Ero on vihoviimeinen vastamäki. Oli se sitten helpotus tai sokki, erovaiheessa pää kannattaa pitää kylmänä.

Eron alkuvaiheen 5 käskyä

  1. Muista: sinä selviät erosta, ja elämäsi voi sen jälkeen muuttua jopa paremmaksi. Ihan varmasti!
  2. Rupea määräaikaiseksi absolutistiksi. Alkoholin ottaminen murheeseen moninkertaistaa ongelmasi, ja sitä et nyt kaipaa.
  3. Etsi kuuntelija, mieluummin useampia. Heti!
  4. Etsi tietoa. Kun tiedät, millainen tunnemyllerrys ero on ihmiselle, pahat fiilikset eivät pelästytä yhtä pahasti.
  5. Opettele käsittelemään tunteita. Se ei ole välttämättä helppoa, joten hae asiantuntija-apua, jos et kykene siihen yksin.

Vertaistukea ja apua : www.eroperhe.net

Erovaiheesta toipumisen alkuun

Meni ero niin tai näin, uudenlaiseen elämään on sopeuduttava.

Eroaminen jakautuu erovaiheeseen ja toipumisvaiheeseen. Erovaiheessa julkistetaan uutinen, sovitaan lasten asioista ja muutetaan konkreettisesti erilleen. Vaihe kestää muutamasta viikosta pariin kuukauteen riippuen siitä, kuinka nopeasti eroavat hyväksyvät tilanteen ja saavat käytännön asiat järjestykseen.

Erovaiheessa pää kannattaa pitää kylmänä. Myrskyn silmässä helpottaa, jos voi keskittyä tunnepuolen sijasta käytännön asioihin.

Parasta mahdollista asumisjärjestelyä miettiessä ei kannata muistella puolison pahimpia loukkauksia vuosien varrelta. Ylipäätään ei kannata pohtia parisuhteen virheitä enää siinä vaiheessa, kun etsitään asuntoja, jaetaan tavaroita ja pohditaan huoltajuusjärjestelyjä. Asia kerrallaan.

- Erosta selviäminen vie paljon energiaa. Sen on todettu vastaavan yhtä vaativaa työtä, joka ei jätä yölläkään rauhaan, sanoo eroryhmiä vetävä psykologi Kaija Kanninen.

Ero on raskas asia myös lapsille. Kanninen sanoo lasten olevan erossa jätetyn osapuolen asemassa:

- He pyrkivät toimimaan niin, että vanhemmat palaisivat uudelleen yhteen.

Lapsilla ei ole mahdollisuutta työstää omaa kriisiään kotona samaan aikaan, kun vanhemmat surevat eroa. Tämän vuoksi lapset alkavat usein oireilla vasta, kun vanhemmat ovat selvinneet jaloilleen.

Kannisen mukaan olisi hyvä, jos lapsilla olisi mahdollisuus työstää eroon liittyviä tunteitaan turvallisessa seurassa heti eron alkumetreiltä.

-Hyvä eroajan tsemppari lapselle voi olla joku muu läheinen ihminen, vaikka mummi tai kummi. Myös lapsille järjestetään eroseminaareja.

 

Älä pakene laastarisuhteeseen

Erilleen muuttamisen jälkeen tulee enemmän tilaa käsitellä eroa myös tunnetasolla. Ellei ole tehnyt yleistä - ja huonoa - ratkaisua paeta yksinäisyyttä toiseen parisuhteeseen.

Amerikkalainen tohtori ja eroseminaarin kehittäjä Bruce Fisher kutsuu eron jälkeisiä suhteita toipumissuhteiksi. Kanninen vertaa erokivuissa solmittuja suhteita laastariin.

- Suhde vaikuttaa aluksi suurelta rakkaudelta mutta ei useinkaan kestä kahta vuotta pidempään. Se ei ole todellista rakkautta, vaan pika-apua haavoittuneisuuden lievittämiseen.

Kanninen painottaa, että on hyvin tärkeää käydä läpi eroon liittyvät tunteet ennen uuteen suhteeseen sitoutumista. On opeteltava kuuntelemaan itseään ja antamaan tilaa sille, mitä aidosti sisimmässään haluaa.

Myös kohtalotoverien tuki on tärkeää. Samaa vaihetta elävä voi osoittautua kärsivällisimmäksi ja kiinnostuneimmaksi kuuntelijaksi.

Eroa kun täytyy pohtia juuri niin kauan kuin täytyy. Sitä ei voi suorittaa pois päiväjärjestyksestä tahdonvoimalla, nopeasti.

