Kuva: AleksandarNakic , istockphoto.com
Kuva: AleksandarNakic , istockphoto.com

Usein kuulee väitettävän: ”Eiväthän äidit ole yksin, heillä on perhe ympärillään.” Todellisuudessa joka kolmas äiti tuntee itsensä melko yksinäiseksi.

Yksinäinen äitiys on vauraan ja hyvinvoivan valtion ominaispiirre. Muualla äitiyttä jaetaan paljon enemmän. Suomessa äitiyteen liittyy myös pärjäämisen kulttuuri.

– Vanhemmuus on usein elämäntilanne, jossa tuentarve on valtava. Samaan aikaan tukea saattaa olla heikosti saatavilla, sanoo tutkija Anne Miettinen Väestötutkimuslaitokselta.

”Yksinäisyyteen ei oikein osata hakea apua”

Aikuisten terveys- ja hyvinvointikyselyssä (2015) noin kolmasosa kyselyyn vastanneista vanhemmista koki olevansa melko yksinäinen.

– Melko yksinäinen on sanapari, joka ei ole satunnaista yksinäisyyttä. Se tuntuu aika paljolta, sanoo Miettinen.

Erittäin yksinäisiä oli noin 6 prosenttia vastanneista. Vaikka luku ei ole iso, on se silti merkittävä osa äitejä, joilla on tunne, että he ovat kaiken aikaa yksin.

– Nykyvanhemmat ovat hyviä löytämään apua lapsen ongelmiin, mutta omiin elämän solmukohtiin kuten parisuhteeseen tai vaikka yksinäisyyteen ei oikein osata hakea apua, Miettinen pohtii.

Tutkija Anne Miettinen tarkasteli Tilastokeskuksen Ajankäyttötutkimusta, ja huomasi, että vanhempien sosiaalinen kanssakäyminen on laskenut vuosien varrella. Yhteydenpito ystäviin ja tuttaviin, tapaamiset ja osallistuminen mihin tahansa sosiaaliseen toimintaan on vähentynyt kymmeneksellä. 

Suhteet ovat luonnollisesti siirtyneet osittain verkkoon, mutta Miettinen ei usko verkon korvaavan fyysistä läsnäolon antamaa tukea.

– Äidit eivät halua tai uskalla jakaa todellisia tunteitaan, vaikka ympärillä olisi vertaisryhmä tai ystäviä. Pärjäämisen kulttuuri nostaa päätään ainakin Suomessa, Miettinen kertoo.

Ennen oli paremmin

Vielä 1970-luvulla tultiin vanhemmaksi keskimäärin 23-vuotiaana. Suurin osa 70-luvulla äideiksi tulleista oli keskenään suunnilleen samanikäisiä.

Nyt esikoisia saadaan pari-, kolme- ja nelikymppisinä. Ensimmäistään odottavia 20- ja 40-vuotiaita on yhtä paljon. Silloin voi olla vaikea löytää omaan elämäntilanteeseen sopivaa äitikaveria.

Lapset hankitaan nykyään myös hyvin lyhyellä aikavälillä, mikä lisää ruuhkavuosien paineita. Lyhyt ikäero sisarusten kesken on hyödyllistä naisen työhönpaluun kannalta, mutta aiheuttaa äidille myös hyvin raskaan ja kuorimittavan ajanjakson.

Väestötutkimuslaitoksen tutkija Anne Miettinen: äitien yksinäisyyden kokemus liittyy neljään teemaan

  1. Äiti on vastuussa yksin lapsesta, vaikka ei olisikaan yksinhuoltaja, kysymys on enemmänkin henkisestä vastuusta.
  2. Äidit kokevat usein toisen aikuisen kaipuuta.
  3. Tukea ja neuvoja tarvittaisiin nykyistä enemmän.
  4. Yksinäisyys voi liittyä myös puolison vetäytymiseen lapsen syntymän jälkeen.