10-vuotias Wajd leikkimässä Zaatarin pakolaisleirissä vuonna 2014. Taustalla pikkuveli Ariad. Zaatari on suurin syyrialaispakolaisten asuttama leiri, jossa asui vuoden 2018 lopussa yli 78 000 ihmistä. Lähes 20 prosenttia heistä oli alle 5-vuotiaita lapsia. Kuva: Rio Gandara / Sanoma-arkisto
10-vuotias Wajd leikkimässä Zaatarin pakolaisleirissä vuonna 2014. Taustalla pikkuveli Ariad. Zaatari on suurin syyrialaispakolaisten asuttama leiri, jossa asui vuoden 2018 lopussa yli 78 000 ihmistä. Lähes 20 prosenttia heistä oli alle 5-vuotiaita lapsia. Kuva: Rio Gandara / Sanoma-arkisto

Tieto lisää tuskaa, mutta sillä voi myös torjua ahdistusta.

Ensin hyvät uutiset: Maailman lapsilla menee keskimäärin paremmin kuin aikaisemmin. Alle viisivuotiaiden kuolemat ovat vähentyneet 4,4 miljoonalla vuodesta 2000. Avioliittoon pakotettujen tyttöjen määrä on laskenut 11 miljoonalla, ja aliravitsemuksesta kärsii 49 miljoonaa lasta vähemmän kuin vuonna 2000, kertoo Pelastakaa lapset -järjestön raportti.

Huono uutinen on se, että yhä useampi lapsi elää väkivallan ja konfliktien keskellä. Tällä hetkellä heitä on noin 420 miljoonaa. Se tarkoittaa 18 prosenttia kaikista maailman lapsista, kertoo Pelastakaa Lapset -järjestön hankesuunnittelija Jenni Häikiö. Häikiö tekee töitä Suomeen saapuneiden pakolaislasten ja -nuorten kanssa.

Lasten hätä voi ahdistaa niin paljon, ettei tietoa siitä tee mieli ottaa vastaan ollenkaan. Häikiöllä on tähän neuvo:

– Lasten hätä voi mennä ihon alle. Esimerkiksi juuri synnyttänyt äiti voi olla niin herkässä vaiheessa, että tiedon suodattaminen on ihan järkevää. Silloin kannattaa säädellä omaa mediankäyttöä, Häikiö sanoo.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Se ei tarkoita sitä, että kannattaa sulkea silmät lasten hädältä. Konfliktien keskellä elävien lasten tilanteesta on hyvä olla tietoinen. Tieto lisää tuskaa mutta on myös lääke: sillä voi torjua ahdistusta.

Jenni Häikiö kertoo, mitä jokaisen on hyvä ymmärtää lasten tilanteesta:

1. Pakolaislapset ovat tavallisia lapsia

Lapsi ei voi valita sitä, mihin hän syntyy. Jemenissä tai Keski-Afrikan tasavallassa syntyvällä lapsella on samanlaiset tarpeet kuin suomalaislapsella: olosuhteet hänen varhaislapsuudessaan luovat perustan myöhempien taitojen oppimiselle. Mitä vahvemman perustan lapsi saa ensimmäisten elinvuosiensa aikana, sitä paremmat edellytykset hänellä on oppia ja elää mielekästä elämää.

Tämän vuoksi lähtökohdat konfliktin keskellä elävällä ja turvallisessa ympäristössä elävällä lapsella ovat täysin erilaiset.

Globaalissa maailmassa kaikki kuitenkin vaikuttaa kaikkeen. Siksi meidän on katsottava kauemmas ja välitettävä siitä, mitä muualla tapahtuu. Emme voi ajatella, että Syyrian tai Kongon demokraattisen tasavallan tapahtumat eivät kosketa meitä. Tähän meitä velvoittavat myös kansainväliset ihmisoikeussopimukset. 

2. On monta keinoa, joilla voit auttaa

Konfliktien keskellä eläviä lapsia voi auttaa monin keinoin.

Voit käydä allekirjoittamassa Loppu sodalle lapsia vastaan -vetoomuksen. Siinä on listattu konkreettisia tavoitteita ja toimenpide-ehdotuksia, joilla lasten oikeuksien toteutuminen varmistettaisiin sotaa käyvissä maissa. Tällaisia ovat esimerkiksi toimet kansainvälisen oikeuden edistämiseksi sekä lastensuojelun laittaminen asekaupan edelle. Sama kampanja on käynnissä ympäri maailman.

Voit tukea tahoja, jotka tekevät lastensuojelutyötä sotaa käyvissä maissa. Tällaisia ovat esimerkiksi Punainen Risti, Unicef, Kirkon ulkomaanapu ja Pelastakaa Lapset.

Voit osallistua vapaaehtoistoimintaan, joka tukee Suomeen saapuneita pakolaislapsia. Esimerkiksi Pelastakaa Lapset järjestää vastaanottokeskuksissa Lapsiystävällinen tila -toimintaa, jossa tärkeimpiä asioita ovat turvallisuus, pysyvyys ja ennakoitavuus – siis juuri ne asiat, joilla on valtava merkitys turvattomassa ympäristössä varttuneille lapsille ja nuorille.

Sisältö jatkuu mainoksen alla