Äidit kertovat, miten sen jaksaa, kun perheessä on monta pientä lasta.

”Toinen lapsi tulossa, 10 kuukautta ikäeroa. Mitä vinkkejä antaisitte?” kysyy keskustelija Vauva.fi:ssä.

Toisessa ketjussa yhden vauvan äiti ihmettelee monilapsisia perheitä: ”Miten ihmeessä te teette sen? Jos vauva valvottaa yön, niin kuinka jaksatte olla aktiivinen vanhempi leikki-ikäisillenne -- ja ylipäätään pysymään järjissänne väsymyksen keskellä?”

Tällaisia vinkkejä muut äidit antavat:

1. Päivärytmistä kiinni

Päivärytmistä ja rutiineista ei kannata luistaa, neuvoo moni.

”Pitäkää rytmeistä kiinni, vauvakin oppii rytmin nopeasti. Itselle on ollut tärkeää, että isommat nukahtavat itsekseen iltaisin ja päiväunille. -- Meillä tosin kakkonen vaatii vielä hiukan nukuttamista. Mutta vielä on pari kuukautta aikaa treenata”, kirjoittaa kolmatta lastaan odottava äiti, jonka esikoinen oli 1 v 4 kk toisen lapsen syntyessä ja toinen lapsi on 1 v 2 kk kolmannen laskettuna aikana.

2. Isosisarus yöksi omaan sänkyyn

”Opeta vanhempi lapsi omaan huoneeseen ennen toisen tuloa ja koita lopettaa isomman yösyömiset. Toivon, että itse saisin enemmän kuin 4,5 tuntia yöunta”, neuvoo äiti, jonka pojilla on ikäeroa 1 v 1 vko.

”Minä nukuttaisin vauvan vieressä ja isä hoitaisi esikoisen sivuvaunussa omalla puolellaan”, neuvoo toinen.

Moni muukin on sitä mieltä, että pienemmän vauvan yöherätykset riittävät äidille, isä hoitakoon isomman yöriennot. Näin riippumatta siitä, nukkuuko esikoinen muiden kanssa perhepedissä, samassa huoneessa vai peräti omassa huoneessaan.

3. Isompi pian potalle – tai sitten ei

Pottailun opettaminen isommalle mahdollisimman pian jakaa äitien mielipiteet:

”Helpottaa jos isompi oppii potalle ajoissa. Harjoittelun voi aloittaa kun lapsi istuu itse, laittaa ennen ja jälkeen ruokailun. Jotkut ovat päiväkuivia jo vuoden iässä”, kannustaa yksi.

”Olen vahvasti eri mieltä. Ihan oikeasti harva 10 kk pottailee sujuvasti. Eli tässä iässä pottailu yleensä vaatii vanhemmilta aika paljon työtä ja viitseliäisyyttä. -- Viimeisilläni raskaana tai vastasyntyneen äitinä vaihtaisin ehkä kumminkin mieluummin kahden lapsen vaipat”, kirjoittaa toinen.

4. Ota rennosti, älä niuhota

Kas, suursiivouksiin ei kannusta kukaan. Äitien viesti on, että tärkeimmät hommat hoidetaan, muuten saa mennä siitä, missä aita on matalin.

”Hyvin sujuu, kunhan asennoituminen on kohdallaan, lähtee siitä että pari seuraavaa vuotta on lasten aikaa ja sitten on taas aikaa omalle elämälle. Ei vaadi itseltään liikoja vaan ottaa rennosti. Kotihommat voi odottaa.”

”Onnittelut! Itselläni on kokemusta 1, 2 ja 3 vuoden ikäeroista. Näin jälkeenpäin ajateltuna 1 v ikäero on ollut paras. -- Positiivinen asenne ja rentous auttaa. Kannattaa unohtaa esikoisen omaan huoneeseen ja potalle opettamiset. -- Mielestäni suurin virhe tapahtuu siinä, kun äiti alkaa vauvan synnyttyä pitämään isompaa sisarusta isona.”

