Kuva: Satu Kemppainen
Kuva: Satu Kemppainen

Perheemme joutui downshiftaamaan lasten ollessa pieniä. Opimme, että hidastaminen on nautinnollista vain varakkaana.

Downshiftauksen ydinajatuksena on huomio siitä, että raha ja jatkuva taloudellisen statuksen nousu ei tuotakaan ihmiselle onnellisuutta. Kun suorituskeskeinen elämä tuntuu liian stressaavalta ja vaikuttaa jopa terveyteen, arvojärjestys menee uusiksi. Perhe, ystävät, elämykset ja terveys ovat asioita, joihin downshiftaaja panostaa rahan takomisen sijaan. Hän hylkää oravanpyörän ja valitsee omatahtisen, hitaamman elämäntyylin.

Puolisoni sairastui nopeasti etenevään reumaan kymmenen vuotta sitten, ja joutui lääkärin määräyksestä opiskelemaan itselleen uuden ammatin. Lähes samaan aikaan aloin odottamaan perheeseemme toista lasta. Meillä oli jo tuohon aikaan kolmevuotias esikoinen. Kahdesta työssäkäyvästä vanhemmasta tuli kertaheitolla opiskelija ja äitiyslomalainen. Hyvästi kuormittava työelämä!

Osasimme odottaa, että perheen tulot romahtaisivat, koska puolisoni palkka oli ollut perheemme taloudellinen perusta. Onneksi meillä oli säästöjä. Tulevaisuus tuntui epävarmalta, mutta toisaalta väistämätön muutos tuntui myös mahdollisuudelta. Puolisolla olisi ehkä enemmän aikaa lapsillemme, ja uusi työ odottaisi jossakin tulevaisuudessa. Irtiotto työelämästä tekisi hyvää meille perheenä.

Kahdesta työssäkäyvästä vanhemmasta tuli kertaheitolla opiskelija ja äitiyslomalainen. Hyvästi kuormittava työelämä!

Aloitimme oman downshiftauksemme. Se ei ollut omaehtoinen valinta, vaan teimme sen elämäntilanteemme pakottamana.

Kaikki muuttui: Yhteistä aikaa oli enemmän. Kun äitiysvapaat loppuivat, minulla oli mahdollisuus ottaa vastaan vuorotyö. Aamut olivat yhtäkkiä helpompia, ja puolison lukujärjestys helpotti lasten vientiä ja hakua päivähoitoon. Aloitin määrätietoisen kipuamisen kohti parempaa palkkaa omassa työssäni.

Puolisoni koulun loma-aikoina myös lapsillamme oli lomaa. Oli ihanaa, että he saivat olla kotona. Unelmoimme lomamatkoista, mutta ainoa matka, johon meillä oli varaa, oli pyöräretki mummolaan. Pitkään se tuntuikin ihan riittävältä.

Lähipuistosta ja -metsästä tuli perheemme suosikkeja. Opimme tekemään asioita, jotka olivat ilmaisia. Muuhun ei olisi ollut varaakaan, mutta eivät lapset sitä miettineet majaa rakentaessaan, emmekä me aikuisetkaan aina.

Myimme omistusasuntomme, se oli liian kallis opiskelijalle ja huonosti palkatulle media-assistentille. Muutimme ensin vuokra-asuntoon, sitten vielä pienempään vuokra-asuntoon kerrostalolähiöön. Vaihdoimme auton pienimpään ja vähiten kuluttavaan. Karsimme ruokakaupan laskua puoleen. Katkaisimme luottokortit. Kilpailutimme puhelinliittymät. Leivoin leivät itse. Hedelmiä ostettiin vain viikonlopuiksi. Lihaa syötiin koko ajan vähemmän.

Lapset oppivat, että pyyntöihin vastattiin kategorisesti: ei ole rahaa.

