En jaksaisi katsella miehen ja hänen ensimmäisen tyttärensä kanssakäymistä. Mikä avuksi?

Meillä on seitsemän kuukauden ikäinen tyttövauva. Miehelläni on aiemmasta liitostaan 10-vuotias tytär, joka on luonamme joka toinen viikonloppu sekä kesälomalla viikon tai kaksi. Ennen raskauttani mieheni tytär ei ollut minulle ongelma, mutta nyt kun meillä on yhteinen lapsi, en jaksaisi katsella miehen ja hänen ensimmäisen tyttärensä kanssakäymistä. En myöskään oikein siedä sitä, että tyttö leikkii vauvamme kanssa, vaikka onkin tämän sisarpuoli. En haluaisi, että parisuhteemme kariutuu tähän ongelmaani. Miten voisin muuttaa ajattelutapaani?

Lastenpsykiatri, asiantuntijalääkäri Raisa Cacciatore, Väestöliiton perheverkko: Olet rehellinen, kun kerrot aidosti kokemuksistasi. Haluat ymmärtää asiat paremmin ja rakentaa vastuullisena aikuisena toimivamman suhteen puolisosi tyttäreen. Se on hienoa. Tunnesolmut kannatta purkaa ajoissa, työstää katkeruutta ja muuttaa ajattelutapaa.

Kumppanin lapsi on ollut ja tulee aina olemaan osa elämäänne. Voisitko löytää siitä etuja? Perheenne vauvalle ainakin on rikkaus, että hänellä on isosisar. Heidän suhdettaan kannattaa ylläpitää ja kannustaa. Tytöstä voi aikanaan olla myös lapsenhoitoapua.

Kymmenvuotiaan kannalta on suuri asia, että isä sai toisen lapsen eri naisen kuin oman äidin kanssa. Tämä herättää lapsessa huolta: Riittääkö isältä huomiota ja rakkautta enää minulle? ”Hylkääkö” isä minutkin, kuten äidin? Onko uusi lapsi isälle tärkeämpi? Näiden pohdintojen vuoksi on äärettömän tärkeää,
että isältä riittää huomiota juuri nyt myös esikoiselleen. Sitä pitää tukea. Katso kumppaniasi myös sillä silmällä, millaista isyyttä hän esikoiselle antaa. Se kertoo paljon siitä, millaista isyyttä hän tarjoaa yhteiselle lapsellenne.
Uusperheen vanhempana olo herättää usein ”alhaisilta” tuntuvia ajatuksia ja tunteita, joita ei olisi osannut aiemmin kuvitellakaan. On ymmärrettävää, että moni kokee oman biologisen lapsensa itselleen läheisemmäksi kuin puolisonsa lapsen, halusi tai ei. Saadaksesi ymmärrystä tunteillesi, voisit lukea Väestöliiton nettisivuilta artikkelin uusperheistä ja tutustua kirjoihin Huonetta vai sukua – Elämää uusperheessä ja Parisuhde – uusperheen ydin. Jos tuntuu, että kaipaat keskusteluapua, hae sellaista. Se on kaikkien etu.

Uusperheen muotoutuminen on monimutkaista, ja siinä käydään läpi erilaisia vaiheita. Yhdessä vaiheessa voi korostua tarve liittoutua oman biologisen lapsen kanssa, ja kumppanin lapsia kohtaan voi tuntea ärtymystä. Puolison lapsi entisestä liitosta muistuttaa olemassaolollaan aina kumppanin ja tämän ex-puolison historiasta. Ei ole harvinaista tuntea kateutta kumppanin ex-puolisoa kohtaan ja jopa vertailla itseään tähän toiseen henkilöön.

Eletyt suhteet ovat kuitenkin mennyttä ja nykyinen kumppanuus tätä päivää. Uusperheessä oleellista on, että uusi parisuhde on selkeästi tärkeä kummankin aikuisen mielestä. Tämän tulee näkyä käytännössä tekoina ja sanoina. Pienet hetket parisuhteelle arjen keskellä ovat äärettömän tärkeitä: sanat, kosketus, katseet, kuulumisten kysyminen.

