Voiko lapselle olla haitaksi, ettei hänen sallita näyttää vihaansa tai ettei hän näe aikuisten esimerkkiä riitelystä?

Meillä on neljä ihanaa lasta, joista vanhin on seitsenvuotias ja nuorin alle vuoden. Olen kotiäiti ja annan paljon aikaa lapsilleni. Olemme tiivis perhe ja vietämme paljon kiireetöntä aikaa yhdessä.

Olemme mieheni kanssa pitkäpinnaisia ja positiivisia. Avioliittomme on seesteinen ja tasapainoinen. Riitelemme todella harvoin. Lapsia joudumme komentamaan, mutta silloinkin säilytämme malttimme. Anteeksi meillä pyydetään paljon. Jäähypenkki on olemassa, mutta sitä ei juurikaan tarvita. Sanallinen kehotus tehoaa.

Yritämme kasvattaa lapsiamme empaattisiksi ja positiivisiksi. Jos heille on syntymässä riitaa, ohjaamme heitä kohtaamaan toisensa positiivisesti ja saamaan tällä tavalla leikit taas sujumaan.

Lapsemme ovat valoisia ja helppoja. Haluaisin kuitenkin tietää, voiko lapsuus olla liian tasapainoinen? Osaako lapsi aikuisena hallita vihan tunteita ja käsitellä niitä? Voiko hän kääntyä liikaa sisäänpäin vihansa tai negatiivisten tunteidensa kanssa?  

Positiivinen äiti

Janna vastaa

Positiiviselle äidille: Minusta on haitallista, jos lapsen tai aikuisen ei sallita näyttää vihaansa­ lainkaan. Vihan tunne syntyy useimmiten, kun oman itsen arvoa tai oikeuksia poljetaan.

Perhe-elämässä on tavallista epäreilu kohtelu, kohtuuton sättiminen, liian pakottava tai liian huomiotta jättävä kasvatustapa. Jos lapsi ei silloin saa sanoa ei, voi tuloksena olla liian kiltti ihminen. Hän myötäilee, huomioi ja hoivaa muita oman hyvinvointinsakin kustannuksella.

Harva vanhempi suorastaan kieltää lastaan (tai puolisoaan) sanomasta ei. Sen sijaan hän ilmaisee kieltonsa suuttumalla, kääntämällä asian leikiksi, tulemalla ”ihan surulliseksi noin huonosta käytöksestä”, tai rankaisemalla lasta ”kiukuttelusta”.

Oikeutettua vihan tunnettakaan ei ole tarpeen ilmaista raivokkaasti. Tärkeää on tunnistaa tunne ja sallia se itselleen. Vihan hallitseminen on tärkeä oppi, eikä merkitse vihan tukahduttamista. Voit tutustua lastesi kanssa vihaan kirjojen ja elokuvien­ avulla tai havainnoimalla naapuri- tai tuttavaperheiden vihan ilmaisuja tai riitoja.

Vahvaa vihan tunnetta ei siis synny, jos kokee tulevansa kohdatuksi, kuunnelluksi ja arvostetuksi. Kuvauk­sesi perusteella nämä arvot toteutuvat perheenne kaikissa ihmissuhteissa. Minusta se on hieno perusta elämälle.

Meidän Perhe 8/2104

Lastenpsykiatri Janna Rantala vastaa lukijoiden kysymyksiin Meidän Perhe -lehden joka numerossa. Voit lähettää Jannalle oman kysymyksesi osoitteeseen meidanperhe.kysely@sanomamagazines.fi. Laita viestin otsikoksi "Janna vastaa".

Lue lisää

Onko tyttäreni liian empaattinen? Janna vastaa

Tytär kärsii pahasta olosta – mikä avuksi?

Mikä auttaisi takertuvan kolmevuotiaan kanssa?

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.