Synnytyksen jälkeinen ahdistus ilmenee usein fyysisinä pahan olon tunteina.

Synnytyksen jälkeinen ahdistus ilmenee usein fyysisinä pahan olon tunteina ja pelkona vauvan puolesta. Pitkittyessään ahdistus voi horjuttaa äidin ja vauvan vuorovaikutusta.

”Äitien ahdistuneisuus on vaiettu aihe, vaikka se on monien vauvaperheiden todellisuutta”, sanoo varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapeutti Mirja Sarkkinen.

Synnytyksen jälkeistä ahdistuneisuutta on tutkittu vain vähän. Sarkkinen arvelee, että ahdistus voi kuitenkin olla yleisempää kuin synnytyksen jälkeinen masennus, johon sairastuu joka kymmenes äiti.

”Masennuksesta on rummutettu paljon. Äidit ovat valppaina, ja terveydenhoitajat osaavat tunnistaa oireita. Ahdistusta helposti normalisoidaan ja sanotaan, että pelot ja jännitys kuuluvat vauvavaiheeseen.”

Äitien on usein vaikea ottaa ahdistuneisuutta puheeksi. He saattavat säikähtää oireita ja pelätä, että ovat menettämässä järkensä, ja että heiltä otetaan vauva pois. Ahdistuksen tunnistamista vaikeuttaa myös se, että äidin kuuluukin herkistyä vastaamaan pienen vauvan tarpeisiin.

”Tila muuttuu ahdistukseksi, kun herkistynyt äitiys lyö yli ja jää päälle”, Sarkkinen kuvailee.

Äiti hälytystilassa

Siinä, missä masennus tulee hiljaa hiipien­, ahdistus virittää hälytystilaan. Ahdistukseen kuuluu paljon fyysisiä oireita kuten palan tunnetta kurkussa, puristusta rinnassa, ilman loppumisen tunnetta, vatsaoireita ja huimausta. Kuten masennusta, ahdistustakin voi esiintyä sekä lievänä että vaikeana.

”Hyvin tyypillinen psyykkinen oire on pelko, johon saattaa liittyä pakkoajatuksia ja -tekoja. Äiti pelkää vahingoittavansa vauvaa ja piilottaa kaikki kodin veitset. Tai hän ei uskalla lähteä vauvan viereltä hetkeksikään, koska pelkää, että vauva lakkaa hengittämästä.”

Sarkkisen mukaan puristava tunne kurkussa­ ja rinnassa liittyy yleensä siihen, että äiti ei päästä jotakin kielteiseksi kokemaansa asiaa mieleensä.

Vastuu ahdistaa

Sarkkinen tapaa työssään paljon ahdistuneita ja masentuneita äitejä. Ennen yksityiseksi terapeutiksi ryhtymistään hän työskenteli yhdeksän vuotta Jorvin sairaalan Sylkky-vauvaperhetyöryhmässä. Sarkkinen on havainnut, että masennuksen ja ahdistukset taustat ovat hyvin erilaiset. Masennus kumpuaa usein pettymyksen ja menetyksen kokemuksista: äitiys ei olekaan sitä, mitä kuvitteli sen olevan. Ahdistus koettelee yleensä ensisynnyttäjää ja liittyy vauvavaiheen sitovuuteen ja jatkuvaan vastuuseen vauvasta.

”On äitejä, jotka kokevat avuttomuutta, koska jäävät vauvavaiheessa ilman kumppanin tai läheisten tukea ja apua. On äitejä, joita ahdistaa vauvan ennakoimattomuus, koska he ovat tottuneet kontrolloimaan ja hallitsemaan kaikkea. Ja on äitejä, joita ahdistaa vauvamaailman totaalisuus ja kiinteä suhde vauvaan.”

Ammattiapu tarpeen

Sarkkinen korostaa, että ahdistus on aivan yhtä vakava asia kuin masennus ja vaatii hoitoa.

”Erityisesti on kiinnitettävä huomiota siihen, vaikuttaako ahdistus äidin ja vauvan vuorovaikutukseen ja äitiyteen. Jatkuessaan viikkoja ja kuukausia äidin ahdistus jättää aina jälkensä vauvan hoivakokemuksiin.”

Varhaisen vuorovaikutuksen psykologeja on sekä kunnallisella että yksityisellä puolella. Keskustelujen lisäksi he tekevät kotikäyntejä ja ovat äidin tukena tilanteissa, joissa häntä ahdistaa.

