistössä luontaisesti esiintyvä pimeähormoni. Joskus melatoniinin tuotanto häiriintyy. Syynä voi olla esimerkiksi stressi.

Melatoniinia saa ilman reseptiä 1 milligramman vahvuisena apteekeista ja luontaistuotekaupoista, vahvempana reseptillä apteekista.

Melatoniini saattaa lisätä yöunien katkonaisuutta, ja olo voi olla seuraavana päivänä aavistuksen pöhnäinen. Siksi otan melatoniinia vain harvoin ja todelliseen tarpeeseen.

Melatoniini ei kuitenkaan aiheuta fyysistä riippuvuutta eikä niin merkittävää tokkuraisuutta kuin unilääkkeet.

Lue lisää Hyvää päivää -palstan juttuja:

3+1 parasta keinoa meikata väsymys piiloon

Testissä unen laatua mittaava kännykkäsovellus

Marianne Rautanen on Meidän Perhe -lehden toimitussihteeri, jolla on keittiönkaapissa seitsemän pussia pähkinöitä ja joka yrittää sinnikkäästi löytää kosmeettisen avun mustiin silmänalusiin.

Hyvää päivää -palsta päivittyy torstaisin.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 
Sisältö jatkuu mainoksen alla