 

Viha kestää vuosia

Kanninen ei usko helppoihin eroihin, jotka eivät tunnu missään. Sopuisa ero, jossa käytännön asiat saadaan helposti sovittua, on mahdollinen, mutta nekin erot voivat olla tunnetasolla kivuliaita.

- Julkkikset tilittävät lehdissä eronneensa ystävinä. Monet lukijat uskovat näitä eronäytelmiä ja kauhistuvat omien negatiivisten tunteidensa voimakkuutta, kun ovat kuvitelleet selviävänsä omasta erostaan yhtä helpolla. Erossa jylläävät pahan olon tunteet ovat monelle ennen kokemattoman pahoja.

Erityisesti vihan käsitteleminen on Kannisen mukaan haastavaa.

- Vihan voimakkuus ja sen kesto yllättävät useimmat. Vaikka vihan tunnetta työstää, se saattaa silti kestää useita vuosia. Käsittelemättömänä se voi jäädä päälle vaikka koko loppuelämäksi. Tämä näkyy ikuisissa nais- tai miesvihaajissa, tai katkerissa eronneissa, jotka eivät kykene olemaan läsnä yhtäaikaa edes lapsenlapsensa ristiäisissä.

Vihan ohella eroon liittyy surua ja vanhan elämän kaipausta. Erosta ja loukkauksista huolimatta on oikeutettua surra kaikkea sitä, minkä on menettänyt.

 

Miten se nyt selviää?

Naimisissa ollessaan sitä tottuu omaan intimiteettiin. Omat asiat ovat omia asioita, eivätkä ne kuulu muille. Eroava voi moisen luksuksen unohtaa. Hänen elämänsä on yhtäkkiä kaikkien mielenkiinnon ja tarkkailun kohteena, mikä voi olla erityisesti epävarmemmalle tyypille musertava kokemus.

Eroava vainuaa itsessään muiden vaanivat katseet: miten tuo oikein selviää? Erityisesti naimisissa olevilla tuttavilla on kumma tyyli puuttua eronneen asioihin. Ehkä taustalla on kauhu eroaallon tarttumisesta omaan perheeseen.

Paheksuntaa sataa, jos eronnut erehtyy jonain päivänä olemaan ihan pärjäävän, jopa iloisen oloinen. Myös lasten kohtalon säälitteleminen menee joillakuilla hieman liian pitkälle. Eronnut ei aluksi tiedä, saako hän ympäristön mielestä edes selvitä erostaan.

Erotilanteessa oivaltaa usein vasta pettymyksien jälkeen, ketkä olivat todellisia ystäviä. Yhteisten perhetututtujen liittoutuessa eri puolille monen ystäväpiiri harvenee radikaalisti. On luotava uusia ystävyyssuhteita ja uudet verkostot.

 

Hylkää ihminen, joka olit

Työnarkomania, lisääntynyt tissuttelu tai baarihyppely ovat tavanomaisia keinoja pahan olon ja yksinäisyyden torjuntaan. Kanninen kannustaa tekemään mieluummin sellaisia asioita, jotka tuovat eronneelle aitoa iloa.

Joka sekunnin ei tarvitse olla kärsimystä, ja eroprosessoinnistakin saa ottaa välillä vapaata. Suru ottaa oman tilansa kuitenkin.

- Jos voi niin hyvin, että jaksaa lähteä johonkin, on järkevääkin lähteä mukaan kaikkiin mielenkiintoisiin juttuihin. Niitä kannattaa myös ihan tietoisesti varata kalenteriin. Murheeseen on tärkeää saada katkaisuja.

Harvoin puhutaan eron positiivisista puolista, mutta niitäkin on. Kaikki ilo kannattaa repiä irti esimerkiksi siitä, että saa ehkä ensimmäistä kertaa elämässään sisustaa kotinsa mieleisekseen. Toisen sotkuisuudesta tai erilaisesta vuorokausirytmistäkään ei tarvitse enää ärsyyntyä.

Yhteiselämän kompromissien, neuvottelujen ja joustamisien jälkeen voi olla huumaavaa elää juuri niin kuin on itse aina halunnut.

Moni eronnut hämmästyy iloisesti sitä, että oman ajan määrä kasvaa. Iltoja kun ei tarvitse enää omistaa parisuhteen hoidolle (lue: riitelylle).

Kanninen kuvaa eroprosessin etenevän sykäyksittäin.