”Raskaus ja synnytyksen jälkeinen vaihe ovat hyvin hedelmällistä aikaa korjata äidin omia varhaisvaiheen kupruja, koska silloin kokemukset ja tunteet nousevat pintaan. Hoidon avulla voidaan rakentaa ja korjata äidin suhdetta itseensä, äitiyteen ja vauvaan.” 

Vauva 6/2011

Eläinhahmojen yhdisteleminen on hauskaa puuhaa! Kuva: Juha Salminen
Eläinhahmojen yhdisteleminen on hauskaa puuhaa! Kuva: Juha Salminen

Kivojen eläinhahmojen yhdistely kehittää taaperon silmän ja käden yhteistyötä.

Tarvitset:

Tukevaa kartonkia tai pahvia, valmiiksi tulostetut eläinhahmot, paperiliimaa, kontaktimuovia,sakset tai mattoveitsen.

Tee näin:

  1. Tulosta valmiit eläinhahmot ja liimaa ne tukevalle kartongille tai ohuelle pahville. Eläinhahmoja on kuusi kappaletta: kettu, kissa, norppa, pingviini, pupu, sammakko.
  2. Päällystä kartonki kontaktimuovilla molemmin puolin.
  3. Leikkaa eläimet irti ääriviivoja pitkin joko saksilla tai mattoveitsellä materiaalista riippuen.
  4. Puolita eläimet vielä keskeltä kahteen osaan.

Vinkki! Paloja voi ja saa yhdistellä ennakkoluulottomasti. Pupu, jolla on ketunhäntä, miksipä ei!

Tulosta valmiit eläinhahmot A4-kokoiselle paperille alla olevasta linkistä. Tallenna tiedosto ensin työpöydällesi ja printtaa vasta sen jälkeen, niin se tulostuu oikein.

 

Jaa oma juttu

Millaisia askarteluja tai tuunauksia olet vauvalle tehnyt? Laita hyvät ideat kiertoon Vauvan Instagramissa. Jaa kuva ja tägää se @vauvalehti #teeite.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Yksi vauvan vilpittömimmistä ihailijoista saattaa olla hänen isosisaruksensa.

Yhtä vauvakuvaa en koskaan väsy katselemaan: Muutaman viikon ikäinen kuopuksemme pötköttää piirua vaille kolmevuotiaan esikoisemme sylissä. Vauva pitää isosiskoa tiukasti pikkusormesta kiinni. Siinä on hyvä.

Kun itse vielä ihmettelin, kuka tämä pieni ja uusi oikein on, esikoinen otti vauvan saman tien omakseen. Hänestä kuoriutui isosisko ennen kuin minusta kahden äiti. Hän kylvetti, hoivasi ja lohdutti, esitteli vauvaa polleana tutuille ja tuntemattomille.

Kolmesta oli tullut neljä, mutta äiti ei meinannut pysyä perässä.

Itsehän unohdin kirjoittaa vauvan nimen onnittelukorttiin, kun lähdimme koko perhe syntymäpäiväjuhliin. Kolmesta oli tullut neljä, mutta äiti ei meinannut pysyä perässä.

Sydämeeni oli ryöpsähtänyt kertaheitolla hurjasti lisää rakkautta, mutta samalla sydän hieman nyrjähti. Esikoisen puolesta kirpaisi, sillä syliin ei joka hetki mahtunut yhtä paljon kuin sydämeen.

Onneksi oli myös isän ja isovanhempien syli. Isompikin sai vielä olla pieni.

Sanotaan, että ensimmäinen lapsi tehdään itselle, toinen esikoiselle. Ehkä niinkin. Kieltämättä toivoin, että lapsillani olisi kasvussaan kaveri. Se rakkain ja raivostuttavin, jonka kanssa otetaan yhteen mutta jonka edestä ei ikinä paiskaisi ovea kiinni iäksi.

Sanotaan, että ensimmäinen lapsi tehdään itselle, toinen esikoiselle.

Pikku hiljaa kädet alkavat riittää kahdenkin äitinä. Sitä huomaa kasvavansa lahjomattomaksi erotuomariksi, muistaa tuoda reissusta kaksi täsmälleen samanlaista tuliaista. Mittaa automaattisesti jälkkärit grammalleen yhtä suuriksi. Sylissäkin pysyy kaksi yhtä aikaa.

Kun siskokset kikattavat omille jutuilleen ja pusuttelevat toisilleen hyvän yön halit, sydämessä ei voisi enempää lämpöä tunteakaan.

Vauva-lehden pääkirjoitus 12/17

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.