Lasta ei pidä sekoittaa aikuisten keskeneräiseen soppaan. Kuva: iStockphoto
Lasta ei pidä sekoittaa aikuisten keskeneräiseen soppaan. Kuva: iStockphoto

Erosta kertominen lapselle on vaikea paikka. Miten pysyä rauhallisena ja reiluna, kun itselläkin on tunteet vereslihalla?

Miten kertoa lapselle erosta? Sitä kannattaakin miettiä tarkkaan etukäteen, neuvoo Ensi- ja turvakotien liiton Ero lapsiperheessä -tiimin asiantuntija Päivi Hietanen.

1. Älä puhu liian varhain

Puhukaa lapselle vasta siinä vaiheessa, kun päätös erosta on yhteinen ja varma. Lapselle on tärkeää, että hän voi tuntea olonsa turvalliseksi ja luottaa molempiin vanhempiinsa. Lasta ei pidä sotkea aikuisten keskeneräiseen soppaan.

Kun päätös on varma, lasta kannattaa valmistella tulevaan muutokseen kysymällä hänen toiveistaan esimerkiksi asumisen suhteen. Näin lapsikin pääsee osaksi prosessia niiltä osin kuin se koskee häntä. Erityisesti pienelle lapselle juuri kaksi kotia yhden sijaan on iso, konkreettinen muutos.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

2. Luokaa yhteinen tarina

Hetki, jossa erosta kerrotaan, piirtyy lapsen mieleen yleensä tarkasti. Siksi kaikella, mitä sanotaan ja mitä tilanteessa tapahtuu, on merkitystä. Vanhempia auttaa, jos he pystyvät sopimaan etukäteen yhteisestä erokertomuksesta, jonka kumpikin voi allekirjoittaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kun aikuiset valmistautuvat siihen, mitä ja miten kertovat erosta lapselle, he käsittelevät asiaa itsekin. Parhaimmillaan huolella mietitty erokertomus auttaa ymmärtämään tapahtumia paremmin.

Jos vanhemmat kertovat hyvin erilaiset tarinat erosta ja sen syistä, lapsi joutuu ristiriitaiseen tilanteeseen. Kumpi valehtelee? Erossa ei ole kysymys oikeassa olemisesta, vaan siitä, että nyt aikuisten suhteessa ero on ainoa vaihtoehto.

3. Huomioi lapsen ikä

Pienelle lapselle vanhempien puheet erosta konkretisoituvat todellisuudeksi vasta siinä hetkessä, kun toisen vaatteet ja tavarat lähtevät: jossain on toinen koti ja vain toinen vanhemmista paikalla kerrallaan.

Lapsen on voitava käsitellä tunteitaan, kuten surua ja ikävää, ilman, että pelkää vanhemman loukkaantuvan.

Uuden arjen alkamista auttaa, jos aikuiset ovat miettineet ja sopineet ennalta mahdollisimman paljon: Miten toisesta vanhemmasta puhutaan arjessa? Miten pidetään yhteyttä? Onko uusissa kodeissa esillä yhteisiä valokuvia?

Koululaisen kanssa voi puhua jo enemmän. Lapsi saattaa miettiä sitäkin, kumman vanhemman puolelle asettuu. Ole tarkkana, ettet kerro lapsen ikään nähden liikaa. Lapsen on voitava käsitellä tunteitaan, kuten surua ja ikävää, ilman, että pelkää vanhemman loukkaantuvan.

4. Ethän hauku eksää

Parisuhde voi loppua eroon, isänä ja äitinä oleminen ei. Vanhemmilla on yhteinen vastuu lapsen hyvinvoinnista, eikä ero muuta sitä. Ethän siis lyttää toisen vanhemman arvoa ja merkitystä. Jos hän on ollut hyvä isä tai äiti ennen eroa, miksi ero tekisi hänestä huonomman? Antakaa lapsen säilyttää hyvä kuva molemmista.

Vaikka ero olisi seurausta pettämisestä tai muusta vakavasta loukkaamisesta, mieti tarkkaan, puhutko siitä lapsen kanssa.

Jos suusta pääsee vihaisia ”olet ihan kuin isäsi” -kommentteja lapselle, pitäisi hälytyskellojen soida nopeasti. Sellainen puhe ei auta lasta toipumaan. Mieti ennemmin, miten itse jaksaisit paremmin. Yksi keino voi olla päätös puhua positiivisemmin – myös entisestä puolisosta. Lasta voi kehua ja sanoa, että ”tuossa olet ihan yhtä hyvä kuin isäsi”. Se vaatii paljon, mutta suojelee molempien vanhemmuutta.

Vaikka ero olisi seurausta pettämisestä tai muusta vakavasta loukkaamisesta, mieti tarkkaan, puhutko siitä lapsen kanssa. Auttaako tieto lasta rakentamaan omaa elämäänsä? Vai onko tarkoituksena aikuisen surun purkaminen?

5. Mieti, missä tuuletat tunteitasi

Ylilyönnit ovat inhimillisiä, kun ihminen on tolaltaan ja loukattu. Vanhempi saattaa esimerkiksi puhua puhelimessa asioista tavalla, jota ei ole tarkoittanut lapsen korville. Jos niin käy, on hyvä myöntää toimineensa ajattelemattomasti ja pyytää lapselta anteeksi.

Aikuisen tunteiden tuulettamiseen on mietittävä oikea aika, paikka ja tapa. Päiväkirja tai uusi harrastus voivat auttaa purkamaan pahaa oloa – ja kyllähän kaverille voi puhua myös lenkin aikana.

6. Jousta tarpeen mukaan

Monesti vanhemmat kuvittelevat, että kun eron jälkeen on päätetty asumisjärjestelyistä, tapaamisista ja raha-asioista, se olikin sitten siinä. Näin ei ole. Vuosien myötä tilanne elää, ja uusia sovittavia asioita tulee vastaan: hoitopaikat, harrastukset, koulun kielivalinnat.

Jos erotilanne on pyritty hoitamaan toista kunnioittavasti ja lapsen etu edellä, asioista sopiminen joustavasti onnistuu jatkossakin. Kumpikaan ei voi sanella ehtoja tai syyllistää toista, vaan kyse on yhteisestä asiasta. Se luo turvallisuutta ja auttaa siinä, että lapsi voi iloita aidosti molemman vanhemman kanssa.

Haastateltavana Ensi- ja turvakotien liiton Ero lapsiperheessä -tiimin asiantuntija Päivi Hietanen.

Vanhemmuus eron jälkeen – kysy ja keskustele, asiantuntijat vastaavat ma 23.4. klo 13–15

Miten hoitaa lapsen asioita yhteistyössä lapsen toisen vanhemman kanssa? Mikä sinua mietityttää vanhemmuudessa eron jälkeen: mihin asiaan sinä toivoisit uutta näkökulmaa tai mikä sinua harmittaa yhteistyössä tällä hetkellä? Voit jättää ajatuksia ja kysymyksiä viestiketjuun Aihe vapaalla, Ensi- ja turvakotien liiton Ero lapsiperheessä -työn asiantuntijat vastaavat kello 13–15.

Tukea eroon, omien tunteiden käsittelyyn, lapsen huomioimiseen erossa ja eron jälkeiseen vanhemmuuteen löydät myös kurssimuotoisesti etenevästä Ero lapsiperheessä -juttusarjasta. Sisältökokonaisuus on tehty yhteistyössä Ensi- ja turvakotien liiton kanssa.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 
Sisältö jatkuu mainoksen alla