Ei väsytä. Samanlaisina  toistuvat rauhalliset iltarutiinit auttavat isoakin lasta. Kuva: Getty Images
Ei väsytä. Samanlaisina toistuvat rauhalliset iltarutiinit auttavat isoakin lasta. Kuva: Getty Images

Kiireen tunne illalla valvottaa lasta. Murrosiässä iltavirkkuus vahvistuu, mutta siihen voi vaikuttaa, kertoo asiantuntija.

Koskevatko iltavirkkuuden vaarat myös lapsia?

Ihmisen sisäsyntyisen rytmin ja sairauksien välillä on yhteys: iltavirkkuus altistaa esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksille ja tyypin 2 diabetekselle.

Osa iltavirkkuuteen liittyvistä terveyshaitoista ilmenee jo lapsena. Syy tähän lienee siinä, että iltavirkkuus ruokkii epäterveellisiä elintapoja. Myöhään nukkumaan menevät ja myöhään heräävät lapset ovat aamuvirkkuja useammin ylipainoisia, jopa lihavia. He harrastavat vähemmän liikuntaa, viettävät enemmän aikaa ruudun ääressä ja syövät epäterveellisemmin.

Iltavirkun lapsen yöunet tahtovat usein kuitenkin jäädä liian lyhyiksi, kun aamulla pitää herätä päiväkotiin ja kouluun. Univaje väsyttää ja tekee arjesta ankeaa.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Syntyykö lapsi iltavirkuksi?

Alle yksivuotiaista vain prosentti on selvästi iltavirkkuja, mutta 16-vuotiaista heitä on jo 19 prosenttia. Murrosiässä iltavirkkuus vahvistuu, kun univalverytmiä säätelevä hermosolujen tiivistymä eli sisäinen kello alkaa jätättää tavallista voimakkaammin. Tällöin nukkumaanmenoaika pyrkii siirtymään myöhemmäksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Osa tytöistä palaa aamuvirkun suuntaan 16 ikävuoden ja osa pojista 17 ikävuoden jälkeen. Yli 25-vuotiaista suomalaisista aikuisista iltavirkkuja on 13 prosenttia.

Voiko lapsen unirytmiä rukata?

Ihmisen sisäisellä kellolla on luontainen taipumus jätättää, ja iltavirkulla se jätättää tavallista enemmän. Kirkasvalo aamun ja aamupäivän aikana vähentää jätätystä. Tällöin rytmi vähitellen aikaistuu. Jos kirkasvaloa käyttää liian myöhään, nukahtaminen vaikeutuu. Sitä kannattaa käyttää aamukuuden ja aamukymmenen välillä.

Päiväunia ei kannata nukkua liian lähellä eli kuusi–kahdeksan tuntia ennen nukkumaanmenoaikaa. Liian myö­häiset ja pitkät päiväunet viivästyttävät nukahtamista ja heikentävät unen laatua.

Miten lapsen saa nukahtamaan ajoissa?

Loppuilta olisi hyvä rauhoittaa harrastuksilta, sillä ne nostavat vireystilaa niin, että lapsen on vaikea nukahtaa. Nukahtamista suosiville iltarutiineille olisi hyvä varata aikaa 30–60 minuuttia. Myöhäiset harrastukset eivät haittaa koululaista, jos hän saa nukuttua riittävän pitkän yöunen eli pysyy päivisin virkeänä ilman päiväunia eikä laiminlyö läksyjään.

Minuuttiaikataulu ja kiireen tunne valvottavat. Lapsen pitää saada rauhoittua uneen. Isommankin lapsen illassa pitää olla aikaa nukkumaanmenorituaaleille. Ne toimivat elimistölle merkkinä siitä, että on aika mennä lepäämään.

Kännykkää ja muita älylaitteita ei kannata ottaa makuuhuoneeseen edes äänettöminä. Laitteen valo ja pelkkä ajatus viestistä lyhentävät unta ja heikentävät sen laatua.

Pitäisikö iltavirkku lapsi herättää vapaallakin varhain?

Iltavirkkuus aiheuttaa herkästi univelkaa, jota voi yrittää nukkua pois viikonloppuna. Tämä kannattaa hoitaa niin, että lapsi menee illalla nukkumaan suunnilleen samaan aikaan kuin arkena ja nukkuu aamulla enintään pari tuntia arkea pidempään. Puoleenpäivään ei pidä nukkua, tai muuten nukkumaanmeno viivästyy ja seuraava aamu ja arki alkavat väsyneenä ja ärtyneenä.

Asiantuntijana tutkimusprofessori Timo Partonen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Sisältö jatkuu mainoksen alla