Suomi menetti ykkössijan Norjalle maailman parhaana maana äideille. Hyvin meillä menee silti.

Suomi ja Norja vaihtoivat tänä vuonna paikkaa ykkösasemasta maailman parhaimpana maana äideille. Olemme Norjan jälkeen nyt kakkosena äitiysterveyttä, lasten terveyttä, koulutusta, talouden tilaa ja naisten osuutta politiikassa mittaavassa Maailman äitien tila 2015 –raportissa.

Pelastakaa Lasten raportti asettaa maailman 179 valtiota järjestykseen sen mukaan, miten nämä ovat onnistuneet edistämään äitien hyvinvointia.

Pelastakaa Lapset on osa Save the Children -järjestöä, joka toimii lasten hyväksi yli 120 maassa.

Pohjoismaissa on hyvä olla äiti

Norja nousi Suomen ohitse kärkeen menestymällä erittäin hyvin kaikilla tutkituilla osa-alueilla. Norja on esimerkiksi talouden osalta omaa luokkaansa. Maan bruttokansantuote on mitatuista selkeästi korkein.

Suomi sijoittui kymmenen parhaan maan joukkoon äitien ja lasten terveyden sekä naisten poliittisen aseman suhteen.

Kaikki Pohjoismaat ovat äideille edelleen maailman parhaita maita asua. Kolmostilalla Norjan ja Suomen jälkeen tulee Ruotsi, Islanti on neljäs ja Tanska kuudes. Vitospaikan vei Hollanti.

Listan loppupään maat sijaitsevat Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Perää pitää Somalia toista vuotta peräkkäin.

Kaupungeissa eriarvoisuus tiivistyy

Tänä vuonna Maailman äitien tila –raportissa erityisesti tarkastellaan terveyseroja rikkaiden ja köyhien välillä kaupungeissa ympäri maailman. Kaupungeissa asuvat sekä kaikkein rikkaimmat ja terveimmät että myös maailman köyhimmät ja huono-osaisimmat perheet.

Afrikassa, Aasiassa ja Amerikan mantereilla kaupungeissa elävien köyhimpien lasten todennäköisyys kuolla on kaksinkertainen rikkaimpien kaupunkialaislapsiin tai maaseudulla asuviin lapsiin verrattuna.

- Jatkuvasti kasvavissa kaupungeissa miljoonat äidit ja lapset jäävät ilman asianmukaista terveydenhuoltoa ja puhdasta vettä, jota he tarvitsisivat pysyäkseen terveinä ja hengissä, sanoo Pelastakaa Lasten pääsihteeri Hanna Markkula-Kivisilta.

Ei vain kehitysmaiden ongelma

Erot kuolleisuudessa rikkaimpien ja köyhimpien lasten välillä ovat suuria myös eräissä teollisuusvaltioissa.

Esimerkiksi joissakin Yhdysvaltain kaupungeissa rikkaiden ja köyhien lasten välinen eriarvoisuus eloonjäämisessä on suurempi kuin monessa kehitysmaassa.

Naisen riski kuolla raskauteen tai synnytykseen on siellä suurin kaikista kehittyneistä valtioista.

Yhä useampi lapsi selviää

Myönteinen uutinen raportin mukaan on se, että lapsikuolleisuus yleensä on vähentynyt merkittävästi suuressa osassa maailmaa. Lapsia kuolee päivittäin 17 000 vähemmän kuin vuonna 1990.

Alle viiden vuoden iässä kuolleiden lukumäärä tuhatta elävänä syntynyttä kohti on laskenut 90:stä 46:een.

Samalla kun muun muassa terveyspalvelujen saatavuus on parantunut, köyhimpien äitien ja lasten kuolleisuus kaupungeissa on vähentynyt esimerkiksi Addis Abebassa, Guatemalassa ja Manilassa.

Suomi on toiseksi paras maa äideille – Norja kiri edelle

Isyys ei vaaranna kenenkään henkeä tai terveyttä, sensijaan synnytyksen ja raskauden komplikaatiot ovat maailmanmittakaavassa lisääntymisikäisillä naisilla huomattava kuolinsyy. Maan isäystävällisyys on eri asia kuin joidenkin lassukoiden käsitys siitä että tasa-arvo on miesten oikeutta sortaa naisia vapaasti. Varmaan lassukoiden mielestä miesten paratiisi on joku somalia jossa heimopäällikkö saa pitää vaimoina yhtä aikaa kymmentä alaikäistä seksiorjaa, mutta ei tuolla isyyden kanssa ole mitään...
Lue kommentti

Tunnekasvatuksesta on puhuttu jo pitkään, mutta tähän asti vastuu on sälytetty äideille. Vankiladokumentti osoitti, että myös isien pitää opetella tunnetaitoja.

Docventuresissa eilen nähty The Work -dokumentti herätti vilkkaan keskustelun sekä ohjelman jälkiosuudella että somessa. Dokumentissa vankilakundit istuvat terapiapiirissä puhumassa tunteistaan, pääteemana että kovinkin mies voi paljastaa heikkoutensa.

