iStockphoto
iStockphoto

Miten saat aamuista vähemmän hektisiä ja koko perheen ajoissa ulos ovesta?

Onko olosi aamuisin kuin maratoonarilla? Ei ihme. Aamut ovat kotona usein täyttä hullunmyllyä.

Parenting.com kokosi 12 vinkkiä, joiden avulla vedät mutkat suoriksi arkiaamuisin ja saat koko perheen ulos ovesta oikealla kellonlyömällä – ja ehdit ehkä nauttia ohessa jopa aamukahvit.

1. Hyödynnä ilta

Hyvä nyrkkisääntö on: kaiken mikä ei vaadi valmistelua aamulla, voi tehdä edeltävänä iltana.

Varaa joka ilta pieni tovi seuraavan aamun askareille: repun pakkaaminen, vaatteiden valitseminen, herätyksen asettaminen.

2. Varaa koulutavaroille oma paikka

Kokoa “komentokeskus”, jossa lapsi säilyttää kaikkia koulutavaroitaan: reppua, kirjoja, vihkoa ja taskurahoja.

Paikan ei tarvitse olla laatikkoa tai koria kummempi, kunhan se on tarpeeksi iso.

Sijoita säilytyspaikka oven lähelle.

3. Tee tehtävälista

“Pue, harjaa hiukset, petaa peti, syö aamiainen, harjaa hampaat, nappaa reppu, ota avain!”

Lista aamurutiineista – mieluiten kuvien kera – auttaa lasta keskittymään olennaiseen. Jos et ole taiteilijatyyppiä, osta tai tulosta valmis pohja ja korista sitä tarroilla. Tai ripottele tehtävät leikkikellon ympärille.

4. Muodosta yhteys

Lapsi on erityisen huomionkipeä aamuisin, mikä ei välttämättä istu perheen aamuaikatauluun. Varaa heti lapsen herättyä hieman aikaa haleihin ja juttutuokioon. Se saattaa ainakin tilapäisesti taltuttaa huomiohakuisen käytöksen.

Jos kello tikittää ja lapsi kiukuttelee, pyri luoman yhteys lapseen uudelleen. Ehkä pukeutuminen vanhempien makuuhuoneessa helpottaa lapsen oloa?

5. Ensin vaatteet, sitten muut

Pukeutuminen on yleensä aamun pahin hidaste. Muuta rutiineja niin, että pukeutuminen on agendalla ensimmäisenä ennen aamiaista. Valitse vaatteet edellisenä iltana, ja levitä päivän asukokonaisuus lattialle tai tuolille odottamaan aamua.

Suosi helposti puettavia ja riisuttavia vaatteita, venyviä vyötäröitä ja isoja nappeja. Lapsen ei tarvitse näyttää katalogimallilta. Itsenäisyys on värikoodausta tärkeämpää.

6. Tee-se-itse aamiainen

Anna lapsen laittaa aamupala itse – saat samalla itsellesi hieman lisäaikaa.

Säästä lämpimät aamiaiset viikonloppuun ja tyydy arkena nopeisiin vaihtoehtoihin. Pidä murot ja kulhot lapsen ulottuvilla ja maito, jugurtti ja leivänpäälliset jääkaapin alahyllyllä.

7. Seuraa johtajaa

Jos paimennat aamuisin sisarusparvea, anna jokaisen olla vuorollaan aamun pomo, joka vastaa muiden motivoinnista ja aikatauluttamisesta.

Johtajan voi palkita bonuksella – hän saa vaikkapa valita musiikin mahdollisen automatkan ajaksi.

8. Motivoi musiikilla

Musiikki voi antaa sopivaa lisäpotkua aamuaskareille. Luo vartin mittainen soittolista, jota voit käyttää ajastimena. One Directionin soidessa kenkien pitäisi olla jo jalassa.

9. Nouse aiemmin

Kammottava ajatus, mutta ero voi olla merkittävä. Jos olet toistuvasti vartin myöhässä, nouse ylös varttia aiemmin.