- Välillä tuntuu siltä, että pahan olon tuntemukset ovat jo ohi, sitten tulee romahdus. Kerta kerralta romahdukset kestävät vähemmän aikaa ja niistä pääsee nopeammin selville vesille. Eräänä päivänä huomaa selvinneensä erosta ja olevansa aivan eri ihminen kuin ennen eroa. Huomaa kasvaneensa niin paljon, ettei ottaisi enää mistään hinnasta takaisin sitä ihmistä, joka itse oli ennen eroa.

Nappaa muksu kainaloon ja houkuttele katsomaan leffa, joka kolahti äitiin tai isään viime vuosituhannella. Nämä elokuvat toimivat yhä.

Valitsimme viisi hittileffaa 90-luvulta, jotka kelpaa katsoa nykylastenkin kanssa. Aloita vaikka kolmosesta, joka sopii perheen pienemmillekin. Kaikki leffat löytyvät Netflixistä.

1. Teinin kanssa: Clueless (1995)

Vieläkö muistatte Alicia Silverstonen, hetken 90-luvun kirkkaimpana teini-idolina säihkyneen näyttelijä- ja mallitähden? Silverstone jatkaa näyttelijänuraansa edelleen, mutta siitä huolimatta hänet muistetaan yhä parhaiten elokuvasta Clueless. Leffa oli 90-luvulla ilmiö jo varhaisteinien keskuudessa.

Clueless kertoo high schoolin suosituimmasta tytöstä Cherylistä, jonka pinnallinen elämä täyttyy shoppailusta, Nokia-kännykkään lörpöttelystä ja pojista. Kun kouluun tulee uusi ja vähän outo tyttö, keksii Cheryl muovata hänestä suositun, hänellä kun sitä näkemystä asiaan riittää.

Clueless on pinnalta aika tavallinen, hiukan höpsö teinileffa, mutta alta paljastuu ajan hengelle virnuilevaa satiiria. Sivuosissa nähdään nuoret Brittany Murphy ja Paul Rudd – sekä viimeistä huutoa oleva Nokia 232 -kännykkä.

2. Varhaisteinin kanssa: My Girl – Tyttöni mun (1991)

Yksin kotona -leffoista maineeseen ponkaissut lapsitähti Macaulay Culkin teki 90-luvulla koko perheen elokuvia liukuhihnalta. Yksi rakastetuimmista oli varhaisteini-ikää kolkuttelevista ystävyksistä kertova My Girl – Tyttöni mun.

Elokuvassa Culkin näyttelee kaikelle mahdolliselle allergista poikaa, jonka ainoa ystävä on yksinhuoltajaisänsä kanssa asuva tomera Vada-tyttö. He ovat kuin paita ja peppu, mutta pari he eivät ole. Vai olisivatko ehkä sittenkin? My Girl – Tyttöni mun vie katsojan suorinta tietä elämän kevääseen: on ihastumista, taianomainen ensisuudelma, murrosiän ihmeelliset oireet, vaikea vanhempisuhde ja traaginen kuolema.

3. Koko perheen naurutakuu: Mrs. Doubtfire (1994)

Muutama vuosi sitten kuollut näyttelijä Robin Williams jätti jälkeensä valtavan leffaperinnön, josta voi kaivella sopivaa katseltavaa kaikenlaisiin tilanteisiin ja mielentiloihin.  

Varsinkin 90-luvulla Williams teki hyvin menestyneitä koko perheen elokuvia, joiden parhaimmistoa edustaa Mrs. Doubtfire. Se on komedia isästä, joka näkee avioeron vuoksi lapsiaan vain harvoin. Mies päättää tavalla tai toisella päästä takaisin lastensa elämään. Niinpä hän pestautuu vaimonsa kotiapulaiseksi – herttaiseksi  täti-ihmiseksi naamioituneena, totta kai.

Mrs. Doubtfire käsittelee avioeroa ja sukupuolirooleja fiksusti ja lämmöllä – ja on kaiken lisäksi vielä hillittömän hauska!

4. Nostalgista fantasiaa: Jumanji (1995)

Kaipaatko aikaa, jolloin seikkailuelokuvat eivät olleet vielä pelkkää aivot turruttavaa tietokoneanimaatiotykitystä? Siinä tapauksessa Jumanji on sinun elokuvasi.

Fantasiaseikkailu kertoo salaperäisestä Jumanji-lautapelistä, jonka pelaamisessa on omat riskinsä. Elokuvan alussa nuori Alan-poika tulee imaistuksi pelin sisään ja jää sen vangiksi. Vuosikymmeniä myöhemmin peliä pelaavat sisarukset vapauttavat vahingossa aikuiseksi varttuneen Alanin (Robin Williams), mutta pääsevät samalla irti toinen toistaan hirmuisemmat viidakon pedot.