”No, en mä jaksakaan olla ’aktiivinen vanhempi’, jos on univelkaa. Huomiota voin kyllä antaa, makaan vaikka sohvalla ihan lasten käytettävissä. Huomio on silloin lapsissa, ei esim. kotitöissä tai muussa puuhassa.”

”Älä katso suorittajaäideistä mallia ja väsy itse samalla. Nimimerkillä kokemusta on. Ole läsnä lapsellesi, älä vaadi liikaa itseltäsi ja lapseltasi. Ja kotityöt voi odottaa.”

5. Nauti arjesta, pian helpottaa

”Onnea vauvasta ja raskaudesta, ja nauti elämän pienistä hetkistä. Muutaman vuoden kuluttua teillä on helppoa.”

”Onhan tämä haastavaa välillä mutta silti niin ihanaa. Lapsista on jo nyt kasvaneet toisilleen niin tärkeät ja päivä päivältä alkavat enemmän leikkimään yhdessä. Päivän parhaita hetkiä on, kun lapset naurattavat toinen toistaan ja on niiiin hauskaa. En vaihtaisi mihinkään”, kirjoittaa äiti, jonka lapsilla on ikäeroa 11 kk.

”Oi onnea! Alkuun voi olla hieman rankkaa kahden vaippaikäisen kanssa -- sitten onkin helpompaa, kun lapsilla aina kaveri ja seuraa!”

”Pääasia, mistä kannattaa olla onnellinen on se, että kun kerran haluatte useamman kuin yksi lasta, niin toiveenne toteutuu. Onnea odotukseen!”

Matkasynnytykset ovat lisääntyneet. Ensihoitolääkäri Heini Harve-Rytsälä kertoo, miten toimia, jos synnytys etenee yllättävän nopeasti.

Matkasynnytyksellä tarkoitetaan tilannetta, jossa vauva syntyy niin nopeasti, ettei äiti ehdi sairaalaan asti. Osa vauvoista syntyy matkalle, osa esimerkiksi kotiin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tilastojen mukaan matkalla sairaalaan syntyi viime vuonna 92 lasta. Muita suunnittelemattomasti sairaalan ulkopuolella tapahtuneita synnytyksiä oli 97.

FinnHEMS10-lääkärihelikopterissa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS) työskentelevä ensihoitolääkäri Heini Harve-Rytsälä kohtaa työssään synnyttäjiä, joiden vauva päättää tulla maailmaan kiireellä.

– Itse muistan ehkä parhaiten tilanteen, jossa päivystin omaa syntymäpäivääni edeltävän vuorokauden. Syntymäpäiväni aamuna, vuoron viimeiseksi tehtäväksi osui synnytys, jossa ambulanssi kuljetti ponnistavaa äitiä. Ehdin juuri kiivetä ambulanssin kyytiin, kun äiti ponnisti käsiini pienen, terveen tyttövauvan. Siinä meitä oli kaksi kansalaista, samalla syntymäpäivällä.

Harve-Rytsälä vastaa kuuteen kysymykseen matkasynnytyksistä.

1. Mistä matkasynnytykset johtuvat?

HUSin alueella matkasynnytykset eivät selity sillä, että etäisyys sairaalaan olisi pitkä. Sen sijaan voi olla niin päin, että kun matkaa on vähemmän, sairaalaan lähtöä odotellaan kotona hieman pidempään. Tämä onkin yleensä järkevä toimintatapa.

Joskus synnytys etenee niin nopeasti, että sen ennakoiminen olisi ollut lähes mahdotonta.

Suurimmalle osalle kohtaamistani matkasynnytyksistä on ollut tyypillistä se, että synnytys on lopulta edennyt niin nopeasti, että sen ennakoiminen olisi ollut lähes mahdotonta.

Varsinkin jos edellinen synnytys on edennyt hitaasti, uudelleensynnyttäjälle voi tulla yllätyksenä se, että seuraava etenee joskus hyvinkin nopeasti.

