Kuuntelemalla oppiminen sopii vain joillekin lapsille, opettaja sanoo.

"Koulun tehtävä on auttaa oppilasta löytämään elämän tarkoitus, mielekkyyden kokemus ja motivaatio tehdä asioita. Koulun pitäisi kasvattaa ihmisiä, joiden asenne elämään ei ole mitä välii.

Siksi opetuksen on oltava kokemuksellista. Se tarkoittaa asioiden tekemistä oppikirjan tai ruudun lukemisen sijaan.

Lasten pitää oppia keskittymään ja odottamaan vuoroaan. Mutta istuminen hiljaa paikallaan pitkiä aikoja ei ole lapselle luonteva tapa olla tai oppia. Lapselle on luontevaa tehdä ja liikkua.

Opetuksessa on yhä keskimäärin liikaa perinteistä opettajajohtoista ­monologiopetusta ja tehtäväkirjojen täyttöä. Kuuntelemalla oppiminen sopii vain joillekin lapsille. Monologiopetus palkitsee oppilasta siitä, että hän osaa viitata, kun kysytään, vastata ja olla hiljaa. Osallistuminen ja yhteisten projektien tekeminen sopii monenlaisille oppilaille.

Kokemuksellisella opetuksella voidaan osittain ­ratkaista koulun työrauha- ja motivaatio-ongelmia. Kokemukseni mukaan oppilaat motivoituvat, kun heillä on hyvä projekti. Yhdessä tekeminen kiinnostaa.

Tietotekniikka ei luo oppilaille motivaatiota. Koneet ovat vähän aikaa mielenkiintoisia ja voivat laajentaa oppimisympäristöjä, mutta sinänsä on sama, luetaanko asioita kirjasta vai koneelta.

Kokemuksellinen opetus voi olla monenlaista: esimerkiksi retkiä, joilla opitaan asioita monesta oppiaineesta. Käyn joka vuosi Lapissa vaelluksella ysiluokkalaisten kanssa. Se yhdistää liikuntaa, kotitaloutta, maantietoa ja biologiaa. Emme vain katso luokassa kuvia poroista ja kuukkeleista, vaan näemme niitä oikeasti.

Kokemuksellisuutta on myös pienissä asioissa. Tuttu fysiikan opettaja purki ja rakensi oppilaiden kanssa auton moottoria. Uskonnon ja elämänkatsomustiedon tunnilla oppilaat käyvät jakamassa ruokaa ruoka-avussa. Biolo­giassa voidaan viljellä kasveja, äidinkielessä tehdä lyhytelokuvia ja yhteiskuntaopissa käydä käräjäoikeudessa.

Vastaväite kokemukselliselle opetukselle on, ettei ole aikaa. Opettajille kasataan paljon asioita, jotka on käytävä läpi. Silti opettajilla on suuri pedagoginen vapaus toteuttaa opetus parhaaksi katsomallaan tavalla. Opettajat ovat korkeasti koulutettuja, ja useimmat myös innostuneita. Uskon, että opetus muuttuu.

Koulun merkitys vähenee. Lapset oppivat yhä enemmän sen ulkopuolella. Koulussa voidaan oppia viisautta lähentyvää kokemuksellista tietoa, jota ei voi katsoa puhelimesta.

Mietin usein, miten ylläpitää lapsen halua oppia. Myös vanhemmat voivat sitä ruokkia, tarjota mahdollisuuksia ja olla itse kiinnostuneita asioista.

Koulu on sekä opettaja että kasvattaja – näitä ei voi erottaa toisistaan. Koulun tehtävä on auttaa lasta kasvamaan ihmisenä."

Jarno Paalasmaa on historian opettaja Vantaan seudun steinerkoulussa ja 7-vuotiaan lapsen isä. Hänen kirjansa Aktivoi oppilaasi (PS-Kustannus) ilmestyi helmikuussa 2014.

Meidän Perhe 5/2014

Vierailija

Jarno Paalasmaa: "Koulu kiinnostaa, kun siellä saa tehdä"

Kirjoituksessa on paljon totta. Tuntuu kuitenkin huolestuttavalta, miten Paalasmaa pitää lukemista pahana asiana. Totta on, että lukeminen ei ole usein mielekkäin tapa oppia esim. biologiaa tai fysiikkaa, mutta lukemistakin on opeteltava, eikä sitä opi kuin lukemalla paljon erilaisia tekstejä. Monilukutaito (johon toki kuuluu myös kuvien ym. lukeminen sekä erilaisten tekstien tuottaminen) on uuden opetussuunnitelman keskiössä - eikä mielestäni syyttä.
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Iiro on nopea, madot hitaita. Kuva: Mikko Hannula
Iiro on nopea, madot hitaita. Kuva: Mikko Hannula

Iirosta on hauskaa seurata matojen touhuja ja viedä niitä multaan turvaan, kun äiti tekee puutarhatöitä.

”En ole matojen pelastaja. Tai olen. Kun äiti kaivaa ja huutaa, että täällä on hieno, mä tulen ottamaan madon. Vien sen multaan turvaan.

Mullassa mato syö ja kakkaa. Se kasvattaa meidän herneitä.

Tiellä auto tai pyörä voi ajaa madon päälle. Madot ei osaa vielä varoa.

Toi iso on varmaan isä ja toi toinen äiti. Kohta ne varmaan sukeltaa. Onkohan niiden koti kaukana?

