Saara Tähtinen aloitti pilateksen viisi viikkoa synnytyksen jälkeen. Tällä tunnilla mukana ovat myös vauvat.

Saara Tähtinen keskittyy, sulkee silmänsä ja hengittää syvään sisään. Hän nostaa kätensä ylös ja kaartaa ne sitten alas. Sitten hän rullaa selkänsä nikama nikamalta alas, huoahtaa ja kutittaa jumppakaverinsa varpaita.

Helsingin Hakaniemessä alkaa Kirppanoiden järjestämä Babypilates-tunti. Tunnilla äidit aloittavat liikunnan lempeästi raskauden ja synnytyksen jälkeen.

He ovat uskaltautuneet kotoa harrastuksiin ja ulkoilemaan, mukanaan vastasyntynyt vauva.

 

Nenät yhteen jumppakaverin kanssa, tunnin ohjaaja Miia neuvoo.

Eturivissä Saara punnertaa helpon näköisesti niin alas, että saa kosketettua kahdeksanviikkoisen Caseyn pientä nenänpäätä. Vauva makaa jumppamaton päällä ja katselee äitiään vakavana. Äitien ja vauvojen pareja on jumpassa tänään kaksitoista. Saara, 27, on kolmatta kertaa Babypilateksessa. Hän kävi odottajien pilateksessa jo raskausaikana ja päätti jatkaa myös vauvan synnyttyä.

Ennen raskautta hän ei ole pilatesta harrastanut. Sen sijaan hän on kuntonyrkkeillyt, käynyt jumpassa ja lenkkeillyt.

Moni pikkuvauvan äiti jännittää, että vauva itkee – tällä tunnilla se ei haittaa.

Tunnin ajatus on se, että liikkeelle voi lähteä vauvan kanssa. Keskellä päivää pidettävä tunti rohkaisee pienten vauvojen äitejä harrastamaan liikuntaa pian synnytyksen jälkeen. Kun voimat vain riittävät. Ja kun uskallus riittää. Moni pikkuvauvan äiti jännittää sitä, että vauva itkee – mutta tällä tunnilla se ei haittaa.

Saarakin jännitti, etenkin matkaa tunnille. Entä jos vauva itkee bussissa. Tai säikähtää metron sihahduksia. Itkee, enkä saa häntä rauhoittumaan. Jos muut matkustajat katsovat pahasti.

Pelko oli turha. Saara on oppinut, mistä syystä Casey itkee ja miten häntä kannattaa rauhoitella.

Ja oikeastaan Casey viihtyy vaunuissa.

 

Ihan spagettia. Siltä Saarasta synnytyksen jälkeen tuntui.

– Olin aika romuna, vaikka se olikin ihan tavallinen, hyvin sujunut synnytys.

Vartalosta puuttui syvien lihaksien tuoma tuki, ja selkäranka tuntui spagetilta. Koko kropassa oli löysä olo, hän sanoo.

Olo on parantunut, kun nivelsiteet ovat kiristyneet ja lantionpohjakin alkanut palautua harjoittelun myötä.

Lempeän pilateksen Saara pystyi aloittamaan jo viisi viikkoa synnytyksen jälkeen. Ensimmäisellä tunnilla rasitus tuntui vatsalihaksissa nopeasti.

– Hyvä aika aloittaa harjoittelu on jälkitarkastuksen jälkeen sitten, kun vointi sallii, ohjaaja Miia sanoo.

Synnyttäneiden pilateksessa keskitytään lantionpohjaan, syvään poikittaiseen vatsalihakseen ja muihin syviin tukilihaksiin, jotka ovat usein heikkoja raskauden ja synnytyksen jälkeen. Harjoittelu alkaa rauhallisesti. Yksi tavoite on hyvä ryhti.

Miia ohjaa: nyt supistetaan lantionpohjan lihaksia nopeasti, yks-kaks-kolme-neljä...

– Nämä liikkeet auttavat, kun aivastatte, yskitte tai pompitte.

Ja vielä: kymmenen-yksitoista-kaksitoista... Yhteensä kaksikymmentä kertaa.

