Heli Pruukin mielestä vanhemman pitäisi pystyä välittämään lapselle viesti, että aina voidaan puhua ja selvittää asiat, ne vaikeimmatkin. Kuva:  Jani Laukkanen
Heli Pruukin mielestä vanhemman pitäisi pystyä välittämään lapselle viesti, että aina voidaan puhua ja selvittää asiat, ne vaikeimmatkin. Kuva: Jani Laukkanen

Lapsella on oltava mahdollisuus ilmaista kielteisiä tunteitaan vanhempiensa seurassa, psykoterapeutti Heli Pruuki sanoo.

– Lapsi ei osaa toimia oman pahan olonsa kanssa, mutta se ei ole pahuutta, vaan oppimistapahtuma, sanoo perhepsykoterapeutti Heli Pruuki 

Kun lapsi on vihainen tai ärtynyt, vanhemmalta vaaditaan kykyä kohdata omat vaikeat tunteensa ja ottaa vastaan ja sanoittaa lapsen tunteita, Pruuki kirjoittaa kirjassaan Vihainen nainen – hyvä, paha aggressio.  Aggressiokasvatus on hankalien tunteiden tunnistamista, niiden kanssa elämään opettelua ja väkivallan ennaltaehkäisyä.

– Lapsi kaipaa neuvottelijaa ja koutsia, mutta Suomessa on perinteisesti rankaistu suuttumisesta ja aggressiosta, etenkin tyttöjä. Vanhemman tehtävä on sanoittaa lapsen tunteita ja ottaa ne vakavasti. Lapsi osaisi aikuisena kohdata vaikka vihan tai hermostumisen tunteita, jos haastavatkin tunteet olisivat kulttuurissamme sallitumpia, Pruuki sanoo.

Aggressiivisuus voi olla myös myönteistä: se tarkoittaa, että ei aina suostu kaikkeen. Pruuki kehottaa vanhempia torppamaan mahdollisimman vähän lastensa tunteiden ilmaisua. Hän nostaa esimerkkinä tapauksen lapsesta, joka hermostuu raivoon asti siitä, että sisko vei tussin hänen kädestään.

Kun vanhempi pysähtyy ja ottaa lapsen harmin todesta, niin lapselle tulee tunne, että hänen tunteellaan ja mielipahallaan on merkitystä toisille.

– Aikuinen suhtautuu helposti tällaisiin pieneen asiaan vähättelevästi, koska yksi tussi ei tunnu niin merkityksellistä. Tai suuttuu lapselle raivoamisesta, eikä anna lapsen kertoa syytä omiin vihan tunteisiinsa tai anna lapselle työkaluja rauhoittumiseen.

Pruuki peräänkuuluttaa keskustelua tunteista ja asioista, jotka harmittavat. Vanhemman pitäisi pystyä välittämään lapselle viesti, että aina voidaan puhua ja selvittää asiat, ne vaikeimmatkin. Kun vanhempi pysähtyy ja ottaa lapsen harmin todesta, niin lapselle tulee tunne, että hänen tunteellaan ja mielipahallaan on merkitystä toisille.

– Lapsi oppii, että omia tunteitaan sanoittamalla hän saa toiset ymmärtämään, ja se kannattaa. Näin oman aggression tunteet on helpompi kohdata myös aikuisena.

Jo pienelle lapselle on tärkeää sanoittaa tunteita ja opettaa, että vaikeitakin tunteita voi kestää, koska ne menevät ohi. Se lievittää myös omaa vihan ja raivon tunnetta, Pruuki sanoo.