Työttömyys, sairastuminen, ero – miten voi olla lapselleen hyvä vanhempi yllättävässä elämän muutostilanteessa, joka vie omat voimat?

Auttavien puhelinten päällikkö Tatjana Pajamäki Mannerheimin lastensuojeluliitosta kertoo.

1. Hae tukea ja apua

”Muutostilanteessa on tärkeintä etsiä itselleen tukea, jotta jaksaa olla kuulolla lapsen kanssa. Toisen mieltä on mahdoton tavoittaa, jos oma mieli on kaaoksessa.

Tukea voivat antaa ystävät ja sukulaiset. Jos puhuminen ei onnistu heidän kanssaan, voi hakea keskustelukumppaniksi ulkopuolisen asiantuntijan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Mikäli vanhempi ei jaa huoliaan toisen aikuisen kanssa, hän voi alkaa huomaamattaan käydä aikuisille tarkoitettuja keskusteluja lapsensa kanssa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Lapsi ei kuitenkaan voi ottaa kantaakseen kuormaa, johon hän ei voi itse vaikuttaa.”

2. Laita asiat tärkeysjärjestykseen

”Todella kuormittavassa elämäntilanteessa vanhemman on välttämätön laskea vaatimustasoaan ja ottaa käyttöön kaikki arkea helpottavat apukeinot.

Hän voi tehdä listan asioista, joihin omat voimavarat riittävät, ja asioista, joista voi luopua ainakin hetkeksi.

Lasten kannalta olennaista on, että he saavat syötävää ja päällä on puhtaat vaatteet. Valmisruoat kelpaavat hyvin, eikä vaatteiden tarvitse olla sävy sävyyn.”

3. Pidä kiinni rutiineista

”Rutiinit tuovat sekä vanhemman että lapsen elämään ennakoitavuutta. Lapsen on turvallista tietää, että mitä tahansa tapahtuu, iltaruoka on pöydässä noin viideltä ja nukkumaan mennään kahdeksalta.

Myös vanhempi tietää, milloin hän on lapsen käytettävissä ja milloin oma aika alkaa.”

4. Ole avoin mutta suojaa lasta

”Isot muutokset vaikuttavat väistämättä perheen tunneilmastoon. Jos niistä ei puhuta, lapselle voi jäädä tapahtumista epämääräinen ahdistus. Hän ei ehkä ymmärrä, mistä on kyse, ja voi paisutella ongelmia mielessään.

Vanhempi voi kertoa lapselle tämän ikätason huomioiden, että hän on juuri nyt väsynyt, surullinen tai vihainen. Samalla voi vakuuttaa, että tunne menee ohi eikä johdu lapsesta.

Omaa epätoivoaan ei kuitenkaan ole hyvä jakaa vaan ylläpitää toivoa.”

5. Pidä lähellä

”Vanhemman olisi hyvä silitellä ja sylitellä lasta ja välittää tälle turvallisuuden tunnetta kosketuksen kautta.

Lapselta voi kysyä säännöllisesti kuulumisia ja tiedustella, onko tällä tarvetta jutella aikuisen kanssa. Painostaminen ei kuitenkaan kannata.

Jos lapsi ei ole innokas juttelemaan asioistaan, hänen kanssaan voi pitää yhteyttä yllä muilla keinoilla. Perhe voi vaikkapa sopia, että lapsi kirjoittaa tarvittaessa asiansa paperille ja jättää lapun sovittuun paikkaan.”

6. Hyväksy kaikki tunteet

”Aikuisen ei ole aina helppo ottaa lapsen tunteita vastaan. Tunnemyrskyn keskellä vanhempi voi yrittää muistuttaa itselleen: ’Hienoa, että lapseni uskaltaa tehdä tämän minulle. Hän kokee olonsa turvalliseksi kanssani.’

Ihmiset reagoivat tunteisiin eri lailla. Jollekin vanhemmalle on vaikeinta kohdata lapsen raivo, toiselle taas ahdistus tai suru.

Vanhempi voi miettiä jo etukäteen selviytymiskeinoja, joita käyttää vaikean tunnemyrskyn keskellä. Hän voi esimerkiksi poistua tilanteesta hetkeksi toiseen huoneeseen ja palata sitten, kun on itse hieman rauhoittunut.”

Tatjana Pajamäki korostaa, että muutokset ovat osa jokaisen perheen elämää ja niihin sopeutuminen vie aikaa.

– Muutokset eivät tee perheestä huonompaa kuin muista eivätkä vanhemmat pilaa lastensa elämää, vaikkei arki jatkukaan samalla tavoin kuin aiemmin.

Lue lisää

Miten opit elämään vanhemmuuden pelkojen kanssa?

Pikku Kakkosen Veera Degerholm: ”En pelkää lapsen kiukkua”

Sosiaalityöntekijä vanhemmille: ”Kun normiarki kulkee, ollaan jo voitolla”

Sisältö jatkuu mainoksen alla