Kuva: Satu Kemppainen
Kuva: Satu Kemppainen

Lauran mielestä lasten pitää saada kulkea vaikka reikäisissä vaatteissa, jos he niin haluavat.

Repaleisissa farkkushortseissa on reikiä siellä täällä. Lova, 5, on ratkaissut ongelman vetämälle alle värikkäät legginsit. Ta-daa! Housujen käyttöikä on pidentynyt hetkessä kohti ääretöntä.

– Kun Lova marssii kaupungille reikäisissä housuissa, mieheni Henrik saattaa välillä vähän nieleskellä. Mutta kyllä hänkin asian nykyään hyväksyy, perheen äiti Laura sanoo ja hymyilee.

Perheen kolmesta tyttärestä kaksi nuorimmaista rakastaa paitsi farkkusortseja myös kauniita mekkoja ja hameita, koruja ja tilpehöörejä. Mitä enemmän niitä on, sen parempi. Rakkaimmat asut käytetään riekaleiksi saakka.

– Ainakaan minun ei tarvitse surra sitä, että tyttöjen juhlamekot olisivat jääneet pieniksi ennen kuin ne ovat ehtineet kertaakaan päälle, Laura sanoo.

Äidin vai lapsen tyyli?

Hän joutui pohtimaan asennettaan pukeutumiskysymykseen esikoisensa kanssa. Ensimmäiset vuodet Leia kulki äidin valitsemissa mekoissa, paksut hiukset lettikampauksilla. Eräänä päivänä viisivuotias ilmoitti, ettei enää koskaan käytä mekkoja.

– Jouduin miettimään, annanko hänelle päätösvallan tässä asiassa. Minulle pukeutuminen on aina ollut osa identiteettiä, osa luovuutta. Miksei se olisi sitä lapsellekin?

Nykyään valtaosa perheen lasten vaatteista löytyy kirpputoreilta, joissa tytöt kiertelevät ja valitsevat itse mieleisensä luomukset.

– Minä ostaisin mieluiten ekologisia, yksivärisiä ja kestäviä lastenvaatteita, mutta ne harvemmin eksyvät lasten päälle, Laura naurahtaa.

Tyttöjen suosikkeja ovat kimaltelevat kirpparilöydöt. Ne sujahtavat aamuisin ilman kiukutteluita ylle. Sen sijaan ulkovaatteiden kanssa vanhemmat joutuvat välillä käymään tahtojen taistelua.

– Sadevaatteet ovat painajainen. Lovasta on hirveää, että kaikki hienot vaatteet peitetään muovisilla. Usein otamme tarhaan mukaan vaihtovaatteet, mutta kyllä tästä keskustellaan joka ikinen sadepäivä.

Alina käy Hoksaus-kerhossa kerran viikossa. Kuva: Milka Alanen

Siellä on tutkimustakki ja aineita kokeita varten, Alina kertoo.

”Tiedekerhossa kaikkein kivointa on tutkiminen, koska siinä tapahtuu kaikkea, joka tulee koko maailmasta.

Minulla on siellä tutkimustakki ja aineita kokeita varten.

Viimeksi me laitettiin tötteröön niitä aineita. Sitten laitettiin tötteröön ilmapallo ja sitten se ilmapallo muuttui isoksi.

Seuraavaksi haluan tehdä toisia kokeita.”

Alina, 3

Meidän Perhe 11/2017

Antibiootteja ei aina tarvita, ja hoitoonkin voi mennä, jos kunto sen sallii, kertoo lasten infektiotautien erikoislääkäri.

Lapsella on korvatulehdus. Milloin lähdemme lääkäriin?

Korvatulehdus paranee usein itsestään eikä välttämättä vaadi lääkärikäyntiä.

Lääkäriin pitää lähteä, jos potilas on vauva, korkea kuume ei laske kuumelääkkeellä, jos lapsi on lääkkeestä huolimatta kivulias ja ärtyisä tai jos hänen yleistilansa on muuten selvästi tavallisesta poikkeava.

Joskus tärykalvo voi puhjeta, jolloin korvasta tulee märkää vuotoa. Se on rajun tulehduksen merkki ja syy käydä lääkärissä, mutta siitä ei jää lapselle pysyvää haittaa.

Tarvitseeko lapsi kipulääkettä?

Kipulääkettä kuten parasetamolia pitää antaa aina, jos vanhemmat epäilevät, että lapsi on kivulias.

Jos lapsen vointi muuttuu lääkkeen antamisen jälkeen noin tunnissa, kyse ei todennäköisesti ole mistään korvatulehdusta vakavammasta. Lääkäri toivoo, että lapsi on saanut kipulääkettä kotona ennen vastaanotolle tuloa. Vakavat sairaudet kyllä näkyvät kipulääkkeen läpi.

Kipulääkettä kannattaa antaa yhden tai kahden vuorokauden ajan. Parasetamolin lisäksi voi antaa ibuprofeiinia tai reseptillä saatavaa naprokseenia. Kipuun auttavat myös ilman reseptiä saatavat puudutetipat, joita pitää annostella runsaasti, jotta ne löytävät tiensä tärykalvolle.

Milloin tarvitaan antibiootteja?

Antibiootteja tarvitaan, jos oireet ovat voimakkaat, tai jos ne eivät helpota yhden kahden päivän kipulääkityksen jälkeen.

Korvatulehdus voi kuitenkin parantua ilman antibiootteja miltei yhtä nopeasti kuin antibioottien kanssa.

Kuuri ei edesauta eritteen häviämistä korvista alle 2-vuotiailla pikkulapsilla, eikä se suojaa takuuvarmasti korvien puhkeamiseltakaan.

Mitä lievemmin lapsi oireilee, sitä vähemmän hyötyä antibiooteista on. Kuuri on parin päivän lykkäämisen jälkeen yhtä tehokas kuin heti aloitettuna.

Lapsen korvatulehdukseen antibiootit eivät tuo nopeaa ”ihmeparantumista” kuten esimerkiksi naisten virtsatietulehdukseen. Tämä johtuu siitä, että antibiootit purevat vain bakteereihin, ja korvatulehduksen aiheuttavat yleensä bakteerit ja flunssavirukset yhdessä.

Jos jäämme kipulääkelinjalle, täytyykö lääkäriin mennä uudestaan?

Käytäntöjä on monia. Lääkäri voi kirjoittaa reseptin, jolla vanhemmat voivat käydä hakemassa apteekista antibioottikuurin, jos oireilu jatkuu. Lapsen voinnin seuraamiseksi vanhemmat voivat myös sopia soittoajan lääkärille.

Varmuuden vuoksi -käyntejä ei tarvita. Jos lapsen vointi alkaa parantua, myös korvatulehdus alkaa rauhoittua. Jos yleisvointi heikkenee, on mentävä heti päivystykseen.

Voiko lapsi mennä hoitoon?

Korvatulehdus ei sinänsä ole syy jäädä kotiin. Jos tulehdus on todettu maanantaina, hoitoon voi mennä jo tiistaina, jos yö on sujunut hyvin ja lapsen yleisvointi on hyvä.

Yksi kuumeeton päivä on hyvä sääntö. Toisaalta väsynyt ja itkuherkkä lapsi tarvitsee kotihoitoa, vaikka kuumetta ei olisi ja korvat olisivat terveet.

Asiantuntija: Lastentautien ja lasten infektiotautien erikoislääkäri, dosentti Aino Ruohola, TYKS, Turun yliopisto

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.