On luonnollista vertailla sitä, paljonko isä käyttää aikaansa oman tyttärensä ja yhteisen lapsenne kanssa ja toisaalta tuntea ajatuksista syyllisyyttä. Usein voi pikkulapsiperheessä käydä niin, että äiti hoitaa pienen vauvan ja isä vanhemman lapsen. On kuitenkin erityisen tärkeää, että isä osallistuu myös vauvan hoitoon.

Sinun kannattaa myös miettiä, miten voisit itse rakentaa antoisan ihmissuhteen miehesi tyttöön. Kokeilkaa jotakin molempien mielestä mukavaa yhteistä tekemistä. Vähitellen voit luoda välillenne yhteyttä ja iloa. Suhdetta pitää aktiivisesti kehittää, ja aloitteen on tultava aikuiselta. Ja ajattelepa, että juuri sinulla on mahdollisuus saada tämä pikku neito tuntemaan olonsa riittäväksi, oikeanlaiseksi, tervetulleeksi ja toivotuksi.

Lähetä oma kysymyksesi asiantuntijoillemme Vauvan neuvolaan.

Lue lisää Raisa Cacciatoren vastauksia

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Ethän anna lapsesi nimitellä ketään vammaiseksi edes huumorin nimissä, äläkä tee niin itsekään.

Senkin separi. Kääpiö. Autisti, asperger, ADHD.

Ethän anna lapsesi nimitellä ketään näin edes huumorin nimissä, äläkä tee niin itsekään. Vitsikkääksi tarkoitettu kielenkäyttö loukkaa noin 15:tä prosenttia maailman väestöstä.

Vammainen ei ole haukkumasana. Esimerkiksi kehitysvamma tarkoittaa vammaa, joka vaikuttaa ihmisen kykyyn oppia. CP-vamma on pysyvä vaurio aivoissa. Se voi vaikeuttaa puhumista ja liikkumista ja aiheuttaa pakkoliikkeitä. Kääpiöitä taas on vain saduissa. Poikkeuksellisen lyhyttä aikuista sanotaan lyhytkasvuiseksi.

Jokaisesta ihmisestä tulisi käyttää sitä sanaa, mitä hän itse itsestään.

Mieti, millaista mallia näytät erilaisuuden kohtaamisessa. Lapsen eteen voidaan tuoda vihreä mies, jonka lapsi hyväksyy varauksetta. Samalla tapaa lapsi suhtautuu vammaiseen ihmiseen, ellei vanhempi näytä hänelle toisenlaista mallia.

Lapsi on luonnostaan utelias ja haluaa tietää, miksi kadulla vastaan tulevalla ihmisellä on vaikkapa hengityskone tai miksi hän on niin lyhyt. Jos vanhempi hyssyttelee ja vaientaa lapsen kysymykset, hän osoittaa käytöksellään, että vammaisessa ihmisessä on jotain outoa ja pelottavaa.

Lapselle voi kertoa, että ilman hengityskonetta tämä ihminen ei voi hengittää. Tai ihminen on lyhyt, koska hänellä on ehkä vamma. Vaikka hän on pienikokoinen, hän on aikuinen. Ihan samalla lailla kuin jollakin on punainen tukka ja toisella musta, yksi on lyhyt ja toinen pitkä. Ihmiset ovat erilaisia.

Jos vanhempi ei tiedä, mistä on kyse, hän voi luvata ottaa asiasta selvää. Joskus voi olla luontevaa kysyä vammaiselta suoraan. Monet vastaavat mielellään lapselle, mutta ketään ei voi velvoittaa vammansa tiedottajaksi.

Sääli on alentavaa, eikä kukaan halua sitä osakseen.

