Kuvat
Shutterstock
Pizzaan käy vähän ylikypsäkin tomaatti.
Pizzaan käy vähän ylikypsäkin tomaatti.

Ruokahävikkiä voi olla mahdoton välttää lapsiperheessä kokonaan. On kuitenkin keinoja, joilla sitä voi vähentää.

Haluatko yhden helpon neuvon, joka lopettaa perheesi ruokahävikin? Sellaista ei ikävä kyllä ole. Sen sijaan ruokahävikin vähentäminen on rypäs pieniä tekoja, joista jokaiselle löytyy erilaisia, omassa arjessa toimivia ratkaisuja. Löydät jutun lopusta neuvoja, joita voit kokeilla ruokahävikin vähentämiseen.

Ensin pieni armahdus: Lapset ovat ruokailijoina vaikeasti ennustettavia. Siksi perheessä ruokahävikkiä voi olla mahdoton välttää kokonaan, eikä siitä kannata syyllistyä, sanoo Motivan ruoka-asiantuntija ja kotitalousopettaja Elina Ovaskainen.

Hävikkiä tulisi varmasti niukasti, jos ei kokeilisi koskaan mitään uutta ja tekisi vain lihamakaronilaatikkoa, mutta sitä Ovaskainen ei suosittele. Lasten lautasille jääviin tähteisiin on fiksuinta suhtautua opetteluvaiheen sivutuotteena.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Ruokakasvatuksen vinkkelistä tehdään enemmän hallaa, jos jätetään uusia ruokia kokeilematta ruokahävikin pelossa tai yritetään pakottaa lapsi syömään lautanen aina tyhjäksi. Kouluruokailuissakin on huomattu, että hävikin määrä nousee väistämättä hetkeksi aina, kun kokeillaan uutta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Hävikkiä voi omalla toiminnallaan kuitenkin vähentää. Syömäkelpoista ruokaa menee roskikseen suomalaisilta kotitalouksilta arviolta 120 miljoonaa kiloa vuosittain. Motivan laskelmien mukaan nelihenkiseltä perheeltä menee vuosittain noin 500 euroa ruokaan, jota kukaan ei syö.

Anna lapsenkin nähdä vähän vaivaa keittiössä

Ovaskaisen mielestä hävikin vähentämisessä kyse on hyvin paljon ruoan arvostamisesta.

– Olemme niin kaukana ruokaketjun päässä, että meidän aikuistenkin on vaikea hahmottaa sitä aikaa ja vaivaa, minkä ruoan tuottaminen vaatii. Kun sitä miettii, esimerkiksi porkkanan päätyminen viljelijältä kauppaan ja sieltä kotiin on vaatinut todella monta vaihetta.

Euron leipä ei ole koskaan vain euron arvoinen.

Ruoan oikea arvo ei näy edes hinnassa, koska ruoantuotanto on niin vahvasti tuettua. Mutta esimerkiksi euron leipä ei ole koskaan vain euron arvoinen.

Jos ruoka tulee vieläpä aina automaattisesti valmiina eteen, ei ole mikään ihme, jos se ei herätä kummoisia tunteita. Lapsen silmissä ruoan arvo nousee, kun hän on nähnyt vaivaa sen eteen myös itse.

Ovaskainen neuvoo, että perheen jokaiselle lapselle voi nimetä vaikka yhden viikonpäivän, jolloin lapsi saa päättää ruoan ja osallistua sen suunnitteluun ja tekemiseen.

– Halvin ja hauskin tapa tehdä yhdessä ruokaa on tietysti järjestää kotona kokkisotapäivä juuri ennen seuraavaa kauppareissua: katsotaan, mitä kaapista sattuu vielä löytymään, ja tehdään ateria niistä.

7 muuta neuvoa ruokahävikin vähentämiseen lapsiperheessä:

1. Nahkea ei ole käyttökelvoton

Iso osa hävikkiruoasta on tuoreita vihanneksia ja kasviksia. Vaikka kasvis ei olisi enää ihan Instagram- tai ruokablogimateriaalia, se ei tarkoita, että se olisi käyttökelvoton, Ovaskainen muistuttaa.

– Meillä on usein liian täydellinen kuva siitä, millainen kasviksen pitäisi olla. Monesti arvioidaan, että vaikka nahistunut porkkana tai peruna tai vähän ylikypsä tomaatti on mennyt huonoksi. Usein sen voi kuitenkin käyttää vielä kypsennettävään ruokaan. Ihan mustuneen banaaninkuoren sisällä voi olla ihan kelpo hedelmä, ja omenastakin voi leikata tummuneen kohdan pois.

2. Tee ruokaostokset verkossa

Kun ruokakauppareissun tekee kotisohvalta, tulee helpommin tarkistettua, mitä kaapissa vielä on ja mitä puuttuu. Parhaassa tapauksessa säästät sekä valtavasti aikaa että jonkin verran rahaa, ja vältyt kiireisenä ja nälkäisenä tehdyiltä paniikkiostoksilta.

3. Suunnittele ja kommunikoi

Hävikkiä tulee merkittävästi vähemmän, kun on etukäteen miettinyt, mitä ruoka-aineksia ostaa ja mitä niistä tekee. Kommunikointi muun perheen kanssa kannattaa, jotta koululainen ei tule napsineeksi välipalaksi aineksia, jotka oli tarkoitettu iltaruokaan. Jos sinusta ei ole kauppalistan tekijäksi, nappaa jääkaapin sisällöstä vaikka kuva, niin näet, mitä ei ainakaan tarvita.

4. Pakastin ei ole hautausmaa

Ruoan pakastaminen on parempi vaihtoehto kuin sen heittäminen pois – mutta vain, jos pakastetun ruoan aikoo todella käyttää. Monissa perheissä pakastin on omantunnon puhdistaja ja ruokien hautausmaa, jossa tuotteita makuutetaan vuosi tai kaksi ennen niiden päätymistä roskikseen.

5. Reseptiikka on tehty rikottavaksi

Ruoka on nyt trendikästä, ja ilmiön ympärillä on paljon ihanaa, joka ei kuitenkaan arjessa ihan toteudu. Kokeile rohkeasti uusia reseptejä, mutta älä hirttäydy niihin. Ei ole niin nokonuukaa, vaikka kaapissa ei olisi juuri oikeanlaista parsakaalia tai täsmälleen oikeaa määrää kermaa. Ole rohkea ja sovella.

6. Parasta ennen -päivästä voi usein joustaa

Lihassa ja kalassa päiväyksistä kannattaa pitää kiinni, mutta muuten ruoan kelvollisuutta voi arvioida myös aistinvaraisesti. Jääkaappitavaroista esimerkiksi hapanmaitotuotteet kuten jogurtit, rahkat ja kermaviilit ovat sellaisia, joiden kanssa voi usein vähän joustaa. Kuivakaapin tuotteista moni taas säilyy jopa vuosia sen jälkeen, kun päiväys on mennyt.

7. Nauti jämät

Jos ruokaa jää vain yhden hengen annos, sen voi käyttää esimerkiksi näin:

  • Ota annos töihin evääksi tai syö etäpäivänä kotona.
  • Teini tai koululainen voi syödä ruoan iltapäivällä ennen harrastuksia.
  • Jatka ruokaa useammalle jollain muulla. Esimerkiksi kananrippeet voi käyttää vaikka kana-sienikastikkeeseen.
  • Käykö ruoka koiralle? Hienoa, kuppiin siis.
  • Ota leipä avuksi: sipaise pastakastike iltapalaksi leivän päälle tai dippaile keiton loppu leivän kanssa.
* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 
Sisältö jatkuu mainoksen alla