Lyhyet ja katkonaiset yöunet? Väsymys? Älä silti sorru näihin virheisiin.

Moka 1: Yrität hoitaa kaikki päivän askareet laitettuasi lapset nukkumaan

Moni asia jää päivän aikana hoitamatta silloin, kun perheessä on pieniä lapsia. Siivoaminen, laskujen maksaminen tai pyykin peseminen jää helposti iltaan: hetkeen, jolloin lapset on peitelty nukkumaan. Parin tunnin puuhastelun jälkeen oma nukahtaminen alkaa jo olla varsin hankalaa.

Mitä tehdä: Kuten lapset, myös aikuiset tarvitsevat omat nukahtamisrutiininsa. Hoida ne pakollisimmat hommat, mutta rauhoita iltasi tuntia tai puolta ennen nukahtamista. Ennen nukahtamista tulisikin tehdä asioita, jotka rentouttavat ja rauhoittavat: Lue, mene lämpimään suihkuun tai katsele suosikkiohjelmaasi (joka ei toivottavasti sisällä jännitystä ja kauhua). Vältä altistumista kirkkaille valoille. Tee rauhoittumisesta rutiini. Näin kehosi oppii odottamaan rauhoittumista ja nukahtaminenkin helpottuu. Älä myöskään syö raskasta ruokaa juuri ennen nukahtamista.

Moka 2: Sängyssä lojuminen viikonloppuisin

Viikonloput ovat ehkä ainoita hetkiä venyttää aamu-unia, mutta älä liioittele. Säännöllisyys on kuitenkin tärkeämpää, mitä tulee kunnon uniin. Jos rääkkäät itsesi uupumuksen partaalle viikolla ja koisaat makoisasti iltapäivään asti viikonloppuisin, unirytmi sekoittuu helposti ja maanantaiaamu on yhtä murhaa.

Mitä tehdä: Jos viikonloppuna on mahdollisuus levätä, käytä tilaisuus hyväksesi. Älä kuitenkaan pidennä unia liikaa – tunti on riittävä pituus, jotta tunnet olosi virkistyneemmäksi. Käytä loppuaika johonkin rentouttavaan puuhaan. Käy kävelyllä tai lue kerrankin lehti rauhassa.

Moka 3: Skippaat kuntoilun tai siirrät sen iltaan

Yritä mahduttaa päivääsi edes puolisen tuntia keskiraskasta liikuntaa. Vähäinenkin liikunta parantaa merkittävästi yöunien laatua ja helpottaa nukahtamista. Jos kuitenkin kuntoilet rankasti juuri ennen nukkumaanmenoa, nukahtaminen vaikeutuu adrenaliinin ja kehon lämpötilan nousun vuoksi.

Mitä tehdä: Yritä olla aktiivinen päivän aikana, mutta älä kuntoile 2–3 tuntia ennen nukkumaanmenoa. Erään tutkimuksen mukaan aamukuntoilu parantaa unen laatua. Hyödynnä esimerkiksi työmatkat kävelemällä reippaasti. Jos olet kotona lasten kanssa, rattaiden työntäminen on edelleen mainiota hyötyliikuntaa.

Moka 4: Kimppapäikkärit lapsen kanssa

Imettäessä äiti nukkuu usein silloin kuin lapsikin, sillä lapsen herättyä on taas ruoka-aika. Siinä vaiheessa, kun lapsi nukkuu pidempään tai vaikkapa koko yön, ei päiväunillekaan ole enää yhtä polttavaa tarvetta. Vauva tarvitsee unta noin 15 tuntia vuorokaudessa. Sinulle riittää kahdeksan. Jos nukut yli kolmen tunnin päiväunia, voi nukahtaminen iltaisin käydä hankalaksi.

Mitä tehdä: Jos oikein uuvuttaa, ota lyhyet, noin 10–20 minuutin päiväunet. Pikaiset päiväunet piristävät useaksi tunniksi eteenpäin. Mikäli torkahdat kovin pitkäksi aikaa, ei olo herätessä ole pirteä vaan useimmiten uninen ja nuutunut.