Osa kohtaamistani synnytyksistä ovat sellaisia, että äiti kertoo, että supistuksia on ollut pitkään, jopa kahdeksan tuntiakin, mutta ne ovat tuntuneet vähäisiltä. Voi olla, että kiputuntemukset tai supistusten voimakkuus ovat poikenneet aiemmista synnytyksistä, kunnes synnytys onkin yhtäkkiä edennyt rytinällä.

On hyvä muistaa, että lähes aina synnyttäjä kuitenkin ehtii sairaalaan. Matkasynnytysten osuus kaikista synnytyksistä on yhä hyvin pieni, vaikka määrä onkin kasvanut.

HUS:n alueella synnyttäjien kokonaismäärä on vain niin suuri, että niitä harvinaisia tapauksia, joissa synnytys etenee nopeasti, mahtuu tälle alueelle useita vuodessa.

2. Milloin sairaalaan ei enää kannata yrittää itse, vaan on parempi soittaa 112:een?

Yleensä synnyttäjä soittaa ensin omaan synnytyssairaalaansa, ja se onkin oikea tapa toimia. Koulutetut ja kokeneet kätilöt osaavat puhelimessa arvioida tilanteen ja antaa neuvoja.

Suoraan 112:een pitää soittaa, jos äitiä ponnistuttaa jatkuvasti ja voimakkaasti tai vauvan tarjoutuva osa, yleensä pää, tuntuu tai näkyy. Ne ovat sellaisia merkkejä, että ei yleensä kannata lähteä enää omatoimisesti sairaalaan. Samoin kannattaa toimia, jos äidillä on jatkuva kirkas ja runsas verenvuoto.

Sairaalaan ei ikinä pidä lähteä ylinopeutta kaahaten.

Jos vauva päättää syntyä sairaalan ulkopuolella, synnytystä on parempi avustaa ambulanssissa tai synnyttäjän kotona kuin esimerkiksi henkilöauton etupenkillä. Suomen oloissa on myös käytännössä aina kylmä, ja vastasyntynyt jäähtyy nopeasti.

Jos kotoa on jo ehditty lähteä liikkeelle, hätäkeskus voi lähettää ambulanssin myös synnyttäjää vastaan.

Sairaalaan ei ikinä pidä lähteä ylinopeutta kaahaten. Liikenneturvallisuudesta huolehtiminen on tässä tilanteessa erityisen tärkeää.

3. Kun hätäkeskus saa tiedon uhkaavasta matkasynnytyksestä, miten asiassa edetään?

Hätäkeskuksen päivystäjä tekee puhelun aikana riskinarvion, joka määrittää jatkotoimet. Yleensä paikalle hälytetään ensihoitoyksikkö eli ambulanssi. Jos käy ilmi seikkoja, joiden perusteella vauvan arvioidaan syntyvän hyvin pian tai tilanteeseen liittyy muu erityinen riski, voidaan kutsua myös muita yksiköitä, esimerkiksi lääkäriyksikkö. Paikalle ehtii yleensä ensimmäisenä ambulanssi.

Äidin luona edetään tilanteen mukaan. Ensin arvioidaan, syntyykö vauva heti vai voidaanko siirtyä turvallisesti ambulanssiin. Ambulanssissa puolestaan arvioidaan, yritetäänkö vielä ehtiä sairaalaan. Jos näyttää, että vauva syntyy matkalla, ambulanssi pysäytetään turvalliseen paikkaan ja hoidetaan synnytys siinä.

Lopulta suurin osa ensihoidon synnytyshälytyksistä on sellaisia, joissa ambulanssilla ehditään sairaalaan asti ennen vauvan syntymää.

HUSin alueella synnyttäjää ei kuljeteta helikopterilla. Helikopteria käytetään kulkuvälineenä silloin, kun se on nopein tapa kuljettaa ensihoitolääkäri synnyttäjän luo. Muualla Suomessa, jossa etäisyydet ovat pidempiä, myös synnyttäjää saatetaan joutua joskus kuljettamaan helikopterilla.

4. Entä jos vauva ehtii syntyä, ennen kuin ensihoitajat ovat paikalla?

Niin usein käykin, koska synnytys voi edetä niin vauhdilla. HUSin alueella noin puolessa tilanteista, joissa vauva syntyy suunnittelemattomasti sairaalan ulkopuolelle, vauva on jo syntynyt, kun ensihoito saapuu paikalle.

