Kaksivuotias Ella rakastaa leipomista. ”Se, että saa oikeasti tehdä jotain, on lapselle iso juttu”, Kukka pohtii. Kuvat: Juha Salminen
Kaksivuotias Ella rakastaa leipomista. ”Se, että saa oikeasti tehdä jotain, on lapselle iso juttu”, Kukka pohtii. Kuvat: Juha Salminen

– Yhdessä kokkaaminen helpottaa härdelliä. Jos en anna heille tehtävää, he keksivät helposti jotain epätoivottavaa puuhaa, sanoo Kukka Havas.

Iloinen kiljunta täyttää keittiön, kun Viktor, 4, ja Ella, 2, tulevat päiväkodista kotiin. Huomiota on saatava heti, mutta nälkäkin kurnii vatsassa. Koska Kukka Havas haluaa pitää lapset lähellään silloin, kun he sitä kaipaavat, he kokkaavat kaikki yhdessä.

– Se myös helpottaa härdelliä. Jos en anna heille tehtävää, he keksivät helposti jotain epätoivottavaa puuhaa.

Jos tarjolla ei ole pikkukäsille sopivaa tekemistä, kuten pilkkomista tai raastamista, Viktor ja Ella auttavat kattamaan pöytää laittamalla lasten muoviastiat tai leipäkorin pöytään.

Yhteinen kokkaushetki on Kukan mielestä paitsi keino viettää perheen yhteistä aikaa myös opettaa lapsille tärkeitä taitoja, kuten ohjeiden noudattamista, syy-seuraus-suhteita ja motoriikkaa.

– Sämpylöitä leipoessa on ensin tehtävä taikina ja sen jälkeen pitää osata odottaa. Seuraavaksi muovaillaan, mikä vaatii motorisia taitoja. Lopuksi saadaan nauttia ylpeänä itse tehdystä ruoasta.

”Yhteiset kokkaushetket ovat oppihetkiä myös äidille.”

Kukka on aina rakastanut kokkaamista ja hyvää ruokaa. Itse valmistetun aterian arvostaminen on asia, jonka äiti siirtäisi mielellään myös lapsilleen. Esikoispoika Viktor ei kuitenkaan aluksi jakanut äitinsä intohimoa, päinvastoin.

– Mitä enemmän käytin aikaa ruokien valmistamiseen, sitä vähemmän hän suostui niitä syömään.

Kun Viktor pääsi itse kokkaamaan, makujen ja värien maailma avautui hänelle uudella tavalla. Nykyään poika popsii esimerkiksi raakoja kasviksia, mikä oli ennen sula mahdottomuus.

Perheen vanhemmat Lotta ja Kukka pitävät siitä, että lapset saavat olla arjessa lähellä ja mukana. Kukan kirja ”Saisinko lisää? Maistuvampaa yhdessä kokaten” ilmestyi joulun alla.
Perheen vanhemmat Lotta ja Kukka pitävät siitä, että lapset saavat olla arjessa lähellä ja mukana. Kukan kirja ”Saisinko lisää? Maistuvampaa yhdessä kokaten” ilmestyi joulun alla.

Yhteiset kokkaushetket ovat oppihetkiä myös äidille. Kukalle siisteys on tärkeä juttu, mutta lasten kanssa keittiössä sotkua tulee väkisinkin. Likatahrat ovat toissijaisia lasten riemua katsellessa.

– Toisaalta lapset ovat tosi fiksuja. Kun tekemisellä on tarkoitus ja he saavat rauhassa keskittyä siihen, ei ole tarvetta rellestää.

Lasten kanssa kokatessa on oltava valmis myös hyväksymään, että lopputuloskin voi olla, noh, kuin lasten tekemä.

– Välillä kaikki pizzatäytteet ovat toisella puolella pizzaa tai sämpylä on persoonallisen muotoinen. Mutta pääasia, että tulokset ovat pöydässä!

Käyttäjä10420
Seuraa 
Liittynyt9.3.2018

2- ja 4-vuotiaat mukaan kokkaamaan – uhka vai mahdollisuus?

Tottakai lapset mukaan kokkaamaan tyttö ollut mukanani aina. Joskus jopa haluaa aterian kokata. Tytölle opetin että jos minusta aika jättää aiemmin kuin olen ajatellut hän osaa kokata ja pärjää itsenäisesti eikä tarvitse miettiä et mitä ruuaksi. Nyt jo 13 osaa tehdä paljon kivoja ruokia. Myös halpoja ja ettei tartte valmisruuilla leikellä.
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Suvi Koivusalo haluaa auttaa ihmisiä, jotka kokevat olevansa muille kuin ilmaa. Siksi hän järjestää ilmaisen työpajan, jossa jokainen tulee nähdyksi.

