Olemme sopineet miespuolisen ystäväni kanssa, että hänestä ei tule isää.

Olen 32-vuotias sinkkunainen. Olen miespuolisen ystäväni (emme ole pari) kanssa yrittäneet tehdä lasta minulle jo yli kaksi vuotta, tuloksetta. Nyt vihdoin sain gynekologin kautta lähetteen lapsettomuusklinikalle. Klinikalle ei pääse yksin, joten ystäväni lähtee sinne mukaan ”miehenäni”. Olemme sopineet, että hänestä ei tule isää. Mahdollisesti syntyvä lapsi on vain minun. Ystäväni tiedot jäävät klinikalle, mutta siirtyvätkö ne automaattisesti neuvolaan, synnytyssairaalaan ja sosiaalitoimistoon lapsen synnyttyä?

Lakimies Ulla-Riitta Harju vastaa: Lain mukaan potilasasiakirjoihin sisältyvät tiedot ovat salassa pidettäviä, eikä terveydenhuollon ammattihenkilökuntaan kuuluvalla ole oikeutta antaa tietoja sivullisille ilman potilaan kirjallista suostumusta.

Lapsettomuusklinikan järjestelmiin tallennetut tiedot ovat potilaslain tarkoittamia tietoja, eivätkä ne siirry automaattisesti neuvolaan, synnytyslaitokselle tai sosiaalitoimistoon.

Hedelmöityshoidon antamiselle ei laissa ole asetettu parisuhdevaatimusta. Hedelmöityshoitoa voidaan antaa myös naiselle, joka ei elä parisuhteessa, mutta tällaisen hoidon antamiseen tulee olla luovuttajan nimenomainen suostumus. Kaikille luovuttajille on aina korostettava, että hedelmöityshoidon tuloksena syntyvällä lapsella on 18 vuotta täytettyään oikeus saada tieto luovuttajan henkilöllisyydestä.

Tämä ei synnytä lapsen ja luovuttajan välillä muuta oikeudellista suhdetta eli luovuttajasta ei tule tämän perusteella lapsen isää. Edellä mainitussa kyse on ns. anonyymista luovutajasta eli hedelmöityshoidossa käytetään vieraita sukusoluja.

Sinun tapauksessasi hoidossa käytettäisiin ystäväsi sukusoluja, joten tällöin kyseessä olisi ns. tunnettu luovuttaja. Ystäväsi ei voi etukäteen sitovasti luopua isyydestä tai suostua siihen, ettei hän lapsen synnyttyä tule vaatimaan isyyden selvittämistä.

Isyyslaissa on säännökset isyyden selvittämismenettelyn toimittamisesta, jos lapsi on syntynyt avioliiton ulkopuolella. Isyyslain 3a §:n säännös koskee hedelmöityshoidon tuloksena syntyneen lapsen isyyden toteamista ja vahvistamista. Pykälän perusteella avoparille hedelmöityshoidon tuloksena syntyneen lapsen isäksi on vahvistettava mies, joka on yhdessä äidin kanssa antanut suostumuksensa hedelmöityshoidon antamiseen.

Suostumuksen antaja vahvistetaan isäksi, jos voidaan pitää todistettuna, että lapsi on syntynyt annetun hoidon tuloksena. Lainkohdan mukaan isyyden selvittämistä, vahvistamista ja kumoamista koskevia isyyslain säännöksiä on sovellettava myös silloin, kun naiselle, joka ei elä parisuhteessa, on annettu hedelmöityshoitoa.

Isyyslain lähtökohtana on kuitenkin aina selvittämisen vapaaehtoisuus. Tavallisimmin selvitys käynnistyy, kun väestökirjanpitäjä ilmoittaa lastenvalvojalle lapsesta, jonka äiti ei lapsen syntyessä ole avioliitossa. Lastenvalvoja kutsuu äidin neuvotteluun ja tiedustelee tältä, haluaako äiti isyyden selvittämistä. Äiti voi kieltäytyä selvittämisestä, jolloin hänen tulee allekirjoittaa tästä erillinen lomake.

Lastenvalvoja voi myös tehdä päätöksen isyyden selvittämisen keskeyttämisestä. Selvittäminen voidaan kuitenkin aina tarvittaessa käynnistää uudelleen. Selvittämisprosessissa miehen tulee antaa isyydestään tunnustamislausuma, mutta vielä lausuman antamisen perusteella isyys ei tule voimaan. Lastenvalvojan on toimitettava isyyden selvittämisasiakirjat maistraatille, joka hyväksyy isyyden tunnustamisen.

Jos maistraatti ei ole hyväksynyt miehen tunnustusta, on hänellä isyyslain mukaan oikeus ajaa isyyden vahvistamista koskevaa kannetta tuomioistuimessa. Laki kuvastaa sitä tärkeää periaatetta, että miehelläkin tulee olla oikeus saada isyytensä tutkituksi ja ”päästä” lapsen isäksi, jopa äidin tahdon vastaisesti. Äidin ”tahdonautonomia” ei siis ulotu niihin tapauksiin, joissa mies vaatii isyytensä selvittämistä.