Jumanjissa on mukana jo jonkin verran tietokoneella tehtyjä tehosteita, mutta ne eivät ole varastaneet vielä koko show'ta. Pääosassa on ennen kaikkea jännittävä seikkailu. Williamsin rinnalla näyttelee nuori Hillary Duff.

5. Nyyhkyiltaan: Free Willy – Pelastakaa Willy (1993)

Yksi tunnetuimmista ihmisen ja eläimen ystävyydestä kertovista elokuvista on Free Willy – Pelastakaa Willy. Elokuva kertoo ongelmanuoresta Jessestä, joka jotuu sovittamaan graffitiharrastuksellaan yhteiskunnalle aiheuttamansa mielipahan yhdyskuntapalveluna vesipuistossa. Kaikkien yllätykseksi hankala poika ystävystyy tuittuilevan Willy-miekkavalaan kanssa. Jesse päättää tehdä kaikkensa vapauttaakseen ihmisten vangitseman Willyn.

Todellisuudessa Willyä esittänyt Keiko-valas koki masentavamman kohtalon, vaikka pääsikin maistamaan vapautta vuosien vesipuistoelämän jälkeen. Elokuvan suosion myötä paineet Keikon vapauttamiseksi kasvoivat. Ongelmana tosin oli, että pari vuosikymmentä vankeudessa elänyt valas oli jo ehtinyt unohtaa luontaiset vaistonsa ja saalistustaitonsa. Vuonna 1998 alkaneessa projektissa Keikoa valmisteltiin kuitenkin uuteen elämään vapaana valaana, ja lopulta se todella vapautettiin. Vuonna 2003 Keiko ajautui Norjan rannikolle kuolleena. Se oli kärsinyt aliravitsemuksesta ja ilmeisesti menehtynyt keuhkokuumeeseen.

Kun Lintsi ja Korkeasaari on koettu, paljon on vielä jäljellä! Kokosimme kivat ja edulliset kohteet syyslomapäivien ohjelmaksi.

Ulkona on hyvä seikkailla – eväät mukaan!

1. Keskustassa ehdoton kävelylenkki kulkee Baanaa pitkin. Näe pyörälähetit ja tubettajien ja instaajien suosimat maisemat ja ota #baanapose Love Helsinki -veistoksen luona. 1,3 kilometrin mittainen kevyen liikenteen väylä kulkee entisessä ratakuilussa. Päätepisteet Kiasman ja Musiikkitalon välissä sekä Ruoholahdessa. Kun jatkatte lenkkiä Ruoholahdesta Jätkäsaareen, näette pissaavan pojan eli Bad Bad Boy -patsaan.

2. Lasten liikennepuistossa vietetään 16.–20.10. kaikille avoimia perhepäiviä. Puisto on avoinna kello 9–15, ja puistosta voi lainata polkuauton liikennepuistossa ajelua varten. Vapaa pääsy. Auroranportti 2, Helsinki, liikennekaupunki.munstadi.fi.

3. Junabongarin lempipaikka on hienoista maisemista tunnettu Linnunlaulun silta, joka vie rautatiekiskojen yli Eläintarhantieltä Tokoinrannasta Linnunlauluntielle Töölönlahteen. Töölönlahden puolella sijaitsevat myös vanhat Linnunlaulun huvilat.

Suomenlinnassa odottaa seikkailu vanhassa merilinnoituksessa. Pukeutukaa lämpimästi!
Suomenlinnassa odottaa seikkailu vanhassa merilinnoituksessa. Pukeutukaa lämpimästi!

4. Suomenlinnan historiallisiin ja jylhiin maisemiin pääsee seikkailemaan syksylläkin säännöllisesti kulkevalla lauttayhteydellä Kauppatorin rannasta. Lauttamatka maksaa joukkoliikenteen lipun hinnan, aikataulut HSL:n sivuilla

5. Lammassaareen kuljetaan pitkospuita Vanhankaupunginkoskelta. Jo puinen polku saareen on elämys! Perillä odottavat suojeltu ulkoilu- ja mökkialue ja upeat merimaisemat ihan kaupungin vieressä. Saaressa saa liikkua vain yleisillä poluilla.