Käyn välillä tekemässä muuta ja tulen sitten taas seuraamaan niitä. Madot on aika hitaita. Mä olen nopea.”

Iiro, 4

Alaraajavammat ovat lasten jalkapallovammojen suurin yksittäinen ryhmä, sanoo professori Jari Salo.

Lasten loukkaantumisalttius kasvaa, kun treeneistä siirrytään peleihin, joissa vauhti ja loppuun saakka yrittäminen ovat kovemmalla tasolla.

Yleisimpiä lasten jalkapallovammoja ovat nilkkojen vääntövammat sekä eri puolille kehoa kohdistuvat kolhut. Myös päähän kohdistuu lukumääräisesti paljon vammoja, mutta ne ovat onneksi yleensä vaikutuksiltaan vähäisiä.

– Nyrjähdykset ja nivelsidevammat ovat yleisempiä tytöillä, murtumat puolestaan pojilla, Jari Salo kertoo.

Murtumat ja ruhjeet liittyvät usein kontaktitilanteisiin, kun taas nivelside- ja lihasvammat syntyvät kaatumisten yhteydessä ja suunnanvaihdoista. 

– Takareiden alue jää usein liian vähälle huomiolle. Sen vammat ovat nopeimmin kasvava ryhmä jalkapallossa. Kasvuiässä tilanteeseen tuo lisähaasteen reisiluun pituuskasvu, johon lihasten tulisi mukautua, Salo painottaa.

Rasitusvammojen taustalla usein kasvuun liittyvät tekijät

Lasten ja nuorten rasitusvammoissa ikä on merkittävä tekijä. Kasvavalla lapsella tai nuorella on useita kohtia, joissa luiden kasvutumakkeiden luutuminen ja jänteiden ongelmat ilmaantuvat tietyssä järjestyksessä ikävaiheiden mukaan, jos rasitus ylittää sietokyvyn. 

– Tyypillisiä rasitusvaivojen kohtia ovat mm. kantapääkivut sekä polvilumpiojänteen alaosan vaivat, kuvailee Salo.

Urheilun muuttuminen ”ammattimaisemmaksi” yhä nuoremmissa ikäluokissa lisää rasitusvammoja.

Spesifi lajikohtainen harjoittelu yhdistettynä vähentyneeseen yleiseen vapaa-ajan liikkumisen näyttäisi osittain selittävän rasitusvammojen yleistymistä. Toinen merkittävä tekijä on urheilun muuttuminen ”ammattimaisemmaksi” yhä nuoremmissa ikäluokissa.

– Useampaa lajia harrastavilla lapsilla rasituksen sietokyvyn rajan huomaaminen on usein vaikeaa, kun kussakin lajissa pyritään maksimoimaan siinä tarvittava harjoittelu. Tällöin ennaltaehkäisyssä korostuu vanhempien ja valmentajien yhteistyö myös eri lajien kesken, Salo toteaa.

Vammojen ennaltaehkäisy monen tekijän summa

Akuuttien pelitilanteessa syntyneiden vammojen ennaltaehkäisyyn ei ole oikotietä. Rasitusperäisiä vammoja voidaan vähentää oikeanlaisella harjoittelulla sekä huomioimalla lapsen kokonaistilanne. 

– Riittävän monipuolinen harjoittelu, alkulämmittelyt, palautumisen seuranta, tasapainoinen ravitsemus, lapsen kuuntelu sekä maltti olla pois rasituksesta, jos ilmenee viitteitä rasitusperäisestä vammasta ovat hyviä keinoja vammojen ennaltaehkäisyyn, sanoo lastentautien erikoislääkäri Petri Koponen.

Aikuisen on huomioitava, jos lapsi ei pysty enää tekemään suorituksia aiemmalla tavalla, vaikka hän ei oireita valittaisikaan.

Lapsi ei vielä tunne omaa kehoansa ja siinä tapahtuvia muutoksia, jolloin harrastuksessa mukana olevien aikuisten rooli korostuu. Aikuisen on huomioitava, jos lapsi ei pysty enää tekemään suorituksia aiemmalla tavalla, vaikka hän ei oireita valittaisikaan.

– Treeniohjelma on hyvä rakentaa monipuoliseksi: nuorille ei kannata suunnitella liiaksi voimaharjoitteita ja alakouluikäisille lapsille on tärkeä mahdollistaa eri lajien kokeilu lapsen näin halutessa. Myös joukkueen reilut pelisäännöt ovat lasten ja nuorten joukkuepeleissä tärkeässä roolissa, painottaa Koponen lopuksi.

Jos urheillessa sattuu - milloin lääkäriin?

  • Urheilukentällä aloitettu perinteinen kylmä-koho-kompressio -hoito on hyvä ensiapu.  
  • Päävammojen osalta on tärkeä selvittää, onko lapsi ollut tajuttomana tilanteen jälkeen. Jos lapsi on hetkenkin tajuttomana tai päävamman liittyy muistikatko, lääkärin arvio on tarpeen.
  • Akuuteissa vammoissa on hyvä lähteä lääkäriin, jos lapsi ei pysty käyttämään loukkaantunutta raajaa, raaja on epämuotoinen, kipu on kova tai kyseessä on avovamma. 
  • Rasitusvammoissa on hyvä kääntyä asiantuntijan puoleen, jos vammoihin liittyy lepokipua, aiempi vaiva pahenee akuutisti tai tilanne pitkittyy harjoittelutausta huolimatta.

Lähde: Mehiläinen.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.