Koko ikänsä koivulle allerginen ollut mies pääsi eroon vahvoista allergialääkkeistä.

Mieheni on ollut lapsesta saakka pahasti allerginen koivun siitepölylle. Myös lepän kukinta aiheutti oireita. Pahimpaan siitepölyaikaan hän on tarvinnut kunnon lääkearsenaalin: antihistamiineja, nenäsuihketta, silmätippoja. Kevät kului silti niiskuen ja pärskien.

Koivuallergiaan on liittynyt niin sanottu ristiallergia, joka tarkoittaa, että siitepölyn lisäksi allergikko reagoi myös joihinkin ruoka-aineisiin, joiden valkuaisaineiden rakenne muistuttaa koivun siitepölyn rakennetta.

Pahimmat ruoka-aineet, jotka raakoina aiheuttavat koivuallergiselle allergiaoireita ovat pähkinät, omena, päärynä, persikka, kirsikka, luumu, litsi, kiivi, sharon, peruna, tomaatti, paprika, porkkana, selleri, palsternakka, lanttu, fenkoli, kumina, sinappi, kurkuma, kaneli, inkivääri, valko- ja mustapippurit, soija, muut pavut ja mansikka.

Mieheni vältteli pitkään varsinkin pähkinöitä ja omenia, jotka aiheuttivat pahimmat oireet. Mutta ei enää, nyt hän rakastaa niitä. Mitä tapahtui?

Joitakin vuosia sitten alettiin puhua allergioiden siedättämisestä. Mediassa kerrottiin siedätyshoidosta, jossa hoidettavalle annettiin allergeenia sisältäviä pistoksia kerran viikossa.

Viikottainen pistoshoito tuntui turhan sitovalta. Sen sijaan mies aloitti  omatoimisen siedätyksen. Aluksi hän otti teelusikallisen luomuhunajaa kerran päivässä. Tietoa luomuhunajan ja erityisen siitepölyhunajan siedätysvaikutuksista löydät esimerkiksi täältä.

Sitten hän keksi ruveta kokeilemaan erilaisia hedelmiä, joista aiemmin oli tullut oireita; aluksi mahdollisimman kypsiä keltaisia luumuja. Persikoiden, kirsikoiden ja päärynöiden kautta hän siirtyi viimein pahimpiin: koviin omenoihin. Aluksi omenat saivat nielun kutiamaan mutta kerta kerralta oireet vähenivät.

Seuraavana keväänä siitepölyallergian oireet olivat selvästi lievemmät.

Ja vuoden kuluttua siitä koitti ensimmäinen kevät, jolloin mies ei tarvinnut allergialääkkeitä enää lainkaan.

Nykyään mies syö lähes päivittäin kourallisen pähkinöitä ja vihreän kovan ompun pitääkseen allergiaoireet loitolla, mutta ennen kaikkea siksi, että niihin on syntynyt himo vuosikymmenien pidättäytymisen jälkeen. Vielä muutama vuosi sitten moinen cocktail olisi saanut kurkun turpoamaan.

Pari vuotta sitten hankimme kotiimme kaiken kukkuraksi ehkä pahimman mahdollisen allergeenin mitä maa päällään kantaa, nimittäin kissan.

Vanhassa sananlaskussa on näköjään vinha perä. Omena päivässä pitää lääkärin loitolla.

PS. Mieheni kokemukset omatoimisesta siedätyksestä olivat todella hyvät, mutta koska takana ei ole mitään tieteellistä tutkimusta, en lähde suosittelemaan vastaavaa hoitoa joka allergikolle. Varsinkin pahasti ruoka-aineallergisten on syytä toteuttaa siedätys aina lääkärin valvonnassa.

Nykyisin siedätys on mahdollista hoitaa myös kielen alle kerran viikossa laitettavalla liuoksella.

Lue lisää Hyvää päivää -palstan juttuja:

Kun näkö heikkenee, aina ei tarvita laseja

Kokemuksia hampaiden narskuttelun hoidosta

Marianne Rautanen on Meidän Perhe -lehden toimitussihteeri, jolla on keittiönkaapissa seitsemän pussia pähkinöitä ja joka yrittää sinnikkäästi löytää kosmeettisen avun mustiin silmänalusiin.

Hyvää päivää -palsta päivittyy torstaisin.