Kaipuu tulla kunnolla nähdyksi. Sen tunteen Suvi Koivusalo tunnisti ja muisti, kun hän luki Meidän Perheen jutun näkymättömistä ihmisistä

Jutussa sadat suomalaiset kertovat, miltä tuntuu olla muille kuin ilmaa:

”Vetäydyn sosiaalisista tilanteista jo valmiiksi, koska en enää kestä sitä nöyryytystä.”

”Kuin ylläni olisi aura, että karttakaa tätä.”

Jutun luettuaan Suvi Koivusalo päätti järjestää ilmaisen improvisaatiotyöpajan auttaakseen näkymättömyyden tunteiden kanssa kamppailevia.

– Olen itse kokenut hetkiä, jolloin olen kovasti kaivannut tulla nähdyksi. Improvisaatio on omalta osaltaan auttanut tässä valtavasti. Sen takia haluan jakaa sitä kokemusta ja osaamista eteenpäin, näyttelijänä työskentelevä Koivusalo sanoo.

Työpajan ideana on saada ihmiset näkyviksi toistensa edessä, rakentaa luottamusta ja rohkeutta.

”Olen itse kokenut hetkiä, jolloin olen kovasti kaivannut tulla nähdyksi.”

– Toivon, että se antaisi lisävarmuutta ja avaimia muiden ihmisten ja uusien tilanteiden kohtaamiseen. Vaikka en voi luvata, että työpaja olisi tae jostain todella suuresta muutoksesta, voin kuitenkin luvata, että jokainen paikallaolija tulee nähdyksi ja kuulluksi, Koivusalo sanoo.

Työpaja järjestetään Helsingissä sunnuntaina 8.7. klo 13–16. Mukaan mahtuu 16 nopeimmin ilmoittautunutta.

Ilmoittaudu työpajaan tästä linkistä.

 

Vesirokkopotilaalla on ehdoton lentokielto, mutta miten toimia, jos lapsella on korvatulehdus? Lastenlääkäri Mari Hero vastaa. 

Kuume

Olemme huomenna lähdössä lentokoneella lomamatkalle, ja tänään lapselle nousi 38 asteen kuume. Voimmeko lentää kuumeisen lapsen kanssa?

”Jos lapsi voi hyvin ja hän jaksaa lentomatkan, voi lennolle lähteä huoletta. Jos kuumelääkkeet eivät auta tai yleiskunto on huono, on parempi jäädä kotiin. Aina, jos lapsen terveydentilaa on itse vaikea arvioida, on paras kääntyä ammattilaisen puoleen.

Yleensä tavallinen flunssa ei estä lentämistä, mutta jos lapselle ilmestyy vaikkapa näppylöitä, on tilanne tarkistettava. Vesirokossa on ehdoton lentokielto, eikä lasta saa viedä lentokoneeseen.

Lentoyhtiöillä voi olla erilaisia sääntöjä flunssaisena lentämiseen. Esimerkiksi pahimpana lintuinfluenssakautena henkilökunta saattoi mitata matkustajien lämmön varmuudeksi lähtöportilla, jotta koneeseen ei varmasti päässyt ketään, joka tartuttaisi koneellisen ihmisiä.”

Vatsatauti

Lapsi oksensi aamulla, ja illalla pitäisi lentää. Voimmeko lähteä oksentamisesta huolimatta matkalle?

”Monet lentoyhtiöt eivät ymmärrettävästi ota oksentavaa lasta kyytiin, sillä oksennustauti tarttuu erittäin herkästi. Kannattaa aina miettiä tapauskohtaisesti, voiko lennolle lähteä.

Isommalla lapsella oksentaminen voi liittyä matkajännitykseen.

Erityisesti jos oksennuspotilas on ihan pieni vauva, suosittelisin miettimään lähtöä muutamaan otteeseen. Se ei palvele ketään, jos kohdemaassa joutuukin suoraan lentokentältä etsimään sairaalan, jotta nestetasapaino saadaan kuntoon.

Jos kyseessä on vaikka isompi lapsi, joka oksentaa kerran, on mahdollista, että oksennus liittyy matkajännitykseen. 

Jos kuitenkin lentää oksentavan lapsen kanssa, on erittäin tärkeää muistaa nesteytys.”

Korvatulehdus

Lapsella todettiin tänään korvatulehdus, ja hän sai siihen lääkkeet. Voiko lapsi lentää huomenna, vai voivatko korvat vaurioitua?

”Korvatulehduspotilas voi lentää, mutta nousut ja laskut saattavat sattua korviin normaalia enemmän. Joissain tapauksissa korvatulehdusta sairastava voi tarvita matkalle lääkärin kirjoittaman lentoluvan. Espanjassa korvatulehduksesta kärsivä ei saa lentää ollenkaan. 

Pahimmassa tapauksessa tärykalvo voi  puhjeta lentokoneen painevaihtelun vuoksi. Voikin olla hyvä, että korvien tilannetta seuraa muutaman päivän ennen lennolle lähtöä ja katsoo, pureeko lääkekuuri. Korvatulehdus ei kuitenkaan itsessään ole este lentämiselle.”

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.