Kuva: AleksandarNakic , istockphoto.com
Kuva: AleksandarNakic , istockphoto.com

Usein kuulee väitettävän: ”Eiväthän äidit ole yksin, heillä on perhe ympärillään.” Todellisuudessa joka kolmas äiti tuntee itsensä melko yksinäiseksi.

Yksinäinen äitiys on vauraan ja hyvinvoivan valtion ominaispiirre. Muualla äitiyttä jaetaan paljon enemmän. Suomessa äitiyteen liittyy myös pärjäämisen kulttuuri.

– Vanhemmuus on usein elämäntilanne, jossa tuentarve on valtava. Samaan aikaan tukea saattaa olla heikosti saatavilla, sanoo tutkija Anne Miettinen Väestötutkimuslaitokselta.

”Yksinäisyyteen ei oikein osata hakea apua”

Aikuisten terveys- ja hyvinvointikyselyssä (2015) noin kolmasosa kyselyyn vastanneista vanhemmista koki olevansa melko yksinäinen.

– Melko yksinäinen on sanapari, joka ei ole satunnaista yksinäisyyttä. Se tuntuu aika paljolta, sanoo Miettinen.

Erittäin yksinäisiä oli noin 6 prosenttia vastanneista. Vaikka luku ei ole iso, on se silti merkittävä osa äitejä, joilla on tunne, että he ovat kaiken aikaa yksin.

– Nykyvanhemmat ovat hyviä löytämään apua lapsen ongelmiin, mutta omiin elämän solmukohtiin kuten parisuhteeseen tai vaikka yksinäisyyteen ei oikein osata hakea apua, Miettinen pohtii.

Tutkija Anne Miettinen tarkasteli Tilastokeskuksen Ajankäyttötutkimusta, ja huomasi, että vanhempien sosiaalinen kanssakäyminen on laskenut vuosien varrella. Yhteydenpito ystäviin ja tuttaviin, tapaamiset ja osallistuminen mihin tahansa sosiaaliseen toimintaan on vähentynyt kymmeneksellä. 

Suhteet ovat luonnollisesti siirtyneet osittain verkkoon, mutta Miettinen ei usko verkon korvaavan fyysistä läsnäolon antamaa tukea.

– Äidit eivät halua tai uskalla jakaa todellisia tunteitaan, vaikka ympärillä olisi vertaisryhmä tai ystäviä. Pärjäämisen kulttuuri nostaa päätään ainakin Suomessa, Miettinen kertoo.

Ennen oli paremmin

Vielä 1970-luvulla tultiin vanhemmaksi keskimäärin 23-vuotiaana. Suurin osa 70-luvulla äideiksi tulleista oli keskenään suunnilleen samanikäisiä.

Nyt esikoisia saadaan pari-, kolme- ja nelikymppisinä. Ensimmäistään odottavia 20- ja 40-vuotiaita on yhtä paljon. Silloin voi olla vaikea löytää omaan elämäntilanteeseen sopivaa äitikaveria.

Lapset hankitaan nykyään myös hyvin lyhyellä aikavälillä, mikä lisää ruuhkavuosien paineita. Lyhyt ikäero sisarusten kesken on hyödyllistä naisen työhönpaluun kannalta, mutta aiheuttaa äidille myös hyvin raskaan ja kuorimittavan ajanjakson.

Väestötutkimuslaitoksen tutkija Anne Miettinen: äitien yksinäisyyden kokemus liittyy neljään teemaan

  1. Äiti on vastuussa yksin lapsesta, vaikka ei olisikaan yksinhuoltaja, kysymys on enemmänkin henkisestä vastuusta.
  2. Äidit kokevat usein toisen aikuisen kaipuuta.
  3. Tukea ja neuvoja tarvittaisiin nykyistä enemmän.
  4. Yksinäisyys voi liittyä myös puolison vetäytymiseen lapsen syntymän jälkeen.
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Lasta ei tulisi ikinä päästää uimaan sinileväveteen, sanoo lastenlääkäri Mari Hero.