Isyyden selvittäminen on aina toimitettava isyyslain nojalla, vaikka äiti olisi vastustanut isyyden selvittämistä ja kieltäytynyt siitä.

Tapauksessasi lapsettomuusklinikalla ei ole siis oikeutta potilaslain mukaan antaa rekistereihinsä kirjattuja tietoja sivullisille. Ystävälläsi on kuitenkin oikeus saada isyytensä selvitetyksi, jos hän haluaa tunnustaa isyytensä lapsen synnyttyä. Joten keskinäinen sopimuksenne, jonka perusteella ystäväsi luopuu isyydestä etukäteen, ei ole pätevä, jos hän myöhemmin muuttaa mielensä.
Vauva 5/2010

Lähetä oma kysymyksesi asiantuntijoillemme Vauvan neuvolaan.

Eläinhahmojen yhdisteleminen on hauskaa puuhaa! Kuva: Juha Salminen
Eläinhahmojen yhdisteleminen on hauskaa puuhaa! Kuva: Juha Salminen

Kivojen eläinhahmojen yhdistely kehittää taaperon silmän ja käden yhteistyötä.

Tarvitset:

Tukevaa kartonkia tai pahvia, valmiiksi tulostetut eläinhahmot, paperiliimaa, kontaktimuovia,sakset tai mattoveitsen.

Tee näin:

  1. Tulosta valmiit eläinhahmot ja liimaa ne tukevalle kartongille tai ohuelle pahville. Eläinhahmoja on kuusi kappaletta: kettu, kissa, norppa, pingviini, pupu, sammakko.
  2. Päällystä kartonki kontaktimuovilla molemmin puolin.
  3. Leikkaa eläimet irti ääriviivoja pitkin joko saksilla tai mattoveitsellä materiaalista riippuen.
  4. Puolita eläimet vielä keskeltä kahteen osaan.

Vinkki! Paloja voi ja saa yhdistellä ennakkoluulottomasti. Pupu, jolla on ketunhäntä, miksipä ei!

Tulosta valmiit eläinhahmot A4-kokoiselle paperille alla olevasta linkistä. Tallenna tiedosto ensin työpöydällesi ja printtaa vasta sen jälkeen, niin se tulostuu oikein.

 

Jaa oma juttu

Millaisia askarteluja tai tuunauksia olet vauvalle tehnyt? Laita hyvät ideat kiertoon Vauvan Instagramissa. Jaa kuva ja tägää se @vauvalehti #teeite.

Yksi vauvan vilpittömimmistä ihailijoista saattaa olla hänen isosisaruksensa.

Yhtä vauvakuvaa en koskaan väsy katselemaan: Muutaman viikon ikäinen kuopuksemme pötköttää piirua vaille kolmevuotiaan esikoisemme sylissä. Vauva pitää isosiskoa tiukasti pikkusormesta kiinni. Siinä on hyvä.

Kun itse vielä ihmettelin, kuka tämä pieni ja uusi oikein on, esikoinen otti vauvan saman tien omakseen. Hänestä kuoriutui isosisko ennen kuin minusta kahden äiti. Hän kylvetti, hoivasi ja lohdutti, esitteli vauvaa polleana tutuille ja tuntemattomille.

Kolmesta oli tullut neljä, mutta äiti ei meinannut pysyä perässä.

Itsehän unohdin kirjoittaa vauvan nimen onnittelukorttiin, kun lähdimme koko perhe syntymäpäiväjuhliin. Kolmesta oli tullut neljä, mutta äiti ei meinannut pysyä perässä.

Sydämeeni oli ryöpsähtänyt kertaheitolla hurjasti lisää rakkautta, mutta samalla sydän hieman nyrjähti. Esikoisen puolesta kirpaisi, sillä syliin ei joka hetki mahtunut yhtä paljon kuin sydämeen.

Onneksi oli myös isän ja isovanhempien syli. Isompikin sai vielä olla pieni.

Sanotaan, että ensimmäinen lapsi tehdään itselle, toinen esikoiselle. Ehkä niinkin. Kieltämättä toivoin, että lapsillani olisi kasvussaan kaveri. Se rakkain ja raivostuttavin, jonka kanssa otetaan yhteen mutta jonka edestä ei ikinä paiskaisi ovea kiinni iäksi.

Sanotaan, että ensimmäinen lapsi tehdään itselle, toinen esikoiselle.

Pikku hiljaa kädet alkavat riittää kahdenkin äitinä. Sitä huomaa kasvavansa lahjomattomaksi erotuomariksi, muistaa tuoda reissusta kaksi täsmälleen samanlaista tuliaista. Mittaa automaattisesti jälkkärit grammalleen yhtä suuriksi. Sylissäkin pysyy kaksi yhtä aikaa.

Kun siskokset kikattavat omille jutuilleen ja pusuttelevat toisilleen hyvän yön halit, sydämessä ei voisi enempää lämpöä tunteakaan.

Vauva-lehden pääkirjoitus 12/17