Kun adhd-lapsi saa tukea varhain, oppii hän tulemaan toimeen erityispiirteensä kanssa.

Onko lähipiirissäsi adhd-lapsia? Saavatko he riittävästi hyvää hoitoa? Kaikki eivät saa, sillä adhd:n hoidossa on kirjavuutta ja eroja valtakunnallisesti.

Adhd on yleisin lasten neurologinen ongelma. Jokaiseen koululuokkaan mahtuu ainakin yksi adhd-lapsi. *Muokattu 3.2.2015

Kielteisyyden kierre poikki

Tärkeintä adhd-lasten hoidossa on havaita ongelmat ja tarjota tukea ajoissa, ennen kuin kielteinen minäkuva vaikuttaa lapsen elämänlaatuun.

– Lapsilla hyvän hoidon merkitys on suurin, koska heillä on koko elämä edessään. Jos lapsi saa jatkuvasti negatiivista palautetta, koulu menee huonosti ja kaverisuhteet epäonnistuvat, hänelle muodostuu itsestään kielteinen käsitys. Hyvä hoito katkaisee kielteisen kehän, sanoo lastenlääkäri Liisa Virkkunen Adhd-liitosta.

Adhd-lapsi on parhaimmillaan reipas, rohkea ja energinen. Riittävän varhaisella tuella ja kannustuksella lapsi voi löytää omat vahvuutensa ja oppia tulemaan toimeen vaikeuksiensa kanssa.

Oireet lievittyvät puolella aikuisikään mennessä niin, etteivät ne tuota enää merkittävää haittaa.

Mainettaan parempi lääkehoito

Apulaisylilääkäri Leena Pihlakoski TAYS/Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä sanoo, että hoitoketjut ovat olemassa, mutta monessa paikassa hiertää, ja yhtenäisyys puuttuu.

– Ei-lääkkeellisistä hoidoista parhaat kokemukset on saatu vanhempainvalmennuksesta. Esimerkiksi Voimaperheet-ohjelma on verkkopohjainen ja edullinen. Silti jatkorahoituksen saaminen sille on vaikeaa.

Lääkehoito on adhd:n hoitomuodoista vaikuttavin, vaikka monet pitävät sitä vielä kirosanana.
– Noin 80 prosenttia adhd-potilaista hyötyy lääkehoidosta. Jo 7-vuotias pystyy kuvaamaan luotettavasti, mikä on lääkkeen hyvä puoli ja mikä huono, Pihlakoski sanoo.
Hoitamaton adhd on kallista elämänlaadun kannalta, mutta kallista myös taloudellisesti yhteiskunnalle, muistuttaa Liisa Virkkunen.

Mitä adhd on?

Adhd (attention-deficit/hyperactivity disorder) on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö. Oireyhtymä voi näkyä keskittymisvaikeuksina, levottomuutena ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ongelmina jokapäiväisessä elämässä.

Adhd:n taustalla voi olla perinnöllisiä tai raskauteen ja synnytykseen liittyviä tekijöitä. Myös synnynnäiset rakenteelliset ominaisuudet ja psykososiaaliset tekijät voivat vaikuttaa.

Miten adhd-lapsen elämää voidaan helpottaa?

  • Ympäristön tukitoimet yksilöllisten tarpeiden mukaisesti
  • Toimintaterapia, musiikkiterapia, sopeutumisvalmennuskurssit
  • Säännölliset elämäntavat, lääkehoito
  • Pienet ryhmäkoot ja erityisryhmät

Jos epäilet, että lapsellasi voisi olla adhd, ota yhteyttä terveyskeskuksen omalääkäriin, yksityislääkäriin tai koululääkäriin, joilta saat lähetteen tarkempiin tutkimuksiin.

Lisää tietoa aiheesta löydät Adhd-liiton sivuilta.