Sama koskee lasta: jos aamuaskareet kestävät aina puoli tuntia, älä luule, että hän suoriutuu niistä maagisesti 20 minuutissa.

10.  Noudata omia ohjeitasi

Näytä itse esimerkkiä: valmista eväät, pakkaa käsilaukku, valitse vaatteet ja kata pöytä aamiaista varten edellisenä iltana.

Ethän siis jätä aamiaista väliin?

11. Pysy rauhallisena

Oletko huomannut, että levottomuus aiheuttaa hidastumista? Mitä enemmän kiirehdit aamulla, sitä enemmän lapsi hidastelee.

Pysähdy hetkeksi ja kokeile, edistäisikö kosketus ja katsekontakti tottelevaisuutta.

12. Anna asioiden tapahtua

Kuten päivällä ja illallakin, anna lapsen kantaa vastuu teoistaan, vaikka se tarkoittaisikin ylimääräistä marinaa koulumatkalla.

Jos lapsi ei suostu laittamaan kenkiä jalkaan, anna hänen mennä kengittä kouluun ja ottaa palaute vastaan (pakkaa tietysti kengät reppuun). Käytä aikaa siihen, että lapsi oppii tottelemattomuudestaan – näin aikaa säästyy tulevina aamuina.

Tilaajille
Kun kavereille syntyy lapsia, Ilellä on yksi sääntö: älä pelottele tulevasta. ”Inhoan eniten sitä, kun joku sanoo, että odotapa vain, kun tulee se vaihe. Miksi pilaisin toisen iloa?”  Kuva: Milka Alanen
Kun kavereille syntyy lapsia, Ilellä on yksi sääntö: älä pelottele tulevasta. ”Inhoan eniten sitä, kun joku sanoo, että odotapa vain, kun tulee se vaihe. Miksi pilaisin toisen iloa?” Kuva: Milka Alanen

Ile Uusivuoren resepti pikkulapsiajan vaaran vuosiin on tämä: pitkä isyysvapaa, oma jumppatauko ja megaleveä sänky. – Tiedämme, että elämme nyt vaikeinta aikaa.

Kolme pientä lasta, isä ja eteinen. Ile Uusivuori on viemässä lapsia puistoon. Esikoispojalla, 4, on sukka huonosti, keskimmäisellä haalari ja kolmen vuoden uhma, ja kaikilla pinnassa hiki.

Kun pojat ovat valmiita, Ile laittaa heidät rappukäytävään, koska...

On melko tavallista, että lapsi käyttäytyy eri tavoin eri vanhemman seurassa, lapsi- ja perhepsykologi Leea Mattila kertoo.

Olen kohta kaksivuotiaan lapsen äiti ja ihmeissäni hänen käytöksestään – tai pikemminkin sen eroista riippuen siitä, onko lapsi minun vai isänsä seurassa.

Esimerkiksi lähdöt päiväkotiin ovat minun kanssani mahdotonta rimpuilua. Isän kanssa siirtymätilanteet sujuvat paljon helpommin.

Samoin lapsi saattaa olla isänsä kanssa kaksin rauhallinen ja hyväntuulinen, mutta minun saapuessani paikalle ääni kellossa muuttuu välittömästi: lapsi heittäytyy lattialle, haluaa syliin ja siitä pois, eikä mikään tunnu olevan hyvin.

Olemme mieheni kanssa aika samoilla linjoilla kasvatuksessa ja sanoitamme tilanteita mielestäni samalla tavalla, mutta nyt olen alkanut miettiä, onko syy lapsen kiukutteluun todella minussa. Mitä voisimme tehdä?

Hämmentynyt

Ei ole tavatonta, että lapsi toimii eri tavalla eri vanhemman kanssa. On hienoa, että katsot tilannetta kokonaisuutena. Niin helposti voisi tulla ajatelleeksi yksiviivaisesti vaikka niin, että lapsi on vain tahallaan hankala.

