MLL:n hankkeen avulla ongelmia voidaan ennaltaehkäistä ja säästää kuntien kuluja.

Kukapa vauvan vanhempi ei tuntisi itseään välillä neuvottomaksi, väsyneeksi ja riittämättömäksi. Negatiiviset tunteet voivat vaikuttaa kykyyn hoivata ja kasvattaa lasta.

Tähän tarpeeseen vauvaperheiden tueksi on Mannerheimin Lastensuojeluliitto kehittänyt uuden, Vahvuutta vanhemmuuteen –hankkeen, jonka perheryhmissä vanhemmat saavat itseluottamusta ja kykyä ymmärtää vauvansa tarpeita.

Malli perustuu Yalen yliopistossa kehitettyyn Parents first -menetelmään, joka pohjautuu mentalisaatio- ja kiintymyssuhdeteorioihin.

Rohkaisevia kokemuksia

Neljä vuotta sitten alkaneesta hankkeeseen on osallistunut 1 400 perhettä, ja siitä on saatu rohkaisevia kokemuksia jo 80 kunnassa.

Ryhmien ohjaajiksi on koulutettu 430 perhetyön ammattilaista kuten terveydenhoitajia, perhetyöntekijöitä, varhaiskasvatuksen ammattilaisia ja terapeutteja.

Vanhempien palaute perheryhmistä on ollut erittäin positiivista. 84 prosenttia äideistä ja liki 90 prosenttia isistä kertoo ryhmään osallistumisen jälkeen ymmärtävänsä paremmin vauvan tarpeita ja tunteita.

Suurin osa vanhemmista toteaa itseluottamuksensa vanhempana lisääntyneen ja liki puolet kokee tasavertaisen vanhemmuuden vahvistuneen. Myös vanhempien parisuhde, perheyhteys ja etenkin äitien hyvinvointi kohenivat.

Vahvuutta vanhemmuuteen -ryhmät kokoontuvat ensimmäisen kerran kun vauva on 3–4 kuukauden ikäinen ja tapaavat säännöllisesti yhteensä 12 kertaa. Ohjelman keskeyttäneitä perheitä on ollut vähän.

Myös ryhmien ohjaajat kertovat uudenlaisen työskentelyn olevan palkitsevaa ja innostavaa.

Malli käyttöön koko maassa?

Tavoitteena on saada toimintamalli laajasti käyttöön neuvoloissa ja muualla lapsiperhetyössä koko maassa.

– Perheryhmämalli on tarjonnut vanhemmuuteen juuri sellaista tukea, jollaiselle on ollut tarvetta. Kunnissa pitäisi ymmärtää, että perheryhmät ennaltaehkäisevät ongelmien syntymistä ja tuottavat siksi enemmän säästöjä kuin kuluja, muistuttaa hankkeen päällikkö Anne Viinikka.

MLL:n pääsihteeri  Mirjam Kalland muistuttaa, että vauvavaiheen hoiva ja vuorovaikutus ovat terveen kehityksen kannalta keskeisiä.
– Vahvistamalla sekä vanhempien kykyä ymmärtää lapsen reaktioita että heidän taitoaan tunnistaa omat tunteensa voimme tukea varhaista vuorovaikutusta. Samalla myönteiset mielikuvat lapsesta ja itsestä vanhempana vahvistuvat.

Vahvuutta vanhemmuuteen -hanke on toteutunut Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksella vuosina 2010–2014. Hanke on tehnyt yhteistyötä Folkhälsanin sekä Ensi ja -turvakotien liiton ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa.