Kannattaako kirosanat kitkeä ensi kerrasta vai jättää omaan arvoonsa kunnes unohtuvat?

Peekele. Patka. Voi jumalautanen. Kolmevuotias kokeilee kiroilemista, mitä teet?

Vaikka vanhemmilta ei kirosanoja lipsahtaisi, lapsi kuulee niitä kyllä. Mitä mieltä olet, kannattaako kirosanat kitkeä ensi kerrasta vai jättää omaan arvoonsa, kunnes unohtuvat? Entä nolottaako, jos oma lapsi päästää peekeleen julkisella paikalla?

Perheet suhtautuvat kirosanoihin eri tavalla. Osa vanhemmista ei pidä kiroilua kovin huonona tapana ja päästelee kirosanoja lasten kuullen itsekin. Missä menee mielestäsi kielletyn raja?

Vanhemmat myös tarjoavat lapsille lempeämpiä voimasanoja. Kun varvas kolahtaa ovenkarmiin, suusta voi päästä itse keksitty kirosanan korvike. Oletko keksinyt omia voimasanoja, ja ovatko ne päätyneet lastenkin käyttöön?

Osallistu keskusteluun ja kerro, miten suhtaudut kasvattajana kiroiluun. Teemme aiheesta jutun.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.