Sairastuminen lomalla harmittaa aina. Kuva: iStockphoto
Sairastuminen lomalla harmittaa aina. Kuva: iStockphoto

Infektiotautien asiantuntijat kertovat, milloin kuurin aloittamista kannattaa harkita.  

Lapsi sairastuu kesken odotetun ulkomaanmatkan – ja paikallinen lääkäri määrää antibioottikuurin. Vanhemman mielessä vilisevät kauhukuvat: nytkö lapsi saa tuliaisina kotiin superbakteerin? Ja toisaalta: oliko meidän lomamme tässä, jos nyt emme lääkitse lasta kuntoon?

Superbakteereiksi kutsutaan lääkeresistenssejä bakteereja, joihin tavalliset antibiootit eivät tehoa. Ne ovat yleisiä esimerkiksi Kaakkois-Aasian maissa, joissa antibiootteja määrätään paljon lääkkeiksi ja syötetään rutiininomaisesti tuotantoeläimille. Lääkeresistenteille bakteereille altistuu herkemmin, jos oman suoliston bakteerikanta joutuu tilapäisesti heikoille antibioottikuurin takia. Turisti voi saada resistentin bakteerin ruuasta tai juomasta.

Lasten infektiolääkäri ja infektiotautien professori Harri Saxén sanoo, että joissain tapauksissa lääkärin määräystä on lupa kyseenalaistaa. 

”Jos ilmeistä syytä antibioottikuurille ei ole, seuraisin lapsen vointia jonkin aikaa ennen sen aloittamista.”  

– Jos lääkäri määrää antibiootit, häneltä kannattaa kysyä, mihin bakteeritautiin ne on tarkoitettu, Saxén sanoo.

– Monissa maissa määrätään antibiootit herkästi myös flunssaan, johon antibiootit eivät auta. Matkaripuleistakin suurin osa paranee itsekseen. Siksi jos ilmeistä syytä antibioottikuurille ei ole, seuraisin lapsen vointia jonkin aikaa ennen sen aloittamista. Toki jos lapsi on huonokuntoinen ja kovassa kuumeessa, on kuuri todennäköisesti paikallaan.

Tarttuvuus on isoin riski   

Ns. superbakteereja tutkinut infektiosairauksien professori Anu Kantele kertoo, että heidän tuoreessa, vielä julkaisemattomassa tutkimuksessaan trooppisilla alueilla hoitoon hakeutuneet potilaat saivat aina antibioottihoidon. Näin käy esimerkiksi suomalaistenkin suosikkikohteessa Thaimassa. 

”Paikalliset lääkärit uskovat, että turisti haluaa aina antibiootin, samaan tapaan kuin meillä Suomessa oli aikaisemmin.”

Tavallinen tarina on esimerkiksi sellainen, että paikallinen lääkäri toteaa räkäisen lapsen korvat ja keuhkot lääkärikäynnillä puhtaiksi, mutta silti potilas saa mukaansa tuhdin lääkepaketin, mukaan luettuna antibioottikuurin. Kuuri saattaa tulla mukaan myös tikatun haavan jälkihoitoon, mitä Saxénin mukaan ei Suomessa tehdä.

– Paikalliset lääkärit varmasti uskovat, että turisti haluaa aina antibiootin, vähän samaan tapaan kuin meillä Suomessa oli aikaisemmin, Kantele sanoo. 

Sekä Anu Kantele että Harri Saxén sanovat, että superbakteeririskistä on hyvä olla tietoinen, mutta pelosta ei ole hyötyä. Saxénin mukaan suurin riski resistenteissä bakteereissa on ympäristöriski: sen kantaja voi tartuttaa bakteerin ihmiseen, jolla on vaikea perustauti. 

– Huonolla tuurilla resistentti bakteeri voi aiheuttaa virtsatulehduksen, joka ei ole sinällään sen vaikeampi kuin tavallinen virtsatietulehdus, mutta jonka hoito on vähän vaikeampaa.

”Suurella osalla superbakteerit lähtevät onneksi itsekseen.”

Suomessa taudit saadaan kuitenkin hoidettua. 

– Maailmalla on raportoitu yksittäisistä bakteereista, joihin oikeastaan mikään antibiootti ei tehoa. Suomessa niitä ei ole lapsilla todettu, Harri Saxén sanoo.

– Suurimmalla osalla matkailijoista superbakteerit lähtevät onneksi itsestään muutamassa kuukaudessa, Anu Kantele lisää.

Vierailija

Lapselle määrättiin matkalla antibioottikuuri, saako hän nyt superbakteerin?

Hyvä ja helppotajuinen artikkeli, kiitos! Edelleen nykypäivänä tuntuu, että monet (vanhemmat) eivät ymmärrä juurikaan antibiooteista ja ne täytyy saada pieneenkin kurkkukipuun. On hyvä ymmärtää myös se, että monien maiden antibioottikäytäntö poikkeaa omastamme eikä ole linjassa antibiootteihin liittyvän nykytiedon kanssa.
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.