Lopetimme kaikki harrastukset, lehtitilaukset, kuntosalikortit, maksulliset tv-kanavat sekä hyväntekeväisyysjärjestöjen kuukausilahjoitukset. Käytimme vuokra-asunnon sähkösaunaa vain lauantaisin. Karsimme vakuutuksista. Myin kirpputorilla kaiken ylimääräisen. Vain lapset saivat uusia vaatteita, nekin kirpputorilta. Mielitekoja, lelupäiviä, kahvilaretkiä tai vesipuistopäiviä ei meidän perheelle ollut olemassa. Hamstrasin alelaarista kaverisynttärilahjoja. Opin ennakoinnin mestariksi kaikkeen, mikä liittyi hankintoihin.

Lapset oppivat, että pyyntöihin vastattiin kategorisesti: ei ole rahaa.

Meni melkein kaksi vuotta ennen kuin saimme romahtaneen talouden rullaamaan rutiinilla, silti aina ennen palkkapäivää viivan alla oli nolla tai miinus. Säästöt hupenivat, sitten ne loppuivat. Emme aina osanneet tai edes halunneet kituuttaa. Sitä vastarintaa maksettiin erissä takaisin. Ennen aina säästimme pahan päivän varalle, nyt koko elämä oli yhtä pahaa päivää.

Samanikäiset ystävämme suunnittelivat rakennettavia omakotitalojaan, hankkivat kakkosautoja ja matkustelivat lomilla. Me mietimme, missä kaupassa juusto on tarjouksessa.

Samanikäiset ystävämme suunnittelivat rakennettavia omakotitalojaan, hankkivat kakkosautoja ja matkustelivat lomilla. Me mietimme, missä kaupassa juusto on tarjouksessa.

Tämän kaiken keskellä aloin vihaamaan sanaa downshiftaus. Todellista downshiftausta ei ole Thaimaan matkoista luopumista tai Audin vaihtamista fiksipyörään. Se ei ole merkkivaatteiden myyntiä kirppareilla, luomuruokaa ja säkkiviljelyä itsesuunnitellussa ekotalossa. Se ei ole Kalliossa sijaitsevan kolmion myymistä hyvällä voitolla, 60 prosentin työaika tai web designerin vuosi Berliinissä friikkutöitä tehden.

Se on sitä, kun kaupassa tietää tilillä olevan neljä euroa ja kolmekymmentä senttiä, eikä makaroni olekaan tarjouksessa.

On helpompi hidastaa, jos pankkitilillä on pätäkkää.

Neljän vuoden irtiotto – syväsukellus arkeen – sai minut ajattelemaan valintoja ja valinnan tekemisen mahdollisuuksia. Jos on mahdollisuus valita hidastaminen, on oltava taloudellisesti tavallista tukevammalla maaperällä. Ne joilla ei ole varaa kuluttaa, eivät kuluta. Ne joilla on varaa kuluttaa, voivat valita kuluttamattomuuden. On helpompi hidastaa, jos pankkitilillä on pätäkkää.

Kun puolisoni valmistui ja meistä tuli jälleen työssäkäyviä keskituloisia vanhempia, hyppäsimme oravanpyörään ihan hamstereina! Opimme, että olemme etuikeutettuja, koska meidän irtiottomme oli määräaikainen, toisin kuin vaikka työttömyyskierteessä, työkyvyttömyyseläkkeellä tai pitkäaikaissairailla – näköalattomuus on stressaavampaa kuin mikään työ. Opimme, että raha mahdollistaa rentoutumisen vapaa-ajalla. Nykyään jarrutamme iltaisin omassa pienessä olohuoneessa luottaen siihen, että seuraavastakin päivästä selviää.

Haahukki

Downshiftasimme pakon edessä neljä vuotta, emmekä kaipaa siihen takaisin

No huhhuijakkaa. Mitä kärsimystä. Joutunut ostamaan vaatteita ja harrastustavaraa kirpputorilta! Mulla olis rahaa ostaa lapsille kaikki uutena kaupasta, mutta en osta. Ihan vaan sen takia että tää maailma on täynnä tavaraa ja mä en osaltani opeta omille lapsille sitä kuluttamisen esimerkkiä vaan kierrättämisen.
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.