Vierailija

Kokemus: koivuallergiasta voi päästä eroon näinkin

Täällä mentiin ihan siedätyshoidolla (tabletti kielen alle) ja hyvät tulokset tuli. Kun oireet oli tarpeeksi pahat, niin ei huvittanut ruveta kikkailemaan millään hunajilla ja d-vitamiineilla... Lääkitys päälle ja lääkärin kanssa keskustelemaan! http://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/milta-nayttaa-koivuallergia-vuonna-2015/#.VSZcY-GgR-U
Lue kommentti
Vierailija

Kokemus: koivuallergiasta voi päästä eroon näinkin

Jos lisää hunajan ja hedelmien syömistä, niin näistä saatavat prebioottiset kuidut saattavat muuttaa suoliston mikrobistoa siinä määrin, että allergiat poistuvat jo sitäkin kautta. Eräässä hiirikokeessa havaittiin kahden Clostridium suvun bakteerin poistavan hiiriltä pähkinäallergian kokonaan. Sama vaikutus voi olla viljojen vähentämisellä, kun se kaloritarve täytyy sitten paikata jollain muulla ruoalla, jossa on mahdollisesti erilaisia kuituja jotka sopivat paremmin eri bakteerikannoille. Eli...
Lue kommentti

Näyttelijä John Stamos ja hänen kihlattunsa Caitlin McHugh, 31 eivät ole vielä paljastaneet tulevan lapsen sukupuolta. 

Muun muassa Teho-osasto ja Full House -sarjoista tuttu näyttelijä kertoo People-lehden haastattelussa, että hän oli ehtinyt menettää toivonsa isäksi tulon suhteen. Avioero pitkäaikaisesta kumppanista Rebecca Romijnista vuonna 2005 sekä Stamoksen oman äidin kuolema vuonna 2014 pahensivat Stamoksen päihdeongelmaa, jonka tähti selätti vasta viime vuonna vieroituksen avulla. 

– Olen odottanut isäksi tuloa kauan. Mutta ensin minun piti selvittää asioita itseni kanssa, Stamos kertoi.

Nyt kuitenkin Stamoksen elämässä kääntyy uusi sivu, kun kauan odotettu esikoinen syntyy ensi vuonna. Onnelliset vanhemmat eivät halua vielä paljastaa vauvan sukupuolta, mutta Stamos uskoo tietävänsä, millainen isä hänestä tulee:

– Aion olla hauska isä! Olenhan harjoitellut jo kauan, Stamos kertoo haastattelussa viitaten roolihahmoonsa Full House -sarjassa, jossa näyttelijä auttaa leskeksi jäänyttä päähenkilöä tämän lasten hoidossa. 

 

 

Nordean tutkimuksen mukaan keskimääräinen säästösumma lapselle on 30 euroa kuukaudessa.

Jo kolme neljästä suomalaisvanhemmasta laittaa rahaa säästöön lapsiaan varten, selviää Nordean teettämästä tuoreesta tutkimuksesta.

Sosiologian professori ja kulutustutkija Terhi-Anna Wilska on huomannut, että lapsille säästämisestä on tullut viime vuosina eräänlainen uusi välttämättömyys.

– 30 vuotta sitten oli epätavallista, että vanhemmat avustivat kotoa muuttanutta lastaan vuokranmaksussa. Nykyään ajatellaan, että on sopimatonta heittää lapsi omilleen, Wilska sanoo Meidän Perheen haastattelussa.

Samoilla linjoilla tuntuvat olevan suomalaisvanhemmat Nordean kyselyssä. Suurin osa säästää lapsen tulevaisuutta varten. Yleisin syy olla säästämättä lapselle on se, ettei rahaa saa säästettyä, vaikka haluaisi. Heistä, jotka eivät vielä säästäneet lapsilleen, moni aikoi aloittaa säästämisen myöhemmin. Vain hyvin harva ilmoitti, ettei pidä säästämistä tarpeellisena.

Keskimääräinen säästösumma on 30 euroa kuukaudessa, ja tyypillisimmin se laitetaan säästötilille. Rahastoihin säästää joka viides, ja osakkeisiin vain neljä prosenttia vastaajista.

 

Kysely

Onko lasten tulevaisuutta varten säästäminen mielestäsi tarpeellista?