"On kuulemma mukavaa, että hän sai parhaimman isin itselleen", kertoo kyselyyn vastannut isäpuoli bonuslapsensa kommentista. Kuva: Shutterstock
"On kuulemma mukavaa, että hän sai parhaimman isin itselleen", kertoo kyselyyn vastannut isäpuoli bonuslapsensa kommentista. Kuva: Shutterstock

"Lapsiarki sai isälliset vaistoni heräämään", kertoo parisuhteen myötä isäpuoleksi tullut. Lukijamme kertovat kokemuksistaan.

Miltä tuntuu, kun parisuhteen mukana tulee myös lapsi? Miten onnistuu uuteen lapsipuoleen tutustuminen? Bonusisiä mietityttää niin luottamussuhteen luominen kuin pepunpesu.

Lapsi valitsi minut

Aikoinaan lapsi herätti minut yöllä tultuaan kipeäksi. Sanoin, ettei herätetä äitiä, ja menimme olohuoneeseen sairastamaan oksennustautia. Aamulla kun lähdin töihin, herätin puolisoni. Silloin ymmärsin, että jos lapsi kipeänä tukeutuu minuun, olen saavuttanut luotettavan ihmisen aseman lapsen elämässä, ja halusin olla sen arvoinen.
Isäpuoli, 40 

Komentamisen vaikeus

Tulin nyt 9- ja 10-vuotiaiden lapsipuolteni kuvioihin mukaan pari vuotta sitten. Lasten äidin kanssa jännitimme ensitapaamista kovasti, mutta se sujui yllättävän hyvin. Itsellä oli hyvin vähän kokemuksia lasten kanssa toimimisesta, enkä oikein osannut ajatella, millaista arki uusioperheessä olisi. Mutta olemalla oma itseni ja huomioimalla lapset ilman että koittaisin ylimiellyttää heitä arki on rullannut oikein mukavasti. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Lasten komentaminen tuntui alkuun todella vaikealta, mutta sitten kun vain rohkeasti otinroolia kasvattajana ja aikuisena heidän elämässään, päästiin siitäkin yli. Oli myös tärkeää, että sovimme lasten äidin kanssa selvät pelisäännöt ja tuimme toistemme päätöksiä lasten edessä. 
Joonas, 32

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Läsnäolo merkitsee

2-vuotias poika otti minut kaksi vuotta sitten isähahmoksi lähes heti. Hänen omalla biologisella isällään on vielä alkukankeuksia sen suhteen, mitä isänä olo on. Isyys ei katso sitä, kuka lapsen on siittänyt, vaan sitä, kuka on läsnä. En halua astua biologisen isän varpaille, mutta haluaisin saada hänet ymmärtämään, että jos hän ei hoida isyyteen kuuluvia asioita, minä hoidan. Ja lapsi näkee sen nyt jo. Hän ei halunnut antaa päiväkodissa isänpäivälahjaksi tekemäänsä jätkänshakkia biologiselle isälleen vaan minulle. Ja joka ilta minulle on sanottu: "Olet rakas". 
Pietu 29

Pepunpesuhaaste

Minusta tuli 1-vuotiaan isäpuoli vuosi sitten. Paras vinkkini on, että jos pyllynpesu ällöttää, niin kumihanskan käyttö on ihan ok, kakkaisen pyllyn pesemättä jättäminen ei. Nukkuminen, uuteen rytmiin totuttelu on ollut itselleni haastavinta. Parasta on se, että lapsi näyttää joka päivä kiintymystään. 
J-hobitti, 23

Kun oikea isä on poissa

Tytärpuoleni oli 2, kun ensi kerran tapasimme. Hän alkoi kutsua minua isäksi vahingossa, koska tytön oma isä oli kuollut jo äidin raskausaikana. Suurin haaste on ollut miettiä, kuinka kertoa biologisesta isästä. Aina olemme olleet rehellisiä, etten ole oikeasti biologinen isä, mutta pikkulapsi ei sitä vielä ajattele. Vasta nyt 7-vuotiaana tytär on alkanut kyselemään ”oikeasta” isästään, ja välillä se tuo päänvaivaa, mutta olemme sopineet, että tyttö saa kysyä koska vain ja niin paljon kun haluaa. On kuulemma mukavaa, että hän sai parhaimman isin itselleen. 
Janne, 25 

Avoimin mielin

Tutustuminen sujui molemmilta osapuolilta oikein ennakkoluulottomasti, emmekä kohdanneet suurempia haasteita. Suosittelenkin lähestymään tilannetta avoimin mielin ja etenemään lapsen määräämällä tahdilla, ettei tilanteesta tule hänelle ahdistavaa. Mitään erityisen suuria vaikeuksia emme kohdanneet, sillä pelisäännöt tehtiin kaikkien osapuolten kanssa heti alussa selviksi. Yksi parhaista palautteista ovat isänpäivinä tai muina merkkipäivinä saadut kortit, sillä ne kertovat, että olen hyväksytty ja arvostettu perheenjäsen. 
Maccoman, 29

Isänvaistot heräsivät

Tutustuin lapsipuoleeni neljä vuotta sitten, kun hän oli puolivuotias. Tutustuminen sujui hyvin siihen nähden, ettei minulla ollut aiempaa kokemusta lapsien kanssa toimimisesta. Lapsiarki sai kuitenkin isälliset vaistoni heräämään. 

Mitä paremmin aikuiset (biologiset sekä kasvattivanhemmat) tulevat toimeen keskenään, sitä helpompaa kaikki on ja lapsella on turvallinen ja luotettava elinympäristö. Lasta tulisi myös kohdella kuin omaansa, toki lapsen ollessa vanhempi tähän ajatukseen vaaditaan sekä vanhemmalta että myös lapselta aikaa totutella. 
Vesa, 30
 

Sisältö jatkuu mainoksen alla