Lapsen kuuluukin koetella vanhempiensa hermoja, sillä rajojen hakeminen on olennainen osa ihmiseksi kasvamista. Lue mindfulness-kouluttajan vinkit, joiden avulla aikuinen voi pysyä tyynenä vaikeissa tilanteissa.

Tyypillisiä tilanteita, joissa vanhemman pinna napsahtaa, ei ole lopulta kovin monta. Ne pystyy laskemaan melkein yhden käden sormilla, sanoo tunne- ja vuorovaikutuskouluttaja Elina Kauppila ja alkaa luetella:

– Pukeminen, syöminen, hampaidenpesu, siirtymätilanteet, nukkumaanmeno ja sisarusten väliset hankaukset.

Näissä tilanteissa empatia, ymmärrys ja lapsen puolelle asettuminen toimivat paremmin kuin vihastuminen. Elina Kauppila antaa kuusi konkreettista vinkkiä, joilla pinnan saa venymään.

1. Kiinnitä huomio oman kehosi tuntemuksiin

Opettele tunnistamaan, miltä stressi tuntuu juuri sinun kehossasi.

2. Hengitä

Hengitä tietoisesti, se rauhoittaa kehoa ja mieltä.

3. Tiedosta omat oletuksesi tilanteen kulusta 

Huomaa, mitä oletuksia sinulla on liittyen tilanteeseen kulkuun ja lapseen siinä. Ovatko nämä oletukset omasta mielestäsi realistisia ja hyväntahtoisia? Luovu sellaisesta ajatuksesta, että tilanteiden kuuluu mennä tietyllä tapaa.

4. Yritä mennä lapsen nahkoihin

Mieti, osaatko asettua lapsen asemaan ja siten ymmärtää, mikä lasta vaivaa. Katso asioita enemmän lapsen näkökulmasta.

5. Pohdi huonon käytöksen taustoja

Tiedosta, että lapsen “huono käytös” on viesti toteutumattomasta tarpeesta. Näitä voivat olla esimerkiksi läheisyyden, huomion tai itsemääräämisen tarve. 

6. Muista, että kaikki haluavat yleensä pohjimmiltaan samaa

Huomaa, että lapsi yrittää (aivan kuten sinäkin) olla onnellinen.

Lasta ei tulisi ikinä päästää uimaan sinileväveteen, sanoo lastenlääkäri Mari Hero.

Miksi sinilevä on vaarallista lapselle?

Vesistöissämme on myrkyllistä ja myrkytöntä sinilevää. Noin puolet levistä on myrkyllisiä. Sinilevien myrkyllisyyttä ei pysty toteamaan niiden ulkonäöstä tai väristä. Paras keino varmistaa, että lapsi ei altistu myrkylliselle levälle, on kieltää uiminen kokonaan, jos vedessä on levää. On harvinaista, että lapsi pääsisi juomaan myrkyllistä sinilevävettä niin paljon, että se aiheuttaisi hengenvaaraa, mutta muita oireita kyllä. 

Sinilevän kyllästämää vettä ei tule käyttää kesämökilläkään missään tilanteessa. Esimerkiksi kiukaalle heitettynä sinilevän sisältämät myrkyt höyrystyvät, ja ne pääsevät sitä kautta saunojien hengitysteihin. Sinileväisellä vedellä ei myöskään pitäisi huuhdella kasviksia tai hedelmiä. 

Millaisia oireita sinilevä aiheuttaa?

Myrkylliselle sinilevälle altistuminen aiheuttaa usemmiten iho-oireita. Pahimmillaan sinilevä on lapselle hengenvaarallista, sillä sinilevä aiheuttaa ärsytystä hengitysteissä. Muita oireita ovat muun muassa silmien ärsytys, ripuli ja oksentelu. Usein sinilevälle altistunut voi myös saada flunssan kaltaisia oireita, kuten kuumetta ja päänsärkyä. 

Oireiden voimakkuus vaihtelee sen mukaan, onko altistuja pieni vauva vai aikuinen. Pienen vauvan iho on herkempi, joten myös oireet voivat olla rajummat.

Voiko sinilevästä aiheutuneita oireita hoitaa kotikonstein?

Jos lapsi on uinut sinileväisessä vedessä, hänet tulisi suihkuttaa huolellisesti uinnin jälkeen. Lisäksi ihon voi pestä suihkugeelillä. Suihkun jälkeen iholle voi levittää perusrasvaa.

Sinilevän aiheuttamia flunssan kaltaisia oireita voi hoitaa lapsille sopivilla särkylääkkeillä.

Jos lapsi vahingossa hörppää vettä, jossa on sinilevää, lapselle voi antaa kotona lääkehiiltä. Pienestä kulauksesta ei ole syytä mennä paniikkiin, mutta jos lapsen oireet ovat rajut, kannattaa olla yhteydessä lääkäriin. 

Milloin lääkäriin?

Jos myrkylliselle sinilevälle altistuja on pieni vauva, lääkäriin voi lähteä herkästikin ensimmäisten oireiden jälkeen. Isomman lapsen kanssa tilannetta voi seurata muutaman päivän ja lähteä lääkäriin, jos oireet eivät hellitä.

Lääkettä sinilevän myrkkyyn ei ole, mutta useimmissa tapauksissa oireita voi lievittää kodin tavallisella lääkekaapilla hyvin.

Asiantuntijana lastenlääkäri Mari Hero.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Jaettu nauru yhdistää ystäviä. Kuva: Colourbox
Jaettu nauru yhdistää ystäviä. Kuva: Colourbox

Parhaimmillaan huumori yhdistää perhettä ja kavereita, mutta vitsailuksi verhottu ivaaminen voi olla myös vallankäyttöä ja kiusaamista.

Koko perhe hirnuu. Isä on taas kertonut ruokapöydässä saman hölmön puujalkavitsin kuin aina.

Pieninkin kikattaa syöttötuolissaan, vaikkeivät sanaleikit hänelle vielä edes aukea. Tärkeintä on tunne siitä, että on mukana.

– Huumori voi olla perhettä yhdistävä liima, meidän oma juttu...