Vierailija

Adhd-lapsi tarvitsee apua ajoissa: "Hyvä hoito katkaisee kielteisen kehän"

Vierailija 04.02.2015 klo 09:33 adhd on lääketeollisuuden keksimä "sairaus". todellisuudessa sitä ei ole olemassa. se on vain nykyajan muotisairaus, josta lääketeollisuus hyötyy Olet väärässä. Nykyisen saatavilla olevilla tutkimusmenetelmillä voidaan ADHD todeta kliinisesti kuin tulehdus verikokeella. ADHD:hen on olemassa turvallinen ja testattu lääkitys (joka ei muuten ole amfetamiinia!) joka auttaa useimpia. Tietoa on saatavilla. Miksi sitten jotkut ihmiset levittävät näillä palstoilla...
Lue kommentti
Vierailija

Adhd-lapsi tarvitsee apua ajoissa: "Hyvä hoito katkaisee kielteisen kehän"

Todella asiallinen ja uskottava linkki. Ei edes yhtään sensaatiohakuinen. ;) (Sarkasmia) "ADHD-lääkkeiden kulutus tuplaantui lyhyessä ajassa - Fimealta myyntilupa uudelle lääkkeelle" Tieto lisääntyy joten diagnosointi lisääntyy, ja se on vain hyvä asia. Itse sain diagnoosin 3 vuotta sitten 27 vuotiaana, oltuani ensin koko aikuisikäni sairaslomilla ja erilaisissa kuntoutustutkimuksissa, joissa ei saatu selville ongelmieni syytä tiedon puutteen vuoksi. Vasta päästyäni kunnollisiin...
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Näyttelijä John Stamos ja hänen kihlattunsa Caitlin McHugh, 31 eivät ole vielä paljastaneet tulevan lapsen sukupuolta. 

Muun muassa Teho-osasto ja Full House -sarjoista tuttu näyttelijä kertoo People-lehden haastattelussa, että hän oli ehtinyt menettää toivonsa isäksi tulon suhteen. Avioero pitkäaikaisesta kumppanista Rebecca Romijnista vuonna 2005 sekä Stamoksen oman äidin kuolema vuonna 2014 pahensivat Stamoksen päihdeongelmaa, jonka tähti selätti vasta viime vuonna vieroituksen avulla. 

– Olen odottanut isäksi tuloa kauan. Mutta ensin minun piti selvittää asioita itseni kanssa, Stamos kertoi.

Nyt kuitenkin Stamoksen elämässä kääntyy uusi sivu, kun kauan odotettu esikoinen syntyy ensi vuonna. Onnelliset vanhemmat eivät halua vielä paljastaa vauvan sukupuolta, mutta Stamos uskoo tietävänsä, millainen isä hänestä tulee:

– Aion olla hauska isä! Olenhan harjoitellut jo kauan, Stamos kertoo haastattelussa viitaten roolihahmoonsa Full House -sarjassa, jossa näyttelijä auttaa leskeksi jäänyttä päähenkilöä tämän lasten hoidossa. 

 

 

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Nordean tutkimuksen mukaan keskimääräinen säästösumma lapselle on 30 euroa kuukaudessa.

Jo kolme neljästä suomalaisvanhemmasta laittaa rahaa säästöön lapsiaan varten, selviää Nordean teettämästä tuoreesta tutkimuksesta.

Sosiologian professori ja kulutustutkija Terhi-Anna Wilska on huomannut, että lapsille säästämisestä on tullut viime vuosina eräänlainen uusi välttämättömyys.

– 30 vuotta sitten oli epätavallista, että vanhemmat avustivat kotoa muuttanutta lastaan vuokranmaksussa. Nykyään ajatellaan, että on sopimatonta heittää lapsi omilleen, Wilska sanoo Meidän Perheen haastattelussa.

Samoilla linjoilla tuntuvat olevan suomalaisvanhemmat Nordean kyselyssä. Suurin osa säästää lapsen tulevaisuutta varten. Yleisin syy olla säästämättä lapselle on se, ettei rahaa saa säästettyä, vaikka haluaisi. Heistä, jotka eivät vielä säästäneet lapsilleen, moni aikoi aloittaa säästämisen myöhemmin. Vain hyvin harva ilmoitti, ettei pidä säästämistä tarpeellisena.

Keskimääräinen säästösumma on 30 euroa kuukaudessa, ja tyypillisimmin se laitetaan säästötilille. Rahastoihin säästää joka viides, ja osakkeisiin vain neljä prosenttia vastaajista.

 

Kysely

Onko lasten tulevaisuutta varten säästäminen mielestäsi tarpeellista?

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.