Rento ja armollinen perhe on lapselle paras kasvualusta, psykologi Taina Laajasalo sanoo.

Olenko varmasti riittävän hyvä vanhempi? Tätä moni miettii.

Kiintymyssuhteesta puhutaan paljon, ja varsinkin pikkulapsiaikana huoli siitä, vastaako lapsen tarpeisiin riittävän nopeasti, saattaa mennä yli. Kasvatustietoa on saatavilla enemmän kuin aikaisemmin. Vanhemmat seuraavat tutkimuksia ja suosituksia ja keskustelevat niistä netissä. On hyvä, että vanhemmat pohtivat tavoitteitaan ja ovat tietoisia toiminnastaan.

Ristiriitaisten kasvatusohjeiden välillä voi olla vaikea suunnistaa. Vanhemmat saattavat myös tehdä nettikeskustelujen perusteella liian nopeita johtopäätöksiä siitä, mitä lapsen käytöksen takana on.

Syyllisyyden tunne on yleistä – ja usein se kertookin jotain tärkeää. Syyllisyyden tunne on merkki siitä, että vanhemmalla on terve tunne-elämä ja hän pystyy eläytymään lapsen tarpeisiin. Kärjistäen voi sanoa, että ne vanhemmat tuntevat syyllisyyttä, joiden ei oikeastaan tarvitse, ja ne joiden pitäisi, eivät siihen pysty.

Lapsi yleensä kasvaa terveeksi, jos perusasiat ovat kunnossa: hän saa rakkautta ja kiintymystä ja vanhemman käytös on suurin piirtein ennakoitavaa. Se riittää. Silloin voi heittäytyä perheonneen ja rauhoittua.

Perheet ovat erilaisia ja lapset yksilöitä. Vaikka vanhempi kuinka lukisi ja valmistautuisi, lapsi yllättää. Lapsen kehitykseen kuuluu vähän omituisiakin vaiheita. Kaikkea ei kannata ylianalysoida.

Jos kasvatustavoitteet kiristävät pinnaa, on hyvä miettiä yrittääkö liikaa. Moni haluaa tehdä lapsilleen vain luomuruokaa tuoreista raaka-aineista, mutta joskus voi olla parempi syödä eineksiä kuin seistä kireänä hellan ääressä. Vanhemmuus on rankkaa, mutta siitä pitää saada iloa.

Arjessa kannattaa kuunnella perheen tarpeita. Joillekin perheille on tärkeää, että kaikki toimivat yhdessä lapsen harrastuksen ympärillä ja käyttävät siihen aikaa. Toisille se ei sovi ollenkaan.

Esimerkiksi minulla on kolme lasta ja kiireinen elämä, ja siksi lasten harrastukset ovat yhtenä iltana viikossa. Lisää harrastuksia lapset voivat ottaa, kun pystyvät itse kulkemaan.

Jos lapsia on monta, vanhempi joutuu tasapainottelemaan sen kanssa, kenen asioihin käyttää aikaa. Vanhemman pitää huolehtia myös omista tarpeistaan. On hyvä pysähtyä hetkeen kaaoksenkin keskellä.

Voi olla vaikea sietää omaa ei-niin-täydellistä kotiaan, kun toiset julkaisevat Facebookissa kuvia ihanasta arjestaan. Ne kuvat ovat vain hetkiä ja aikuisten yhteistä leikkiä. Mutta vaikka tiedän, että tuossa perheessä on oikeasti hirveä korvatulehduskierre, kuva täydellisistä korvapuusteista vaikuttaa minuun silti.

Kaikki ovat epätäydellisiä. Kirjoitan työssäni siitä, miten lapsen käytösongelmiin pitäisi reagoida, mutta epäonnistun samassa asiassa välillä surkeasti. On tärkeää, että vanhemmat sietävät keskeneräisyyttä niin itsessä, puolisossa kuin lapsissa. Perhe tarvitsee rentoutta, luottamusta ja armollisuutta.

Taina Laajasalo on psykologian tohtori, tutkija ja kolmen lapsen äiti.

Meidän Perhe 10/2014

Tutkimuksessa oli mukana yli 240 000 suomalaistyttöä. HPV-rokotteen haitoista esitetyt huolet eivät tutkimuksen valossa pidä paikkaansa.

Tällä viikolla julkistettu laaja suomalaistutkimus osoittaa, että väitteet HPV-rokotteen vaarallisuudesta eivät pidä paikkaansa.

HPV-rokote ehkäisee papilloomaviruksen aiheuttamia syöpiä, kuten kohdunkaulan syöpää. Se otettiin mukaan kansalliseen rokotusohjelmaan viisi vuotta sitten, ja se annetaan ilmaiseksi 11–12-vuotiaille tytöille.

Jotkut suomalaisvanhemmat ovat kertoneet julkisuudessa tapauksista, joissa lapsi on sairastunut hankalaan oireyhtymään rokotuksen saamisen jälkeen. Ajallinen yhteys ei kuitenkaan vielä tarkoita, että asioilla olisi syy-yhteys. 

Tutkimuksessa verrattiin rokotettujen tyttöjen sairaustilannetta rokottamattomiin. Aineisto oli erittäin laaja: mukana oli 240 605 suomalaistyttöä, joista yli puolet otti rokotteen. Tutkimuksessa etsittiin rokottamisen yhteyttä 38 erilaiseen sairauteen, esimerkiksi krooniseen väsymysoireyhtymään ja monimuotoiseen paikalliseen kipuoireyhtymään.

”Mukaan valikoitiin sairauksia, joiden kohdalla on esitetty epäilyjä, että rokottaminen saattaisi lisätä niiden esiintymistä”, kertoo yksi tutkimuksen tekijöistä, THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek Helsingin Sanomien haastattelussa.

Tulos oli, että rokotuksen saaneilla ei ollut merkitsevästi suurempaa riskiä sairastua näihin sairauksiin kuin samanikäisillä rokottamattomilla tytöillä.

Pojillekin rokotus?

Parhaillaan pohditaan, pitäisikö myös poikien HPV-rokotukset ottaa mukaan kansalliseen rokotusohjelmaan. Papilloomavirusinfektio on yhteydessä paitsi kohdunkaulan syöpään myös erilaisiin suun ja kurkun, peräaukon ja peniksen alueen syöpiin.

Tampereen yliopiston tuore tutkimus osoittaa, että sekä tyttöjä että poikia rokottamalla saataisiin nopeasti aikaan laumasuoja, joka auttaisi ehkäisemään papilloomaviruksen aiheuttamia syöpiä koko väestön tasolla.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Slime, jonka voi syödä! Se on helppo tehdä vain kolmesta raaka-aineesta. 

Tarvitset:

  • 100 g vaahtokarkkeja
  • 1 dl maissitärkkelystä
  • 1 tl kookosöljyä

Tee näin: 

  1. Kaada kaikki ainekset astiaan.
  2. Kuumenna mikrossa täydellä teholla 30 sekuntia.
  3. Sekoita ensin lusikalla ja sitten käsin. 

Videolta näet, miten ainekset sekoittuvat slimeksi mikrottamisen jälkeen.

Huom! Vaahtokarkkislime on mahtavan venyvää ja erittäin, erittäin sitkeää. Pidä se siis etäällä esimerkiksi sohvasta ja hiuksista.

Jos et – jostain syystä – halua sittenkään syödä limaa, on sen paikka biojätteessä. Lima irtoaa ihosta märällä kädellä, ja jämät lähtevät hyvin vedellä ja saippualla. 

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.