Puhu mieluummin yhtäläisyyksistä kuin eroista. Kovin helposti tulemme korostaneeksi erilaisuutta: vammainen lapsi tarvitsee avustajaa syömiseen, ja näkövammainen kuuntelee kirjaa lukemisen sijaan.

Lapset ovat kuitenkin ennen kaikkea lapsia, ja vammaiset lapset ovat paljon muutakin kuin vammansa. He leikkivät, käyvät koulua ja oppivat. He harrastavat, fanittavat ja ihastuvat.

Monella aikuisella on ikävä tapa kohdella esimerkiksi kehitysvammaisia ylhäältä alaspäin. Sanojen lisäksi aikuisen puheen sävy välittyy lapselle. Sääli on alentavaa, eikä kukaan halua sitä osakseen.

Ennakkoluulot hälvenevät, kun vamman takaa paljastuu tavallinen tyttö tai poika. Yhteisiä leikkejä löytyy aina. Kun esimerkiksi CP-vammainen Konsta ei osannut vielä kävellä, muut lapset alkoivat matkia häntä ja hippaa mentiin käteen nojaten ja peffaa vetämällä. Siinä hipassa Konsta oli nopein.

Heini Saraste on tehnyt Kynnys ry:n kanssa lapsille tarkoitetun Voihan vammainen -kuvasanakirjan vammaisuudesta.

Meidän Perhe 4/2018

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Mitä teilä syödään vappuna? Kokosimme parhaat vinkit.

1. Kakkaemojimarengit

Kikkareen muotoiset kaakaomarengit ovat hauskaa tarjottavaa ja maistuvat ihanilta. Kun teet marengin huolellisesti, on loppu helppoa. 

2. Kakkaemojikuppikakut

Vielä marenkeja helpommin syntyvät kuppikakut, joiden vaikutus tarjoilupöydässä on yhtä ilahduttava. Tee kuppikakut valmismuffineista tai leivo ne itse. Kuorrute valmistuu nopsasti tuorejuustosta ja suklaasta. 

Kuva: Soile Saarelainen
Kuva: Soile Saarelainen

3. Popcornkakku

Tämä popcornkakku on valmistettu alun perin synttäreille, mutta se toimii yhtä hienosti vappupöydän hittijälkkärinä. Valmistukseen ei tarvita uunia, vaan se saa jähmettyä jääkaapissa muutaman tunnin tai yön yli ennen tarjoilua. 

Kuva: Pia Inberg
Kuva: Pia Inberg

4. Minihodarit

Mitä olisi vappu ilman hodareita? Tee ne joko lihaisina tai vegenä ja viimeistele halutessasi itse tehdyllä ketsupilla. Kaupankin kelpaa. 

Kuva: Päivi Ristell
Kuva: Päivi Ristell

5. Paras perunasalaatti

Nakkien perinteinen kaveri on perunasalaatti, jonka voi valmistaa sopivaksi myös kaikkein pienimmille vappuvieraille. 

Kuva: Päivi Ristell
Kuva: Päivi Ristell

6. Nakkipitsa

Lapsivieraat ovat siitä kiitollista sakkia, että tietyt ruuat toimivat aina. Nakkipitsa on yksi niistä, ja se sopii erinomaisesti myös vapun juhlapöytään.

Kuva: Pia Inberg
Kuva: Pia Inberg

7. Suklaapullavuori

Jos munkit tuntuvat tylsältä vaihtoehdolta, leivo suklaapullia. Ne voit koristella värikkäillä nonpareilleilla villiin vappuun sopiviksi. 

Kuva: Päivi Ristell
Kuva: Päivi Ristell

8. Pinkit munkit

Ja valmiiden munkkien kanssa voi hyvin olla vitsikäs. Imetyksenkin juhlistamiseen sopivat munkit käyvät erinomaisesti vappupöytään. 

Kuva: Niina Behm ja Soile Saarelainen
Kuva: Niina Behm ja Soile Saarelainen

 

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.