Kuva: AleksandarNakic , istockphoto.com
Kuva: AleksandarNakic , istockphoto.com

Usein kuulee väitettävän: ”Eiväthän äidit ole yksin, heillä on perhe ympärillään.” Todellisuudessa joka kolmas äiti tuntee itsensä melko yksinäiseksi.

Yksinäinen äitiys on vauraan ja hyvinvoivan valtion ominaispiirre. Muualla äitiyttä jaetaan paljon enemmän. Suomessa äitiyteen liittyy myös pärjäämisen kulttuuri.

– Vanhemmuus on usein elämäntilanne, jossa tuentarve on valtava. Samaan aikaan tukea saattaa olla heikosti saatavilla, sanoo tutkija Anne Miettinen Väestötutkimuslaitokselta.

”Yksinäisyyteen ei oikein osata hakea apua”

Aikuisten terveys- ja hyvinvointikyselyssä (2015) noin kolmasosa kyselyyn vastanneista vanhemmista koki olevansa melko yksinäinen.

– Melko yksinäinen on sanapari, joka ei ole satunnaista yksinäisyyttä. Se tuntuu aika paljolta, sanoo Miettinen.

Erittäin yksinäisiä oli noin 6 prosenttia vastanneista. Vaikka luku ei ole iso, on se silti merkittävä osa äitejä, joilla on tunne, että he ovat kaiken aikaa yksin.

– Nykyvanhemmat ovat hyviä löytämään apua lapsen ongelmiin, mutta omiin elämän solmukohtiin kuten parisuhteeseen tai vaikka yksinäisyyteen ei oikein osata hakea apua, Miettinen pohtii.

Tutkija Anne Miettinen tarkasteli Tilastokeskuksen Ajankäyttötutkimusta, ja huomasi, että vanhempien sosiaalinen kanssakäyminen on laskenut vuosien varrella. Yhteydenpito ystäviin ja tuttaviin, tapaamiset ja osallistuminen mihin tahansa sosiaaliseen toimintaan on vähentynyt kymmeneksellä. 

Suhteet ovat luonnollisesti siirtyneet osittain verkkoon, mutta Miettinen ei usko verkon korvaavan fyysistä läsnäolon antamaa tukea.

– Äidit eivät halua tai uskalla jakaa todellisia tunteitaan, vaikka ympärillä olisi vertaisryhmä tai ystäviä. Pärjäämisen kulttuuri nostaa päätään ainakin Suomessa, Miettinen kertoo.

Ennen oli paremmin

Vielä 1970-luvulla tultiin vanhemmaksi keskimäärin 23-vuotiaana. Suurin osa 70-luvulla äideiksi tulleista oli keskenään suunnilleen samanikäisiä.

Nyt esikoisia saadaan pari-, kolme- ja nelikymppisinä. Ensimmäistään odottavia 20- ja 40-vuotiaita on yhtä paljon. Silloin voi olla vaikea löytää omaan elämäntilanteeseen sopivaa äitikaveria.

Lapset hankitaan nykyään myös hyvin lyhyellä aikavälillä, mikä lisää ruuhkavuosien paineita. Lyhyt ikäero sisarusten kesken on hyödyllistä naisen työhönpaluun kannalta, mutta aiheuttaa äidille myös hyvin raskaan ja kuorimittavan ajanjakson.

Väestötutkimuslaitoksen tutkija Anne Miettinen: äitien yksinäisyyden kokemus liittyy neljään teemaan

  1. Äiti on vastuussa yksin lapsesta, vaikka ei olisikaan yksinhuoltaja, kysymys on enemmänkin henkisestä vastuusta.
  2. Äidit kokevat usein toisen aikuisen kaipuuta.
  3. Tukea ja neuvoja tarvittaisiin nykyistä enemmän.
  4. Yksinäisyys voi liittyä myös puolison vetäytymiseen lapsen syntymän jälkeen.

Vanhemman päihteiden käyttö täytyy huomioida myös eron jälkeisissä suhteissa.

Eroon liittyy usein erimielisyyksiä myös päihteiden käytöstä. Vanhemman päihdeongelma vaikuttaa hänen kykyynsä hoitaa lasta, ja se pitää huomioida lapsen ja vanhemman suhteessa ja tapaamisissa myös eron jälkeen. Päihteiden käytöllä on vaikutusta käyttäjään itseensä ja hänen läheisiinsä, oli kyse sitten alkoholista, lääkkeistä tai huumeista.

Lapsen kannalta tärkeitä ovat ennakoitavuus ja turvallisuus, ja jo pieni määrä päihteitä voi vaikuttaa tähän. Aikuisen käytös muuttuu spontaanimmaksi ja arvaamattomaksi. Vanhempi itse voi mieltää oman päihteiden käyttönsä olevan tavallista ja mukavaa, mutta samassa tilanteessa lapsi voi kokea tutun vanhemman vieraana ja pelottavana.