Dokumentin jälkipuinnista päätellen meillä on kasvatettu ja kasvaa edelleen poikia, joista tulee aikuisena kivikasvoisia miehiä. Monelle somessa asiaa kommentoineelle tuntui olevan täysin mullistava ajatus, että isäsuhteella on merkitystä omien tunteiden käsittelyssä, ja että isän esimerkki ja omat tunnetaidot vaikuttavat valtavasti seuraavan sukupolven empatiakykyyn ja tunteiden säätelytaitoihin. Kommenteista oli pääteltävissä, että miehen itkeminen muiden nähden tai feminiinisiksi ajateltujen tunteiden näyttäminen ylipäätään on yhä tabu.

Vauva.fissä on julkaistu lukematon määrä artikkeleita tunnepuheesta ja -kasvatuksesta, mutta lukijamme ovat valtaosin naisia. Jos tieto tunnekasvatuksen tärkeydestä ei välity naisten kautta miehille, eiväthän he edes tiedä, että tunnekasvatusta voi ja pitää tehdä! 

Tunnekasvatus ei ole mitään hihhulihömppää tai monimutkaista kasvatustiedettä, jota vain akateemiset naiset harrastavat.

Tunnekasvatus ei ole mitään hihhulihömppää tai monimutkaista kasvatustiedettä, jota vain akateemiset naiset harrastavat. Se on ehjän minäkuvan ja mielenterveyden lahja, jonka aikuinen voi omalla käytöksellään antaa lapselleen. 

Tunnetaidoilla tarkoitetaan kykyä tunnistaa, ilmaista ja säädellä tunteita. Esimerkiksi suuttumusta on opittava ilmaisemaan niin, ettei siitä aiheudu merkittävää harmia itselle tai muille. Arjessa se on tunteiden näyttämistä ja niistä puhumista ilman suurempaa draamaa. Mitä pienempi lapsi, sitä enemmän hän oppii mallista.

Annatko itkun tulla, kun surettaa? Annatko lapselle luvan itkeä, vaikka se tuntuisi epämiellyttävältä tai ajankohta väärältä. Miten teidän perheessä ilmaistaan hellyyttä? Näytätkö vanhempana, miten sykähdyttävältä tuntuu, kun pienet kädet tarttuvat kaulasta kiinni?

Suomen Mielenterveysseuran projektikoordinaattori Susanna Kosonen on perehtynyt lasten mielenterveyden edistämiseen neuvoloissa ja päiväkodeissa. Hän kehottaa puhumaan lapselle tunteista jo ihan pienestä vauvasta alkaen.

Mirja Könkään väitöstutkimus päiväkotien arjesta selvitti, miten iso merkitys kotien tunnekasvatuksella on. ”Lasten käytöksestä näki, miten heitä on kotona kohdeltu. Eräskin lapsi koki, ettei kaveri kuunnellut häntä. Sen sijaan, että olisi huutanut, että taaskaan sä et kuuntele, lapsi otti kaveriaan lempeästi kädestä ja kysyi: kuulitko, mitä mä sanoin”, Köngäs kertoo Vauva.fissä.

Olisiko vihdoin aika ymmärtää, että puhe tunnetaidoista ei tarkoita, että vain äitien on puhuttava tunteista lapselle. Myös isien pitää.

On myös tärkeää näyttää, että tunteet tulevat ja menevät. Vaikka suututtaisi, elämä jatkuu, tilanne korjataan ja mennään eteenpäin. Positiivisen kasvatuksen kouluttajalla Tiia Trogenilla on mullistava ajatus siitä, että kun lapsi hiertää vanhemman hermoja ja tekisi mieli huutaa, voi sen sijaan opetella olemaan rauhallisempi. Nimeomaan opetella – sitä ei tarvitse olla sisäsyntyisesti. Se on taito, jonka voi oppia!

Tunnetaitoja osaava lapsi on empaattisempi, kestää paremmin stressiä, osaa toimia paremmin sosiaalisissa tilanteissa ja ymmärtää ja tunnistaa omien tunteidensa lisäksi myös muiden tunteita.

Miksi siis kasvatamme pojistamme edelleen miehiä, jotka eivät itke, tanssi tai osaa hallita vihan tunteitaan? Olisiko vihdoin aika ymmärtää, että puhe tunnetaidoista ei tarkoita, että vain äitien on puhuttava tunteista lapselle. Myös isien pitää. Vain siten annamme pojille taidon ymmärtää omia ja toisten tunteita, lahjoitamme vapauden olla tuntevia, tasapainoisia miehiä, vapaita edellisten sukupolvien solmuista. 

Tilaajille
”Tämä aika tarvitsee empaattisia ja rakastavia poikia”, sanoo Kalle Laanterä. Kuva: Outi Pyhäranta
”Tämä aika tarvitsee empaattisia ja rakastavia poikia”, sanoo Kalle Laanterä. Kuva: Outi Pyhäranta

Pojat kaipaavat mallia miehestä, joka puhuu tunteistaan ja myöntää mokansa, sanoo Poikien talon johtaja ja kolmen pojan isä Kalle Laanterä.

”Mitä teet, kun poika itkee? Otatko syliin, halaatko? Vai taputatko karskisti olalle ja toteat, että olet reipas poika, kyllä se siitä?

Ilmassa on nyt paljon vastakkainasettelua ja vihapuhetta. Tämä aika tarvitsee ihania empaattisia ja rakastavia poikia. Mutta miten...