6. Kauempana idässä Vuosaaren kupeessa on Uutela, Itä-Helsingin laajin ulkoilualue ja hieno kohde luontoretkelle. Alueelta löytyy kaksi opastettua luontopolkua, joiden pituudet ovat 2,5 ja 1,5 kilometriä. Jylhiä silokallioita ja upeita merimaisemia, rantaniittyjä, soita ja metsiä sekä vanhaa huvila-asutusta ja Skatan tila laidunalueineen. Huom: pyöräily luontopoluilla on kielletty. Lisätietoja vuosaari.fi

7. Pulahda uima-altaaseen Helsingin keskustassa! Allas Sea Poolissa on kaksi lämmitettyä uima-allasta, joista toinen on matala lastenallas. Vähän hyisempää kyytiä tarjoaa merivesiallas. Yli 12-vuotiaat 12 euroa, 2–12-vuotiaat 6 euroa, alle 2 vuotiaat ilmaiseksi. Katajanokanlaituri 2a, allasseapool.fi

Ihan ilmaista sisätiloissa!

8. Lasten kaupunki on leikki-ikäisten suosikkimuseo Senaatintorin laidalla Sederholmin talossa. Hyppää hevoskärryihin, ohjaa vanhaa laivaa, piipahda 1970-luvun mummolassa tai kokeile 1930-luvun kouluelämää. Helsingin kaupunginmuseoon kuuluva Lasten kaupunki kertoo historiasta lapsille sopivalla tavalla. Kaikkeen saa koskea. Vapaa pääsy! Aleksanterinkatu 16, helsinginkaupunginmuseo.fi/lastenkaupunki.

Onkos tullut kesä? Talvipuutarhassa on!
Onkos tullut kesä? Talvipuutarhassa on!

9. Talvipuutarha on sympaattinen, vihreä ja lämmin keidas keskellä kaupunkia. Ihastele eksoottisia kasveja, seuraa lammissa uiskentelevia karppeja ja istahda penkeille piirtelemään tai syömään eväitä. Vapaa pääsy! Hammarskjöldintie 1 A. Katso aukioloajat Helsingin kaupungin sivuilta.

10. Piipahda haahuilemaan kirjastoon. Rikhardinkadun kirjasto Helsingin keskustassa on kiehtova ja suuri kirjastotalo, josta löytyy paljon tutkittavaa. Se on myös taiteen ystävän helppo kohde: kirjaston tiloissa sijaitsee Helsingin Taiteilijaseuran taidelainaamo. 23. ja 30.10 sekä 6.11. kirjastossa järjestetään myös Pulmaario: Keksi ja koodaa -työpajoja lapsille. Rikhardinkatu 3. Katso myös muut kirjastot ja niiden syyslomaohjelma helmet.fi

11. Annantaloon koottu Unikudelmia-näyttelymaailma tutustuttaa suomalaisten kirjojen tarinoihin. Pääpaino ja lasten- ja nuortenkirjallisuudessa. Kirjojen maailmojen pohjalta on koottu elämyksellinen näyttely, jonka jokainen esine viittaa taustalla olevaan tarinaan. Vapaa pääsy! Annankatu 30, annantalo.fi

Vai mennäänkö museoon?

12. Ateneumin taidemuseossa pääsee ihailemaan Ankallisgallerian taideaarteita eli Ankkalinnan kokoelman omia versioita tunnetuista taideteoksista. Samalla lipulla pääsee toki näkemään myös teosten innoittajat Ateneumin kokoelmanäyttelyssä. Lapset ilmaiseksi, aikuiset 15 euroa. Kaivokatu 2, ateneum.fi.

13. Dinosaurusfanin suosikkipäivään kuuluu vierailu Luonnontieteellisessä museossa Etu-Töölössä. 17.–20. lokakuuta järjestetään dinosaurusaiheisia opastuksia kello 11 ja 14. Noin 20 minuuttia kestävä opastuskierros sopii kaikenikäisille ja kuuluu lipun hintaan.  Aikuiset 13 euroa, alle 7-vuotiaat ilmaiseksi, 7–17-vuotiaat 6 euroa. Pohjoinen Rautatiekatu 13, luomus.fi.

14. Tekniikan museo Vanhankaupunginkoskella kertoo tekniikan ja vempainten vaikutuksesta arkeen ennen, nyt ja tulevaisuudessa. 17.–22.10. museossa pidetään Optiikkaa oppimassa -työpajoja alakoululaisille lapsille. Pajassa erilaisiin optisiin laitteisiin: linsseihin, peileihin ja prismoihin sekä rakennetaan oma kaleidoskooppi. Aikuiset 8 euroa, lapset 2/0 euroa, työpajamaksu 5 euroa. Viikintie 1, tekniikanmuseo.fi