Kuva: iStockphoto
Kuva: iStockphoto

Neljä toimivaksi osoittautunutta keinoa, jotka saattelevat unten maille.

Jos kärsit unettomuudesta, et ole yksin. Lääkärikirja Duodecimin mukaan vähintään joka kolmas aikuinen on kärsinyt vuoden sisällä unettomuudesta, ja joka kymmenes on potenut sitä yhtäjaksoisesti vähintään kuukauden ajan.

Krooniseen unettomuuteen eivät vippaskonstit auta, mutta muutaman konstin olen havainnut auttavan satunnaiseen ylivirkeyteen.

Älä laske lampaita, vaan ajattele mukavia.

On täyttä kukkua, että lampaiden laskeminen auttaisi nukahtamaan. Olen kokeillut, mutta pystyn kuvittelemaan vain kolme hyppäävää lammasta, neljäs tipahtaa jo aidan päälle ja ajatus karkaa työasioihin ja ikäviin velvollisuuksiin.

Lampaiden sijasta kuvittelen itseni uneen. Mielikuvissani asettaudun sellaiseen maisemaan ja tilanteeseen, joita unissani usein esiintyy. Siitä on hyvä liukua oikeaan uneen.

Tälle teorialle löytyy tukea myös tutkimuksesta. Oxfordin yliopiston tutkimuksen mukaan lampaiden laskeminen viivästytti unen tuloa, kun taas kauniin maiseman kuvitteleminen nopeutti sitä.

Lue kirjaa, älä kännykkää.

Tulen levottomaksi, jos yöpöydälläni ei ole lukematonta kirjaa. Kirjan lukeminen saattelee minut lempeästi uneen.

Kännykällä sen sijaan on aivan päinvastainen vaikutus. Unettomuudesta kärsivän ei pitäisi koskaan viedä kännykkää sänkyyn.

Olen kirjoittanut kännykänkäytön vaikutuksesta uneen aiemmin täällä.

Kuuntele keskusteluohjelmaa tai äänikirjaa.

Kirjan ohella toinen toimivaksi kokemani keino on kuunnella sängyssä jotakin radion keskusteluohjelmaa. Suosittelen sellaista, jonka juontajalla on miellyttävä bassobaritoniääni ja jolla ei ole tapana kiihkoilla.

Suosikkini oli aikoinaan Jukka Relanderin ja Tuomas Nevanlinnan filosofinen keskusteluohjelma Tukevasti ilmassa. Mikään ei uneta niin kuin matalaäänisten filosofien sofistikoitunut sanailu.

Viimeinen keino: melatoniini

Joskus unirytmi vain on niin sekaisin, että kirja, möreä miesääni tai luontomielikuvat eivät auta.

Reilut kymmenen vuotta sitten tein vuorotöitä, ja jouduin aina silloin tällöin turvautumaan unilääkkeisiin. Sitten siirryin päivätöihin ja sain lapsen. Sen koommin en ole unilääkkeitä käyttänyt.

Sen sijaan saatan joskus ottaa melatoniinia, viimeksi kun kellot siirrettiin kesäaikaan.

Melatoniini ei ole varsinainen unilääke vaan ihmisen elimistössä luontaisesti esiintyvä pimeähormoni. Joskus melatoniinin tuotanto häiriintyy. Syynä voi olla esimerkiksi stressi.

Melatoniinia saa ilman reseptiä 1 milligramman vahvuisena apteekeista ja luontaistuotekaupoista, vahvempana reseptillä apteekista.

Melatoniini saattaa lisätä yöunien katkonaisuutta, ja olo voi olla seuraavana päivänä aavistuksen pöhnäinen. Siksi otan melatoniinia vain harvoin ja todelliseen tarpeeseen.

Melatoniini ei kuitenkaan aiheuta fyysistä riippuvuutta eikä niin merkittävää tokkuraisuutta kuin unilääkkeet.

Lue lisää Hyvää päivää -palstan juttuja:

3+1 parasta keinoa meikata väsymys piiloon

Testissä unen laatua mittaava kännykkäsovellus

Marianne Rautanen on Meidän Perhe -lehden toimitussihteeri, jolla on keittiönkaapissa seitsemän pussia pähkinöitä ja joka yrittää sinnikkäästi löytää kosmeettisen avun mustiin silmänalusiin.

Hyvää päivää -palsta päivittyy torstaisin.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Näyttelijä John Stamos ja hänen kihlattunsa Caitlin McHugh, 31 eivät ole vielä paljastaneet tulevan lapsen sukupuolta. 

Muun muassa Teho-osasto ja Full House -sarjoista tuttu näyttelijä kertoo People-lehden haastattelussa, että hän oli ehtinyt menettää toivonsa isäksi tulon suhteen. Avioero pitkäaikaisesta kumppanista Rebecca Romijnista vuonna 2005 sekä Stamoksen oman äidin kuolema vuonna 2014 pahensivat Stamoksen päihdeongelmaa, jonka tähti selätti vasta viime vuonna vieroituksen avulla. 

– Olen odottanut isäksi tuloa kauan. Mutta ensin minun piti selvittää asioita itseni kanssa, Stamos kertoi.

Nyt kuitenkin Stamoksen elämässä kääntyy uusi sivu, kun kauan odotettu esikoinen syntyy ensi vuonna. Onnelliset vanhemmat eivät halua vielä paljastaa vauvan sukupuolta, mutta Stamos uskoo tietävänsä, millainen isä hänestä tulee:

– Aion olla hauska isä! Olenhan harjoitellut jo kauan, Stamos kertoo haastattelussa viitaten roolihahmoonsa Full House -sarjassa, jossa näyttelijä auttaa leskeksi jäänyttä päähenkilöä tämän lasten hoidossa. 

 

 

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Nordean tutkimuksen mukaan keskimääräinen säästösumma lapselle on 30 euroa kuukaudessa.

Jo kolme neljästä suomalaisvanhemmasta laittaa rahaa säästöön lapsiaan varten, selviää Nordean teettämästä tuoreesta tutkimuksesta.

Sosiologian professori ja kulutustutkija Terhi-Anna Wilska on huomannut, että lapsille säästämisestä on tullut viime vuosina eräänlainen uusi välttämättömyys.

– 30 vuotta sitten oli epätavallista, että vanhemmat avustivat kotoa muuttanutta lastaan vuokranmaksussa. Nykyään ajatellaan, että on sopimatonta heittää lapsi omilleen, Wilska sanoo Meidän Perheen haastattelussa.

Samoilla linjoilla tuntuvat olevan suomalaisvanhemmat Nordean kyselyssä. Suurin osa säästää lapsen tulevaisuutta varten. Yleisin syy olla säästämättä lapselle on se, ettei rahaa saa säästettyä, vaikka haluaisi. Heistä, jotka eivät vielä säästäneet lapsilleen, moni aikoi aloittaa säästämisen myöhemmin. Vain hyvin harva ilmoitti, ettei pidä säästämistä tarpeellisena.

Keskimääräinen säästösumma on 30 euroa kuukaudessa, ja tyypillisimmin se laitetaan säästötilille. Rahastoihin säästää joka viides, ja osakkeisiin vain neljä prosenttia vastaajista.

 

Kysely

Onko lasten tulevaisuutta varten säästäminen mielestäsi tarpeellista?

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.