Siirtyvätkö vanhemmilla mahdollisesti olevat velat lapsille, kun vanhemmat ovat kuolleet?

Siirtyvätkö vanhemmilla mahdollisesti olevat velat lapsille, kun vanhemmat ovat kuolleet? Vanheneeko mikään velka ajan saatossa? Saako mistään tietää vanhempien velkoja, jos ei halua kysyä sitä heiltä suoraan?

Asianajaja Ulla-Riitta Harju: Vanhempien kuoltua heillä mahdollisesti olevat velat eivät automaattisesti siirry lapsille. Kuolema ei tosin yleensä lakkauta velkasuhteita, vaan velkojilla on kuolemasta huolimatta oikeus saada suoritus saatavalleen. Pääsääntö on, että velat maksetaan jäämistöstä ensin, ja esimerkiksi perintöosuudet vasta tämän jälkeen. Jos perittävä oli kuollessaan ylivelkainen, perilliset eivät joudu maksamaan velkoja pois omilla varoillaan paitsi aivan poikkeuksellisissa tapauksissa. Tällainen poikkeustilanne voi syntyä esimerkiksi silloin, jos perunkirjoitusvelvollinen perillinen laiminlyö perunkirjoituksen toimittamisen tai jos perillinen ryhtyy oikeustoimeen, joka vaarantaa velkojan oikeuden saada asianmukainen suoritus jäämistöomaisuudesta.

Velan yleinen vanhentumisaika on kolme vuotta. Pääsääntö siis on, että velka vanhentuu kolmen vuoden kuluttua, jollei vanhentumista ole sitä ennen katkaistu. Vanhentumisajan katkaisu voi tapahtua esimerkiksi siten, että velkoja yksinkertaisesti vaatii velalliselta suoritusta velalleen. Vanhentumisajoissa on olemassa myös poikkeuksia.

Vanhemmilla olevista veloista voi saada tiedon vain siten, että kysyy sitä heiltä itseltään. Vanhemmilla ei kuitenkaan ole minkäänlaista velvollisuutta kertoa veloistaan lapsilleen, eikä esimerkiksi pankista voi saada tietoja pankin asiakkaiden veloista.

Vauva 11/2007

Lähetä oma kysymyksesi asiantuntijoillemme Vauvan neuvolaan.

Vanhemman päihteiden käyttö täytyy huomioida myös eron jälkeisissä suhteissa.

Eroon liittyy usein erimielisyyksiä myös päihteiden käytöstä. Vanhemman päihdeongelma vaikuttaa hänen kykyynsä hoitaa lasta, ja se pitää huomioida lapsen ja vanhemman suhteessa ja tapaamisissa myös eron jälkeen. Päihteiden käytöllä on vaikutusta käyttäjään itseensä ja hänen läheisiinsä, oli kyse sitten alkoholista, lääkkeistä tai huumeista.

Lapsen kannalta tärkeitä ovat ennakoitavuus ja turvallisuus, ja jo pieni määrä päihteitä voi vaikuttaa tähän. Aikuisen käytös muuttuu spontaanimmaksi ja arvaamattomaksi. Vanhempi itse voi mieltää oman päihteiden käyttönsä olevan tavallista ja mukavaa, mutta samassa tilanteessa lapsi voi kokea tutun vanhemman vieraana ja pelottavana.

Lapsen kannalta tärkeitä ovat ennakoitavuus ja turvallisuus.

Vaaran merkki voi olla myös se, jos lapsen toinen vanhempi tai lapsi kokee, että joutuu varomaan toista, kun tämä ”juhlii tai rentoutuu”, tai jos sovituista asioista ei pysty pitämään kiinni päihteiden takia.

Jos päihteiden käyttö mietityttää tai huolestuttaa, ota yhteyttä vauva- ja lapsityön ammattilaiseen, jolla on osaamista ja ymmärrystä myös päihteistä. Saat apua riippumatta siitä, käytätkö itse päihteitä tai koskeeko huolesi ex-puolison tai muun läheisen päihteiden käyttöä. Moni pelkää negatiivista leimaa, mutta siihen ei ole syytä.

