Lasta kannattaa valmistaa etukäteen hammaslääkärikäyntiin.

Lapsen hammaslääkäripelkoa voi hälventää. Tärkeintä on, että aikuinen tarkistaa omia asenteitaan.

Viisivuotias poika tulee äitinsä kanssa hammastarkastukseen. Kun lapsi pääsee tuoliin, äiti alkaa selostaa omia kauhukokemuksiaan: minun aikanani... kaksi piti kiinni... sitten vedettiin...

Hammaslääkäri ja hoitaja yrittävät vaivihkaa vaihtaa puheenaihetta. Kylläpä sinä tulit reippain askelin, oletkos aina noin reipas, hoitaja kysyy lapselta. Joo, olen, lapsi vastaa pontevasti. No, ethän sä kyllä aina ole, äiti kommentoi sivusta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tällainen tapahtumakulku on suuhygienisti Sirpa Järvisen mukaan varsin tavallinen. Järvinen pitää tärkeänä, etteivät vanhemmat välittäisi lapselle omia traumojaan ja asenteitaan, vaan suhtautuisivat hammastarkastukseen positiivisesti ja kannustavasti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Pelosta voi päästä

Pelkohan tutkitusti tarttuu: hammaslääketieteen lisensiaatti Kari Rantavuoren väitöstutkimuksen mukaan lapsen hammashoitopelko on vahvasti yhteydessä muiden perheenjäsenten pelkoihin.

Suomalaisista lapsista 21–36 prosenttia pelkäsi jonkin verran tai paljon jotain asiaa hammashoidossa. Hammashoidossa pelättiin niin yleisesti hammaslääkäriin menoa, paikkaamista kuin kipuakin.

Toisaalta pelosta voi tutkimuksen perusteella myös oppia pois, sillä useita kertoja hammashoidossa käyneet pelkäsivät vähemmän kuin harvoin käyneet.

Ensimmäinen käynti koulun hammaslääkärillä jää yleensä hyvin muistiin. Onkin tärkeää, miten lapsi vastaanotetaan. Henkilökunnalla on siinä suuri rooli. Sirpa Järvinen kehottaa kertomaan hoitajille, jos lapsi pelkää tai jännittää käyntiä. Silloin voidaan esitellä välineet ja selostaa tarkemmin, mitä käynnin aikana tapahtuu.

Harjoitellaan kotona

Lasta voi jo kotona valmistaa tulevaan, positiivisessa hengessä. Jutellaan siitä, millaiseen taloon ollaan menossa: siellä on hissi, kirkas valo, valkoiset seinät, tuoli jossa voi maata ja ehkä lopuksi vaikka laskea siitä liukua.

Suun avaamista voidaan harjoitella: annas kun lasken hampaasi, niin se lääkärikin sitten tekee. Eikö ole kiva tietää, miten monta hammasta sinulla on? Ja sitten hampaita vähän rapsutellaan, se voi tuntua vähän hassulta.

Jos kotona on puhuttu pelkästä tarkastuksesta ja hampaista sitten löytyykin reikä, jota aletaan paikata saman tien, lapsi voi kokea tulleensa huijatuksi. Silloin voitaisiin aivan hyvin sopia toimenpiteen tekemisestä vasta seuraavalla kerralla.

 

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 
Sisältö jatkuu mainoksen alla