Lapsen kannalta tärkeitä ovat ennakoitavuus ja turvallisuus.

Vaaran merkki voi olla myös se, jos lapsen toinen vanhempi tai lapsi kokee, että joutuu varomaan toista, kun tämä ”juhlii tai rentoutuu”, tai jos sovituista asioista ei pysty pitämään kiinni päihteiden takia.

Jos päihteiden käyttö mietityttää tai huolestuttaa, ota yhteyttä vauva- ja lapsityön ammattilaiseen, jolla on osaamista ja ymmärrystä myös päihteistä. Saat apua riippumatta siitä, käytätkö itse päihteitä tai koskeeko huolesi ex-puolison tai muun läheisen päihteiden käyttöä. Moni pelkää negatiivista leimaa, mutta siihen ei ole syytä.

Päihteiden käyttö lapsen näkökulmasta: 9 kysymystä

Kun mietit, miten päihteiden käyttö vaikuttaa kykyyn toimia vanhempana, käy läpi alla olevat kysymykset. Ne paljastavat, miltä päihteiden käyttö näyttää lapsesi näkökulmasta.

Vastaukset vaikuttavat myös siihen, voiko lapsen toinen vanhempi luottaa sinuun tai voitko sinä luottaa häneen vanhempana. Voiko vanhemman antaa olla kahden lapsen kanssa? Muuttuuko vastaus sen mukaan, onko kysymyksessä tavallinen arki-ilta, viikonloppu tai loma-aika?

Mieti tilanteita ensin itsesi kannalta ja sitten lapsesi toisen vanhemman kannalta.

  1. Näkeekö lapsesi sinut jonkun päihdyttävän aineen vaikutuksen alaisena tai krapulassa?
  2. Miten luulet lapsesi kokevan: oletko sinä häntä varten?
  3. Oletko lapsesi näkökulmasta luotettava? Pystytkö pitämään hänelle antamasi lupaukset?
  4. Joutuuko lapsesi häpeämään käytöstäsi? Miten luulet lapsesi kokevan sen?
  5. Joutuuko lapsesi pelkäämään sinua? Ajattele taas tilanteita lapsen silmin.
  6. Huolehditko lapsesi henkisestä turvallisuudesta?
  7. Onko käytöksesi ennakoitavaa?
  8. Kohteletko lastasi ikätasoisesti?
  9. Vältteleekö lapsi sinua jossain tilanteessa? Millaisia nämä tilanteet ovat?

Tehtävä:

  • Pohdi, millaisia näkökulmia ja tunteita yllä olevista kysymyksistä seuraa. Hae tarvittaessa apua herkästi: joskus vaikeisiin tilanteisiinkin tottuu, ja silloin voi olla vaikeaa tehdä eroa tavallisen arjen ja ongelman välillä. 
  • Jos päihteiden käyttö mietityttää, ota yhteyttä Ensi- ja turvakotien liiton lapsilähtöisen päihdetyön ammattilaisiin. Voit kysyä esimerkiksi päihteiden käytön vaikutuksesta raskauteen tai vauvaan, omasta tilanteestasi tai avun saamisesta. Voit keskustella myös nimettömänä. Tavoitat Ensi- ja turvakotien liiton asiantuntijat Chatissa (ma klo 14–17.30 ja ke 15.30–17.30), WhatsAppilla, soittamalla tai sähköpostilla. Palvelu on maksuton. Yhteystiedot löytyvät verkkosivuilta ”Päihteiden käyttö huolestuttaa” -otsikon alta.

Marja, kookos vai ruusu, minkä täytteen valitset? Kuva: Tuomas Kolehmainen
Marja, kookos vai ruusu, minkä täytteen valitset? Kuva: Tuomas Kolehmainen

Uunidonitsit onnistuvat myös ilman donitsipeltiä. Ei uppopaistamista!

Houkuttelevat donitsit syntyvät nopsasti ilman väkertämistä Soppa365:n ohjeella. Reseptissä on käytetty donitsipeltiä, mutta ilmankin pärjää: voit pursottaa taikinan rinkuloiksi pellille leivinpaperin päälle pursotinpussilla. 

Donitsireseptissä on mukana kolme erilaista kuorrutetta: vadelmista tai mustaherukasta syntyvä marjakuorrute, kookosmaidosta tehtävä kuorrute sekä ruusuvedellä maustettu vaaleanpunainen unelma. Valitse niistä suosikki tai testaa vaikka kaikkia.

Pinkkien donitsien ohje löytyy täältä