Päihteiden käyttö lapsen näkökulmasta: 9 kysymystä

Kun mietit, miten päihteiden käyttö vaikuttaa kykyyn toimia vanhempana, käy läpi alla olevat kysymykset. Ne paljastavat, miltä päihteiden käyttö näyttää lapsesi näkökulmasta.

Vastaukset vaikuttavat myös siihen, voiko lapsen toinen vanhempi luottaa sinuun tai voitko sinä luottaa häneen vanhempana. Voiko vanhemman antaa olla kahden lapsen kanssa? Muuttuuko vastaus sen mukaan, onko kysymyksessä tavallinen arki-ilta, viikonloppu tai loma-aika?

Mieti tilanteita ensin itsesi kannalta ja sitten lapsesi toisen vanhemman kannalta.

  1. Näkeekö lapsesi sinut jonkun päihdyttävän aineen vaikutuksen alaisena tai krapulassa?
  2. Miten luulet lapsesi kokevan: oletko sinä häntä varten?
  3. Oletko lapsesi näkökulmasta luotettava? Pystytkö pitämään hänelle antamasi lupaukset?
  4. Joutuuko lapsesi häpeämään käytöstäsi? Miten luulet lapsesi kokevan sen?
  5. Joutuuko lapsesi pelkäämään sinua? Ajattele taas tilanteita lapsen silmin.
  6. Huolehditko lapsesi henkisestä turvallisuudesta?
  7. Onko käytöksesi ennakoitavaa?
  8. Kohteletko lastasi ikätasoisesti?
  9. Vältteleekö lapsi sinua jossain tilanteessa? Millaisia nämä tilanteet ovat?

Tehtävä:

  • Pohdi, millaisia näkökulmia ja tunteita yllä olevista kysymyksistä seuraa. Hae tarvittaessa apua herkästi: joskus vaikeisiin tilanteisiinkin tottuu, ja silloin voi olla vaikeaa tehdä eroa tavallisen arjen ja ongelman välillä. 
  • Jos päihteiden käyttö mietityttää, ota yhteyttä Ensi- ja turvakotien liiton lapsilähtöisen päihdetyön ammattilaisiin. Voit kysyä esimerkiksi päihteiden käytön vaikutuksesta raskauteen tai vauvaan, omasta tilanteestasi tai avun saamisesta. Voit keskustella myös nimettömänä. Tavoitat Ensi- ja turvakotien liiton asiantuntijat Chatissa (ma klo 14–17.30 ja ke 15.30–17.30), WhatsAppilla, soittamalla tai sähköpostilla. Palvelu on maksuton. Yhteystiedot löytyvät verkkosivuilta ”Päihteiden käyttö huolestuttaa” -otsikon alta.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Marja, kookos vai ruusu, minkä täytteen valitset? Kuva: Tuomas Kolehmainen
Marja, kookos vai ruusu, minkä täytteen valitset? Kuva: Tuomas Kolehmainen

Uunidonitsit onnistuvat myös ilman donitsipeltiä. Ei uppopaistamista!

Houkuttelevat donitsit syntyvät nopsasti ilman väkertämistä Soppa365:n ohjeella. Reseptissä on käytetty donitsipeltiä, mutta ilmankin pärjää: voit pursottaa taikinan rinkuloiksi pellille leivinpaperin päälle pursotinpussilla. 

Donitsireseptissä on mukana kolme erilaista kuorrutetta: vadelmista tai mustaherukasta syntyvä marjakuorrute, kookosmaidosta tehtävä kuorrute sekä ruusuvedellä maustettu vaaleanpunainen unelma. Valitse niistä suosikki tai testaa vaikka kaikkia.

Pinkkien donitsien ohje löytyy täältä

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.