Moka 5: Terveytesi laiminlyönti

Lapsen neuvolakäynnit ovat itsestäänselvyys, mutta milloin kävit viimeksi itse lääkärintarkastuksessa? Terveydentilasi vaikuttaa vääjäämättä unesi laatuun. Ongelmia voivat aiheuttaa esimerkiksi PMS-oireet, virtsankarkailuongelmat tai astma. Puolet jatkuvasti uniongelmaisista henkilöistä kärsii jostakin selvittämättömästä henkisen puolen vaivasta, esimerkiksi levottomuudesta tai masennuksesta.

Mitä tehdä: Jos epäilet, että väsymyksen ja huonojen yöunien taustalla on jokin terveydellinen ongelma, ota yhteyttä lääkäriisi. Monet vaivat ovat hoidettavissa lääkkeillä tai elämäntapamuutoksin.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Suomalaislapsi saa tuhkarokkorokotteen yleensä 12 kuukauden iässä. Tarvittaessa sitä voidaan aikaistaa.

Tuhkarokon leviäminen jatkuu Euroopassa. Helsingin Sanomat kertoi perjantaina, että jo noin 14 000 eurooppalaista on sairastunut tuhkarokkoon runsaan vuoden aikana. Tartuntoja on ollut vuonna 2017 erityisen paljon Romaniassa, Italiassa ja Saksassa, mutta myös esimerkiksi Ranskassa, Kreikassa ja Belgiassa. Tauti on levinnyt myös Ruotsissa.

Suomalaisvauvat saavat tuhkarokkorokotteen yleensä 12 kuukauden iässä annettavassa MPR-rokotteessa. Uskaltaako vielä rokottamattoman lapsen kanssa matkustaa esimerkiksi Italiaan tai Kreikkaan?

Vastaus riippuu siitä, kuinka pienestä vauvasta on kyse, THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek kertoo. Nohynek työskentelee THL:n infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksikössä.

Tautiriskin kannalta alle puolivuotiaan kanssa matkustaminen voi olla jopa turvallisempaa kuin isomman vauvan kanssa.

– Ihan pienellä vauvalla on vielä paljon vasta-aineita äidiltä, ja hän on aika hyvässä suojassa. Erityisesti näin on silloin, jos vauva saa pelkkää rintamaitoa, Nohynek sanoo.

– Äidiltä ennen syntymää saadut vasta-aineet hiipuvat vähitellen, ja tosi alhaisella tasolla ne alkavat olla puolen vuoden iässä. Vasta siitä eteenpäin vauva alkaa vähitellen itse muodostaa vasta-aineita kohtaamiansa taudinaiheuttajia ja rokotteita vastaan.

Isommilla vauvoilla isompi tautiriski

Pienellä vauvalla tuhkarokkoa suuremmat riskit liittyvät hinkuyskään ja RSV-infektioon sekä eksoottisempiin tauteihin kuten malariaan, joita vastaan Suomessa syntyneellä äidillä ei yleensä ole vasta-aineita.

Isommilla vauvoilla ja rokottamattomilla taaperoilla voi olla matkoilla suurempi riski sairastua tarttuviin tauteihin, koska he tutustuvat ympäristöön jo itse. Ripulit, hengitystieinfektiot ja muut virukset tarttuvat herkästi, kun lapsi syö muutakin ravintoa kuin rintamaitoa ja lisäksi ryömii tai konttaa ja poimii maasta kaikkea suuhunsa.

MPR-rokotteen voi ottaa aikaisintaan puolen vuoden iässä.

Tuhkarokko tarttuu herkästi. Tartunnan voi saada ilmateitse, pisara- tai kosketustartuntana.