Paras paikka synnyttää kotona on sellainen, jossa on avustajille tilaa ympärillä.

Hätäkeskuspäivystäjä antaa puhelimessa toimintaohjeita synnytyksessä avustamiseen. Neuvolakortti on hyvä olla lähellä ensihoitajien saapuessa. Kaksikerroksisessa kodissa äidin kannattaa, jos mahdollista, siirtyä uloskäynnin kanssa samaan tason. Paras paikka synnyttää kotona on sellainen, jossa on avustajille tilaa ympärillä. Koirat ja muut lemmikit kannattaa sulkea oven taakse.

Jos vauva ehtii syntyä, tärkeintä on saada vastasyntynyt nopeasti kuivaksi ja lämpimään, vaikka äidin ihoa vasten. Napanuoran katkaisemisella ei ole kiire, ensihoitajat huolehtivat siitä.

5. Pitääkö vastasyntyneen kanssa mennä silti sairaalaan?

Kun vauva on syntynyt suunnittelemattomasti sairaalan ulkopuolella, äiti ja vastasyntynyt kuljetetaan aina sairaalaan. Kotiin me emme jätä. Tilanne on erilainen suunnitellussa kotisynnytyksessä, jossa paikalla on kätilö. Kätilöllä on erilainen kokemus vastasyntyneen ja äidin voinnin tarkkailuun. 

Vauvan synnyttyä ensihoito kuivaa ja peittelee vastasyntyneen ja klipsaa ja katkaisee napanuoran. Sitten äiti ja vastasyntynyt valmistellaan sairaalaan kuljetusta varten. Istukan syntymistä ei jäädä odottamaan. Istukka voi syntyä matkan aikana tai vasta sairaalassa. 

Onneksi on niin, että jos vauva päättää tulla maailmaan vauhdilla, hän syntyy yleensä ongelmitta.

6. Millaisia riskejä sairaalan ulkopuolella synnyttämisessä on?

Onneksi on niin, että jos vauva päättää tulla maailmaan vauhdilla, hän syntyy yleensä ongelmitta ja kaikki päättyy onnellisesti. Nopeasti eteneville synnytyksille on tyypillistä se, että kohdunsuu aukeaa hyvin, vauva on pienikokoinen ja ponnistusvaihe menee helposti.

Synnytyksissä eniten riskejä liittyy pitkittyneisiin synnytyksiin, ja niitähän matkasynnytykset eivät ole. Hyvä niin: vaikka ensihoitajilla ja -lääkäreillä on valmiudet ja koulutus avustaa synnytyksessä, vaikkapa sektioon tai imukupin käyttämiseen ei ole mahdollisuuksia.

Lähtökohtaisesti voi sanoa, että matkasynnytyksissä vastasyntynyt ja äiti voivat melkein aina hyvin. Esimerkiksi pahoja repeämiä tai vuotoja esiintyy ensihoidossa todella harvoin.

Ensihoidon näkökulmasta matkasynnytykset ovat onnellisesti päättyviä työtehtäviä. Tapahtumaan suhtaudutaan suurella kunnioituksella, ja meidän käsissämme syntyneet vauvat muistetaan jokainen.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Liity kesävauvaa odottavien suljettuun keskusteluryhmään ja ota ilo irti vertaistuesta! <3

Plussasitko? Onnea! Kirjaudu sivustolle ja tule mukaan ryhmään. Voit vaihtaa muiden odottajien kanssa ajatuksia raskaudesta anonyymisti.

Ryhmät ovat pienempiä yhteisöjä vauva.fin sisällä. Vain ryhmän jäsenet voivat lukea ryhmän viestejä ja osallistua keskusteluun ryhmässä. Avoimiin ryhmiin voivat liittyä kaikki rekisteröityneet käyttäjät, ja suljettuun ryhmään liittyminen vaatii ryhmän ylläpitäjän hyväksynnän.

Tule mukaan ryhmiin tästä!

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.