 

Kitinää, ähinää, itkua. Yksi vauvoista kyllästyy lattialla köllimiseen ja parahtaa itkuun. Miia ottaa vauvan syliinsä, ja vauva rauhoittuu päästessään liikkeelle.

Tunti jolla vauvat ovat mukana, sopii alle puolivuotiaiden vauvojen äideille. Kun vauvat oppivat ryömimään, äitien keskittyminen harjoitteluun ei oikein enää onnistu.

Tämän säännön tuntevat kaikki äidit: nukkuvaa vauvaa ei herätetä käsipainoiksi.

Välillä vauva on liikkeen aikana äidin sylissä. Paitsi jos vauva nukkuu, äiti ottaa käsipainot. Sen säännön tuntevat kaikki äidit: nukkuvaa vauvaa ei herätetä.

Saara suukottaa vauvaa ja painautuu sitten piiloon. Sitten hän nousee konttausasentoon ja kurkkaa vauvaa.

Saara saa tehdä jokaisen liikkeensä rauhassa, sillä Casey viihtyy jumppamatolla äitiään katsellen. Vauvat ja päivät ovat erilaisia: tänään yksi vauva haluaa olla äidin sylissä koko tunnin, toiselle tulee nälkä. Jotkut vauvat nukkuvat koko tunnin ja yksi kikattaa riemusta.

Tunnin lopulla moni vauva on nälkäinen. Alkaa kärsimätön kitinä.

Itkemään parahtanut vauva saa olla Miian sylissä lopputunnin. Äiti keskittyy harjoitukseen.

 

Miia ohjaa käsillään Saaran selkää hieman alemmaksi. Hän kiertää katsomassa, että äidit tekevät liikkeet oikein, sillä se on pilateksessa tärkeää.

Casey keksii, että äidin paidasta voisi yrittää napata kiinni. Pieni käsi vain ei menekään Caseyn toivomaan suuntaan.

Lopuksi Miia ohjaa äidit vielä toispolviseisontaan.

He nostavat vauvat syliin ja isommat vauvat polvelle. Kaksikuinen Casey on vielä niin pieni, ettei pystyasento sylissä oikein onnistu.

– Antakaa jumppakaverille vielä suukot ja kiitokset, Miia lopettaa.

Saara suukottaa Caseya ja laskee hänet sitten jumppamaton vieressä odottavaan kantokoppaan. Sitten kohti pukuhuonetta.

 

Miten kirkasta! Loppusyksyn aurinko saa Caseyn puristamaan silmänsä viiruiksi. Hakaniemen torin alla, ikkunattomassa jumppasalissa vietetyn tunnin jälkeen päivä tuntuu kirkkaalta.

Casey oli koko tunnin hereillä, ja Saara epäilee, että vauva nukkuu koko matkan kotiin.

– Oli vaikeampi keskittyä liikkeisiin, kun Casey on hereillä. Toisaalta on hauskaa seurata, mitä hän tuumii tunnista ja liikkeistä, joissa hän oli mukana.

”Kun liikun, jaksan innostua arjesta.”

Saara lähtee mielellään Caseyn kanssa kaupungille ja tapaa muita äitejä, sillä hänen lähellä asuvilla ystävillään ei ole vauvoja. Tämä on myös hetki tavata muita äitejä.

– Vanhojen ystävieni kanssa puhun mielelläni muista asioista kuin vauvanhoidosta. Olisi kiva, että olisi myös äitikavereita, joiden kanssa jakaa vauvajuttuja.

Tärkeintä on kuitenkin se, että liikunta saa voimaan hyvin.

– Kun liikun, jaksan innostua asioista, eivätkä kotityötkään maistu puulta. Hyvässä kunnossa jaksan vauva-arkea varmasti paremmin.

Kun Saara oli lapsi, hänen perheessään liikuttiin paljon.

– Me lapset potkimme isän kanssa jalkapalloa pihalla. Perjantaisin kävimme uimassa ja teimme paljon pyöräretkiä. Toivon, että Casey löytää liikunnan ilon, eikä vain istu pelaamassa.

Saara haaveilee jo uimakoulusta ja taaperojumpasta Caseyn kanssa.