Miksi sinilevä on vaarallista lapselle?

Vesistöissämme on myrkyllistä ja myrkytöntä sinilevää. Noin puolet levistä on myrkyllisiä. Sinilevien myrkyllisyyttä ei pysty toteamaan niiden ulkonäöstä tai väristä. Paras keino varmistaa, että lapsi ei altistu myrkylliselle levälle, on kieltää uiminen kokonaan, jos vedessä on levää. On harvinaista, että lapsi pääsisi juomaan myrkyllistä sinilevävettä niin paljon, että se aiheuttaisi hengenvaaraa, mutta muita oireita kyllä. 

Sinilevän kyllästämää vettä ei tule käyttää kesämökilläkään missään tilanteessa. Esimerkiksi kiukaalle heitettynä sinilevän sisältämät myrkyt höyrystyvät, ja ne pääsevät sitä kautta saunojien hengitysteihin. Sinileväisellä vedellä ei myöskään pitäisi huuhdella kasviksia tai hedelmiä. 

Millaisia oireita sinilevä aiheuttaa?

Myrkylliselle sinilevälle altistuminen aiheuttaa usemmiten iho-oireita. Pahimmillaan sinilevä on lapselle hengenvaarallista, sillä sinilevä aiheuttaa ärsytystä hengitysteissä. Muita oireita ovat muun muassa silmien ärsytys, ripuli ja oksentelu. Usein sinilevälle altistunut voi myös saada flunssan kaltaisia oireita, kuten kuumetta ja päänsärkyä. 

Oireiden voimakkuus vaihtelee sen mukaan, onko altistuja pieni vauva vai aikuinen. Pienen vauvan iho on herkempi, joten myös oireet voivat olla rajummat.

Voiko sinilevästä aiheutuneita oireita hoitaa kotikonstein?

Jos lapsi on uinut sinileväisessä vedessä, hänet tulisi suihkuttaa huolellisesti uinnin jälkeen. Lisäksi ihon voi pestä suihkugeelillä. Suihkun jälkeen iholle voi levittää perusrasvaa.

Sinilevän aiheuttamia flunssan kaltaisia oireita voi hoitaa lapsille sopivilla särkylääkkeillä.

Jos lapsi vahingossa hörppää vettä, jossa on sinilevää, lapselle voi antaa kotona lääkehiiltä. Pienestä kulauksesta ei ole syytä mennä paniikkiin, mutta jos lapsen oireet ovat rajut, kannattaa olla yhteydessä lääkäriin. 

Milloin lääkäriin?

Jos myrkylliselle sinilevälle altistuja on pieni vauva, lääkäriin voi lähteä herkästikin ensimmäisten oireiden jälkeen. Isomman lapsen kanssa tilannetta voi seurata muutaman päivän ja lähteä lääkäriin, jos oireet eivät hellitä.

Lääkettä sinilevän myrkkyyn ei ole, mutta useimmissa tapauksissa oireita voi lievittää kodin tavallisella lääkekaapilla hyvin.

Asiantuntijana lastenlääkäri Mari Hero.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Jaettu nauru yhdistää ystäviä. Kuva: Colourbox
Jaettu nauru yhdistää ystäviä. Kuva: Colourbox

Parhaimmillaan huumori yhdistää perhettä ja kavereita, mutta vitsailuksi verhottu ivaaminen voi olla myös vallankäyttöä ja kiusaamista.

Koko perhe hirnuu. Isä on taas kertonut ruokapöydässä saman hölmön puujalkavitsin kuin aina.

Pieninkin kikattaa syöttötuolissaan, vaikkeivät sanaleikit hänelle vielä edes aukea. Tärkeintä on tunne siitä, että on mukana.

– Huumori voi olla perhettä yhdistävä liima, meidän oma juttu...