Nohynek arvioi, että Euroopan tuhkarokkoalueille matkustamista kannattaa vakavasti harkita, jos lapsi ei ole vielä saanut MPR-rokotetta. Lomakohteissa tartuntariskiin vaikuttaa sekin, mistä maista muut turistit ovat ja onko heitä tai heidän lapsiaan rokotettu vai ei. Riski voi olla myös lentokentillä ja väentungoksissa kuten suosituissa turistinähtävyyksissä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa Disneylandissa levisi muutama vuosi sitten tuhkarokkoepidemia. 

Jos perhe ehdottomasti haluaa matkustaa alueelle, jolla tiedetään olevan tuhkarokkoepidemia, MPR-rokotteen antamista vauvalle voidaan aikaistaa. MPR-rokote voidaan antaa aikaisintaan puolen vuoden iässä. Varmempi suoja saadaan kuitenkin, jos rokotteen saa hieman myöhemmin, noin 9-11 kuukauden iässä.

Rokotesuoja alkaa tehota noin kahden viikon kuluttua rokotuksesta. Aikaistetun rokoteannoksen jälkeen tarvitaan vielä kansallisen rokoteohjelman mukaiset tehosteet 12 kuukauden ja 6 vuoden iässä.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila haluaisi palauttaa subjektiivisen oikeuden varhaiskasvatukseen. 

Päivähoito-oikeuden rajaaminen työttömien lapsilta vaikeuttaa vanhempien mahdollisuuksia ottaa vastaan tarjottua työtä, lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila sanoo.

Suunniteltu työttömyysturvan aktiivimalli tekee yhtälöstä entistä vaikeamman: aktiivimallissa työtön menettää osan työttömyysetuudesta, ellei hän ole kolmen kuukauden aikana 18 tuntia töissä riittävällä palkalla, viikon verran työvoimapalveluissa tai tienaa yrittäjänä 241 euroa.

Helsingin Sanomat kertoo jutussaan maanantaina, että keskustelu aktiivimallin toteutustavoista jatkuu vilkkaana. Mallia vastustavaan kansalaisaloitteeseen on kertynyt yli 115 000 allekirjoitusta.

Kurttilan mukaan aktiivimallista päätettäessä ei ole huomioitu lasten varhaiskasvatuksen järjestämistä.

– Nykyisin äkillisestä työllistymisestä johtuen kunnalla on kaksi viikkoa aikaa varhaiskasvatuspaikan järjestämiseen hakemuksen jättöpäivästä laskien. Aktiivimallin voimassa ollessa tämä kahden viikon odotusaika on liian pitkä, Kurttila arvioi.

”Pieniä lapsia ei voi jättää yksin kotiin vanhemman lähtiessä töihin. Tämän ei pitäisi olla kenellekään epäselvää.”

Lapsiasiavaltuutetulla on kaksi ratkaisuvaihtoehtoa: subjektiivinen oikeus päivähoitoon on palautettava kaikille, tai alle kouluikäisten lasten vanhemmat on rajattava kokonaan pois työttömyysturvan aktiivimallista.

– Pieniä lapsia ei voi jättää yksin kotiin vanhemman lähtiessä töihin. Tämän ei pitäisi olla kenellekään epäselvää. Jos yhteiskunta ei pysty järjestämään tarvittavia varhaiskasvatuspalveluita joustavasti, silloin työttömiä vanhempia ei voi rangaista aktiivimallin mukaisesti lapsen hoitamisesta kotona, Kurttila pohtii.

Kurttila on aiemminkin puhunut varhaiskasvatuksen puolesta ja päivähoito-oikeuden rajausta vastaan. Hän on huomauttanut, että kukaan ei hyväksyisi sitä, että lapsilla olisi perhetaustansa perusteella erilainen oikeus käydä koulua.

– Rajaus päivähoito-oikeuteen tarkoittaa käytännössä samaa. Kuitenkin tiedetään, että ne lapset, joiden perheissä on esimerkiksi työttömyyttä tai vähäosaisuutta, hyötyvät varhaiskasvatuksesta eniten.

Keskustele alle: Onko lapsesi oikeutta päivähoitopaikkaan rajattu oman työttömyytesi takia? Miten se on vaikuttanut työnhakuusi?

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.