Montako kenkäparia eteisessä? Kuva: iStockphoto
Montako kenkäparia eteisessä? Kuva: iStockphoto

Vauvan lukijat kertovat, miten he päätyivät juuri tähän perhekokoon. 

Yllätys joka kerta

”Minä haaveilin noin neljästä lapsesta, lapsia tuli kahdeksan. Kaikki ovat tulleet yksi kerrallaan. Koska puolet lapsistamme ovat sijoitettuja, he ovat vielä eri tavalla yllätyksiä joka kerta.

Lapsilla on aina tekemistä, ja he elävät pitkään lasten maailmassa. Koska näin vanhempana lapsista on tullut jo kokemusta, en säikähdä pienistä. Osaan jo antaa jokaisen olla omanlaisensa.

Huonojakin puolia on. Asuminen ja matkustelu ovat kalliimpia. Jokaisen lapsen kanssa ei ehdi ajatella omaa aikaa, mutta jo kahden kanssa kerrallaan voi tehdä reissuja tai harrastaa.”

Emmi, 39

Helppoa ja vaivatonta

”En ole koskaan halunnut suurperhettä, ja meillä onkin vain yksi lapsi. Läheiseni vauva vammautui vaikeasti synnytyksessä, ja siitä jäi minulle voimakas pelko. Yhtä lailla pelkään, että ultraäänitutkimuksissa paljastuisi ongelmia. Tuntuisi todella kamalalta joutua tekemään valintaa lapsen elämästä. Siksi olen ajatellut, etten uskalla enkä halua käydä näitä tilanteita läpi kuin kerran.

Yhden lapsen kanssa elämä on mukavaa. Lähdöt, tulemiset ja tekemiset ovat kaikki helppoja ja vaivattomia. Meillä ei ole pyykkivuoria, jättimäisiä ruokaostoksia, kalenterisulkeisia, isoja asumiskustannuksia eikä kuravaatekaaosta eteisessä. Elämämme on muuttunut kahden aikuisen elämästä pelkästään positiiviseen suuntaan.”

Erika, 40

Talossa on elämää

”Meillä on kolme lasta pienillä ikäeroilla, ja toivomme vielä ainakin yhtä. Ensimmäisten lasten jälkeen minulle ja miehelleni varmistui, että teemme niin monta lasta kuin vain voimme saada. Rahatilanne ja oma terveys ovat kuitenkin rajanneet lapsiluvun maksimissaan viiteen. Sektioiden vuoksi se on aikalailla maksimi.

Minusta on ihanaa, kun talossa on elämää! Tappeluita tietysti saa selvitellä jatkuvasti. Se on kuitenkin pientä, kun näkee, miten tärkeitä lapset ovat toisilleen.

Taloudelle yli kaksi lasta on iso rasite: tavallinen auto ei meinaa riittää kolmelle turvaistuimelle ja koiralle. Matkustelu on selvästi kalliimpaa, sillä vaikkapa laivamatkoihin tarvitsee kaksi hyttiä, eikä hotellihuoneita meinaa löytyä.”

Kolmen äiti, 31

Jaksan kantaa molempia

”Meillä on kaksi, tyttö ja poika. Kuopuksen vauvavuosi oli pelkkää valvomista ja ruokailun kanssa säätämistä, refluksia ja esikoisen uhmaikää. Miehen kanssa luovuimme jokaisesta pieneksi jäävästä vauvatavarasta ajatuksella ’luojan kiitos, enää ikinä ei tarvita tätäkään’. Lisäksi autolla kulkeminen ja vanhempien sylien määrä vaikutti päätökseen, että kaksi on juuri sopiva.

Lapsillamme on alle kahden vuoden ikäero, ja heistä on todella paljon seuraa toisilleen. Liikkuminen rattailla sujuu helposti. Molempia voi kantaa tarvittaessa yhtä aikaa, kun lasten yhteispaino on tällä hetkellä 25 kiloa. Ihanaa on, että molemmille lapsille riittää kahdenkeskistäkin aikaa.

Kun mies on töissä, käteni loppuvat kyllä monesti kesken. Lisäksi vauvan nukuttaminen taaperon pälpättäessä vieressä oli aikanaan aika hankalaa.”

Sonkku, 22

Mies toivoi kymmentä

”Meillä on viisi lasta. Oma haaveeni oli neljä tai kuusi, miehen kymmenen. Lapsi kerrallaan olemme harkinneet, miten resurssimme riittävät.

Nyt lapsemme ovat 4–14-vuotiaita. Yksi heistä on tarhassa ja neljä koulussa, ja Wilma-viestejä ja harrastusmeilejä tulee valtavasti. Koska lapsilla on kahdeksat fudistreenit, neljä partiota, kolme tanssituntia ja kaksi uintia sekä pelit ja kisat viikossa, arjen pyöritys vaatii projektipäällikön taitoja.”

Viiden lapsen äiti

Ilman ekstrastressiä

”Päädyimme kahteen lapseen, koska heistä on seuraa toisilleen ja kaksi lasta menee vielä helposti ilman ylimääräistä stressiä. Isompi näyttää mielellään pienemmälle mallia, ja pieni oppii hyvin matkimalla.”

Sellainen, 27

Neljäs oli ihana bonus

”Suunnittelimme kolmea lasta, ja neljäs tuli ihanana bonuksena terveysmurheiden tiimellyksessä. Arjessa suurin haaste on matkojen järjestäminen, koska kaikki on suunniteltu kahdelle lapselle. Muuten kaikki on vain kivaa, ja on hyvä seurata usean lapsen kasvamista.”

Mamma, 44

Vierailija

7 tarinaa lapsiluvusta: ”Haaveilin neljästä, sain kahdeksan”

Minulla on neljä poikaa. Kolme vanhinta ovat kaikki jo teini-ikäisiä ja nuorin on 8kk. Nuorimmaisella on eri isä kuin vanhimmilla. En ikinä edes haaveillut enää saavani vauvaa. Ihana asia on kuitenkin tämän ikäisenä vielä kokea raskaus ja vauva-aika. Eikä äidin sylistä ole tappelua, kun teinien tarpeet ovat niin erilaiset kuin vauvan. Meidän vauvalla on kolme häntä palvovaa isoveljeä. Itse en stressaa mitään vauvan hoidossa vaan voin hyvin rento äiti olla, koska kokemusta on lasten hoidosta ja...
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.