Kaksivuotias Ella rakastaa leipomista. ”Se, että saa oikeasti tehdä jotain, on lapselle iso juttu”, Kukka pohtii. Kuvat: Juha Salminen
Kaksivuotias Ella rakastaa leipomista. ”Se, että saa oikeasti tehdä jotain, on lapselle iso juttu”, Kukka pohtii. Kuvat: Juha Salminen

– Yhdessä kokkaaminen helpottaa härdelliä. Jos en anna heille tehtävää, he keksivät helposti jotain epätoivottavaa puuhaa, sanoo Kukka Havas.

Iloinen kiljunta täyttää keittiön, kun Viktor, 4, ja Ella, 2, tulevat päiväkodista kotiin. Huomiota on saatava heti, mutta nälkäkin kurnii vatsassa. Koska Kukka Havas haluaa pitää lapset lähellään silloin, kun he sitä kaipaavat, he kokkaavat kaikki yhdessä.

– Se myös helpottaa härdelliä. Jos en anna heille tehtävää, he keksivät helposti jotain epätoivottavaa puuhaa.

Jos tarjolla ei ole pikkukäsille sopivaa tekemistä, kuten pilkkomista tai raastamista, Viktor ja Ella auttavat kattamaan pöytää laittamalla lasten muoviastiat tai leipäkorin pöytään.

Yhteinen kokkaushetki on Kukan mielestä paitsi keino viettää perheen yhteistä aikaa myös opettaa lapsille tärkeitä taitoja, kuten ohjeiden noudattamista, syy-seuraus-suhteita ja motoriikkaa.

– Sämpylöitä leipoessa on ensin tehtävä taikina ja sen jälkeen pitää osata odottaa. Seuraavaksi muovaillaan, mikä vaatii motorisia taitoja. Lopuksi saadaan nauttia ylpeänä itse tehdystä ruoasta.

”Yhteiset kokkaushetket ovat oppihetkiä myös äidille.”

Kukka on aina rakastanut kokkaamista ja hyvää ruokaa. Itse valmistetun aterian arvostaminen on asia, jonka äiti siirtäisi mielellään myös lapsilleen. Esikoispoika Viktor ei kuitenkaan aluksi jakanut äitinsä intohimoa, päinvastoin.

– Mitä enemmän käytin aikaa ruokien valmistamiseen, sitä vähemmän hän suostui niitä syömään.

Kun Viktor pääsi itse kokkaamaan, makujen ja värien maailma avautui hänelle uudella tavalla. Nykyään poika popsii esimerkiksi raakoja kasviksia, mikä oli ennen sula mahdottomuus.

Perheen vanhemmat Lotta ja Kukka pitävät siitä, että lapset saavat olla arjessa lähellä ja mukana. Kukan kirja ”Saisinko lisää? Maistuvampaa yhdessä kokaten” ilmestyi joulun alla.
Perheen vanhemmat Lotta ja Kukka pitävät siitä, että lapset saavat olla arjessa lähellä ja mukana. Kukan kirja ”Saisinko lisää? Maistuvampaa yhdessä kokaten” ilmestyi joulun alla.

Yhteiset kokkaushetket ovat oppihetkiä myös äidille. Kukalle siisteys on tärkeä juttu, mutta lasten kanssa keittiössä sotkua tulee väkisinkin. Likatahrat ovat toissijaisia lasten riemua katsellessa.

– Toisaalta lapset ovat tosi fiksuja. Kun tekemisellä on tarkoitus ja he saavat rauhassa keskittyä siihen, ei ole tarvetta rellestää.

Lasten kanssa kokatessa on oltava valmis myös hyväksymään, että lopputuloskin voi olla, noh, kuin lasten tekemä.

– Välillä kaikki pizzatäytteet ovat toisella puolella pizzaa tai sämpylä on persoonallisen muotoinen. Mutta pääasia, että tulokset ovat pöydässä!

Käyttäjä10420
Seuraa 
Liittynyt9.3.2018

2- ja 4-vuotiaat mukaan kokkaamaan – uhka vai mahdollisuus?

Tottakai lapset mukaan kokkaamaan tyttö ollut mukanani aina. Joskus jopa haluaa aterian kokata. Tytölle opetin että jos minusta aika jättää aiemmin kuin olen ajatellut hän osaa kokata ja pärjää itsenäisesti eikä tarvitse miettiä et mitä ruuaksi. Nyt jo 13 osaa tehdä paljon kivoja ruokia. Myös halpoja ja ettei tartte valmisruuilla leikellä.
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.