Vauva-lehdellä on tavoite. Ettei kukaan luulisi olevansa yksin ja ainoa, Anna Ruohonen kirjoittaa.

Säilytimme hyvää, toimme paljon uutta. Tähän lehteen, uudistuneeseen Vauvaan. Uuden resepti on tällainen: Otetaan jättimitta armoa, aitoutta ja arkea. Lisätään tietoa, hurahtamista ja hellyyttä. Ripotellaan pintaan naurua, sillä ainutlaatuiselle elämänvaiheelle on hyvä myös nauraa.

Vauva-lehdellä on yksi tavoite. Ettei kukaan luulisi olevansa yksin ja ainoa, ja että muilla raskaus, synnytys ja vauva-aika ovat silkkiä vaan. Ettei kukaan luulisi, että on ainut, joka velloo epävarmuudessa, tekee virheitä ja tuntee, että vanhemmuus on vaikeaa ja arki joskus yksinäistä.

Lehti kertoo, että ihan samanlaista on kaikilla. Kaikki ovat yhtä pihalla, sekaisin hormoneista, rakkaudesta ja univajeesta. Ja onnellisia niissä väleissä, joissa sen ehtii tuntea. Kaikki vanhemmat myös tahtovat tehdä parhaansa, ja siihen lehti antaa tietoa ja näkökulmia.

Uudistuneeseen lehteen saimme etenkin uusia hyviä tyyppejä. Kolumnissa vuorottelevat Simppeli sormiruokakeittiö -blogia pitävä Marjut Ollila ja kätilö, imetyskouluttaja Laura Kosonen. Neuvola-palstalla lukijoiden kysymyksiin vastaavat psykologi Leea Mattila ja lastenlääkäri Jarmo Salo. Isän ajatuksista kirjoittaa Isäkuukaudet-blogiakin tekevä Tuomas Rytky. Ja sokerina pohjalla, ihan lehden lopussa, kaksi vanhempaa kertoo aina samasta tilanteesta niin kuin itse sen tunsi. Mitä koliikista ajatteli isä, entä äiti?

Toivon, että viihdyt lehden kanssa. Toivon, että vauva-arki on vähän silkkiä.

Vauvan pääkirjoitus 1–2/17

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Parhaimmillaan uusperhe tuo lasten elämään lisää rakastavia aikuisia, selvisi Meidän Perheen kyselystä.

Luottamusta molemmille

”Tulemme kaikki aikuiset hyvin toimeen. Saan kohdella toisen lasta kuin omaani ja siihen luotetaan. Se tuo rauhan äitipuolen rooliin.”

”Tyttäreni on ottanut mieheni "omakseen", pitää hänestä ja on erittäin kiintynyt häneen. On sanonut rakastavansa häntä kuten minua ja isäänsäkin.”

”On ollut ihanaa kun olen saanut miehen lapsien luottamuksen. Oma tyttöni sai yhteen muuton myötä kaksi sisarusta.”

Läheiset välit 

”Yhteiset höpsöttelyhetket. Kun koko porukka on kutituskilpailua tai tyynysotaa ja kaikki nauravat poskensa kramppiin. Minusta on ihanaa, kun puolisoni esiteini hakeutuu seuraani ja jutellaan tyttöjen juttuja. Ja on hellyttävää katsoa, kun oma pieneni osoittaa kiintymystä puolisolleni, halaa ujosti tai hipsuttaa partaa.”

”Kärsimme mieheni kanssa pitkään lapsettomuudesta, ja tuolloin ajattelin, että jos emme saa yhteisiä lapsia, niin onhan minulla nämä bonuslapset. Lapsettomuusvuodet vahvistivat suhdettani mieheni lapsiin.”

”Lapsi on saanut elämäänsä uusperheen kautta myös uudet isovanhemmat.”

”Mies puhuu molempien lapsista meidän lapsina.”

Parasta on yhteinen arki

”Kaikki aikuiset hoitavat kaikkia hommia, kun syödään yhteisestä jääkaapista – silloin kaikki muukin on yhteistä.”

”Arjen jakaminen ja toistemme tukeminen.”

”Elämäni mieheni ja tyttäreni kanssa on joka päivä ihanaa.”

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusperheen aikuiset muuttavat yhteiseen kotiin rakastumisen huumassa. Miten auttaa lapsia sopeutumaan uuteen arkeen?

1. Puhukaa toisillenne

Puhuminen on tärkeää kaikissa perheissä, mutta etenkin uusperheissä, joissa on paljon liikkuvia osia. Keskustelut auttavat myös reiluuden ilmapiirin rakentamisessa.

2. Kuuntele lasta

Lapset eivät tietenkään tee päätöksiä aikuisten asioissa, mutta auttaa paljon, jos lasta kuunnellaan häntä koskevissa käytännön asioissa: esimerkiksi, millaisen sängyn hän haluaa uuteen yhteiseen kotiin. Kuuntelu on osa lapsen tunteiden huomioon ottamista.

3. Anna lapselle tilaa

Uusperheen aikuiset muuttavat yhteiseen kotiin rakastumisen huumassa. Lapsi ei usein ole asiasta yhtä innoissaan. Lasta ei voi pakottaa tykkäämään uusista perheenjäsenistä, vaan tutustumiselle on annettava aikaa.

4. Tehkää asioita yhdessä

Koko perheen yhteiset harrastukset tai vaikka yhteinen iltapalahetki auttavat parantamaan yhteenkuuluvuuden tunnetta perheessä.

Neuvot antoi pari- ja perheterapeutti Kirsi Heikinheimo.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.