Mutta nyt köllöttely äidin kanssa riittää Caseylle aivan hyvin.

Vauva 11/2014

Tärkeät lihakset

Synnytyksen jälkeen lantionpohjan toimintahäiriöt ovat yleisiä. Harjoituksilla tuntuma lihaksiin löytyy uudestaan ja toiminta palautuu. Lihaksia kannattaa vahvistaa myös sektion jälkeen, sillä raskauskin rasittaa lantionpohjaa.

Lantionpohjan lihasten ja keskivartalon syvien vatsalihasten harjoittelu vähentää synnytyksen jälkeistä virtsankarkailua esimerkiksi yskiessä tai hyppiessä. Lisäksi se kehittää keskivartalon syviä vatsalihaksia. Myös pakaralihasten vahvistaminen on hyödyllistä, sillä lantio venyy raskauden lopussa ja synnytyksessä. Pakaralihaksista lantion liitokset saavat tukea ja palautuvat nopeammin.

Liikunta lisää myös henkistä hyvinvointia. Tekee hyvää lähteä kotoa ja tavata muita vanhempia.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Näyttelijä John Stamos ja hänen kihlattunsa Caitlin McHugh, 31 eivät ole vielä paljastaneet tulevan lapsen sukupuolta. 

Muun muassa Teho-osasto ja Full House -sarjoista tuttu näyttelijä kertoo People-lehden haastattelussa, että hän oli ehtinyt menettää toivonsa isäksi tulon suhteen. Avioero pitkäaikaisesta kumppanista Rebecca Romijnista vuonna 2005 sekä Stamoksen oman äidin kuolema vuonna 2014 pahensivat Stamoksen päihdeongelmaa, jonka tähti selätti vasta viime vuonna vieroituksen avulla. 

– Olen odottanut isäksi tuloa kauan. Mutta ensin minun piti selvittää asioita itseni kanssa, Stamos kertoi.

Nyt kuitenkin Stamoksen elämässä kääntyy uusi sivu, kun kauan odotettu esikoinen syntyy ensi vuonna. Onnelliset vanhemmat eivät halua vielä paljastaa vauvan sukupuolta, mutta Stamos uskoo tietävänsä, millainen isä hänestä tulee:

– Aion olla hauska isä! Olenhan harjoitellut jo kauan, Stamos kertoo haastattelussa viitaten roolihahmoonsa Full House -sarjassa, jossa näyttelijä auttaa leskeksi jäänyttä päähenkilöä tämän lasten hoidossa. 

 

 

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Nordean tutkimuksen mukaan keskimääräinen säästösumma lapselle on 30 euroa kuukaudessa.

Jo kolme neljästä suomalaisvanhemmasta laittaa rahaa säästöön lapsiaan varten, selviää Nordean teettämästä tuoreesta tutkimuksesta.

Sosiologian professori ja kulutustutkija Terhi-Anna Wilska on huomannut, että lapsille säästämisestä on tullut viime vuosina eräänlainen uusi välttämättömyys.

– 30 vuotta sitten oli epätavallista, että vanhemmat avustivat kotoa muuttanutta lastaan vuokranmaksussa. Nykyään ajatellaan, että on sopimatonta heittää lapsi omilleen, Wilska sanoo Meidän Perheen haastattelussa.

Samoilla linjoilla tuntuvat olevan suomalaisvanhemmat Nordean kyselyssä. Suurin osa säästää lapsen tulevaisuutta varten. Yleisin syy olla säästämättä lapselle on se, ettei rahaa saa säästettyä, vaikka haluaisi. Heistä, jotka eivät vielä säästäneet lapsilleen, moni aikoi aloittaa säästämisen myöhemmin. Vain hyvin harva ilmoitti, ettei pidä säästämistä tarpeellisena.

Keskimääräinen säästösumma on 30 euroa kuukaudessa, ja tyypillisimmin se laitetaan säästötilille. Rahastoihin säästää joka viides, ja osakkeisiin vain neljä prosenttia vastaajista.

 

Kysely

Onko lasten tulevaisuutta varten säästäminen mielestäsi tarpeellista?

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.