Voisiko kyse olla siitä, että lapsi liioittelee tunteitaan sinun kanssasi, jotta varmasti huomaat hänen tarpeensa?

Ensimmäisen ikävuoden aikana lapselle muodostuu vuorovaikutuksesta niin sanottuja oletusmalleja. Stressaavissa tilanteissa lapsella herää tarve saada vanhemmalta lohtua ja turvaa. Hän reagoi tällöin itselleen tyypillisellä strategialla, jolla varmistaa saavansa huomiota ja hoivaa. Siten hän pyrkii turvaamaan eloonjäämismahdollisuutensa.

Voisiko kyse olla siitä, että lapsi ikään kuin liioittelee tunteitaan sinun kanssasi, jotta varmasti huomaat hänen tarpeensa? Tällainen ristiriitainen kiintymysmalli voi muodostua, jos vanhempi vastaa lapsen kiintymystarpeisiin epäjohdonmukaisesti: toisinaan lempeää ymmärrystä tarjoten, toisinaan välinpitämättömyyttä tai rajoja ilmaisten.

Kuvaat erityisesti ero- ja kohtaamistilanteita. Nämä ovat tyypillisesti tunnelatautuneita hetkiä, jotka aktivoivat lapsen kiintymyssuhdestrategioita. Lapsi kaipaa silloin stressilleen turvallista säätelijää.

Kun vanhempi kestää kiukkua rauhallisesti ja myötätuntoisesti, lapsen oma tunnesäätely kehittyy. 

Taaperoikäinen voi myös pyrkiä hallitsemaan vuorovaikutusta tunteillaan. Uhmaikää lähestyvä kaksivuotias testaa rajojaan. Kun vanhempi kestää kiukkua rauhallisesti ja myötätuntoisesti, lapsen oma tunnesäätelykapasiteetti kehittyy. Vanhemman epäjohdonmukaisuus taas lisää vettä valtataisteluiden myllyyn.

Kokeile erotilanteiden ennakointia. Valmistaudu etukäteen ja päätä pysyä itse rauhallisena ja turvallisena. Kiinnitä huomiota siihen, että elekielesi viestii empatiaa ja että sanasi vahvistavat tätä. Asennoidu lempeän leikillisesti: ”Hei, höpönassu, otetaanko tänään aikaa pukemisessa? Saadaanko meille enkat?”

Jos joskus on mahdollista, voit huomiota herättämättä videoida lähtötilanteitanne ja katsoa niitä jälkikäteen. Pyri silloin miettimään, miltä kyseinen tilanne lapsesta tuntuu. Mitä tunteita ja ajatuksia omassa mielessäsi on? Miten mielentilanne näkyvät käyttäytymisessänne?

Vierailija

Miksi lapsi raivoaa vain äidille?

Minulla on kaksi lasta, 5-vuotias ja vauva. Kirjoittajan tilanne kuulostaa melko samalta kuin meillä on ollut esikoisen kanssa enemmän tai vähemmän aina. Enemmän nuorempana, vähemmän nykyään. Lapsi on saanut kovimmat raivokohtaukset minulle, kiukuttelee esim. päiväkotiaamuina ihan eri tavalla minulle, isänsä kanssa on hyvin reipas. Nyt hän testailee rajojaan minuun, esimerkiksi uhmaa minua ihan eri tavalla kuin isäänsä. Toisaalta hän kertoo minulle vaikeista ja ristiriitaisista asioista...
Lue kommentti
Äiti -68

Miksi lapsi raivoaa vain äidille?

Kuulostaa tutulta ja varmaan tämä on aika normaalia. Minusta se kertoo lapsen henkisen vahvuuden ja minuuden kehittymisestä. Usein äiti hoivaa ja on vauvasta muutamaan vuoteen asti enemmän lapsen kanssa. Isän osuus lisääntyy usein iän myötä. Jokaisen täytyy saadaa purkaa tunneskaalaansa ja äitihän se tutuin ja turvallisin on, jolle sen voi tehdä pelkäämättä mitään.
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.