Yksinhuoltajuus,  erityislapsi ja iltatyöt  ovat yhdistelmä, joka  vaatii järjestelykykyä  ja rautaisia hermoja.
Yksinhuoltajuus, erityislapsi ja iltatyöt ovat yhdistelmä, joka vaatii järjestelykykyä ja rautaisia hermoja.

– Koskaan ei tiedä, mitä eläväinen ADHD-lapsi keksii, Merja kertoo.

Iltapäivät eivät ole ongelma: tokaluokkalainen Eemi on silloin iltapäiväkerhossa. Kiperämpiä ovat ne illat, jolloin yksinhuoltajaäidillä on iltatöitä.

Eemin äiti Merja tekee järjestötyötä kyläasiamiehenä, ja iltatilaisuuksia osuu useammalle illalle viikossa. Koululaiselle ei ole tarjolla kunnallista iltahoitoa, kuten päiväkoti-ikäisille. Merja on joutunut palkkaamaan lastenhoitajan välillä jopa kolmena iltana viikossa.

– Viime keväänä minulla meni kuukausittain lastenhoitajan palkkoihin ja iltapäiväkerhomaksuihin noin 500 euroa, Merja kertoo.

Lastenhoitaja hakee Eemin iltapäiväkerhosta puoli viideltä ja on pojan kanssa kotona puoli kymmeneen saakka. Jonkin kerran Merja on ottanut Eemin mukaan iltatilaisuuksiin. Siellä poika on sitten istunut salin perällä kuulokkeet korvilla ja pelannut tabletillaan.

”Kerran hän oli mennyt autotielle makaamaan kavereiden yllytyksestä.”

Asiaa mutkistaa se, että lääkärinlausunnon mukaan Eemiä ei saa jättää pieniksikään hetkiksi yksin kotiin. Merja ei ole myöskään antanut Eemin leikkiä yksin pihalla.

– Koskaan ei tiedä, mitä eläväinen ADHD-lapsi keksii. Kerran hän oli mennyt autotielle makaamaan kavereiden yllytyksestä. Vilkas poika teloo itseään melko usein, Merja kertoo.

– Kun kerran jätin Eemin yksin sisälle pyykkireissun ajaksi, hän oli turvaketjulla lukinnut itsensä sisään asuntoon.

Tokaluokkalaisena Eemi voi vielä mennä iltapäiväkerhoon, mutta miten lastenhoito järjestyy sen jälkeen? Sitä Merja ei vielä tiedä.

”Kännykästä ei ole meillä lastenvahdiksi.”

Kavereiden luona Eemi voisi leikkiä joinakin päivinä, mutta se edellyttäisi vastavuoroisuutta. Kavereiden pitäisi päästä leikkimään Eemin luokse, kun heidän vanhempansa tarvitsevat hoitoapua.

– Sitä taas on vaikea järjestää, kun olen töissä useina iltoina viikossa, Merja toteaa.

– Välillä olen jo miettinyt irtisanoutumista työpaikastani, mutta nautin järjestötyöstä, eikä sitä voi tehdä pelkästään virka-aikaan.

Helpotusta arkeen on viime aikoina tuonut onneksi miesystävä, joka viettää mielellään aikaa myös Eemin kanssa.

– Kännykästä ei ole meillä lastenvahdiksi, koska kotona ollessaan Eemi ei aina halua vastata siihen. Puhelimeen vastatessaan hän saattaa myös laittaa puhelimen pois päältä.