MLL:n hankkeen avulla ongelmia voidaan ennaltaehkäistä ja säästää kuntien kuluja.

Kukapa vauvan vanhempi ei tuntisi itseään välillä neuvottomaksi, väsyneeksi ja riittämättömäksi. Negatiiviset tunteet voivat vaikuttaa kykyyn hoivata ja kasvattaa lasta.

Tähän tarpeeseen vauvaperheiden tueksi on Mannerheimin Lastensuojeluliitto kehittänyt uuden, Vahvuutta vanhemmuuteen –hankkeen, jonka perheryhmissä vanhemmat saavat itseluottamusta ja kykyä ymmärtää vauvansa tarpeita.

Malli perustuu Yalen yliopistossa kehitettyyn Parents first -menetelmään, joka pohjautuu mentalisaatio- ja kiintymyssuhdeteorioihin.

Rohkaisevia kokemuksia

Neljä vuotta sitten alkaneesta hankkeeseen on osallistunut 1 400 perhettä, ja siitä on saatu rohkaisevia kokemuksia jo 80 kunnassa.

Ryhmien ohjaajiksi on koulutettu 430 perhetyön ammattilaista kuten terveydenhoitajia, perhetyöntekijöitä, varhaiskasvatuksen ammattilaisia ja terapeutteja.

Vanhempien palaute perheryhmistä on ollut erittäin positiivista. 84 prosenttia äideistä ja liki 90 prosenttia isistä kertoo ryhmään osallistumisen jälkeen ymmärtävänsä paremmin vauvan tarpeita ja tunteita.

Suurin osa vanhemmista toteaa itseluottamuksensa vanhempana lisääntyneen ja liki puolet kokee tasavertaisen vanhemmuuden vahvistuneen. Myös vanhempien parisuhde, perheyhteys ja etenkin äitien hyvinvointi kohenivat.

Vahvuutta vanhemmuuteen -ryhmät kokoontuvat ensimmäisen kerran kun vauva on 3–4 kuukauden ikäinen ja tapaavat säännöllisesti yhteensä 12 kertaa. Ohjelman keskeyttäneitä perheitä on ollut vähän.

Myös ryhmien ohjaajat kertovat uudenlaisen työskentelyn olevan palkitsevaa ja innostavaa.

Malli käyttöön koko maassa?

Tavoitteena on saada toimintamalli laajasti käyttöön neuvoloissa ja muualla lapsiperhetyössä koko maassa.

– Perheryhmämalli on tarjonnut vanhemmuuteen juuri sellaista tukea, jollaiselle on ollut tarvetta. Kunnissa pitäisi ymmärtää, että perheryhmät ennaltaehkäisevät ongelmien syntymistä ja tuottavat siksi enemmän säästöjä kuin kuluja, muistuttaa hankkeen päällikkö Anne Viinikka.

MLL:n pääsihteeri  Mirjam Kalland muistuttaa, että vauvavaiheen hoiva ja vuorovaikutus ovat terveen kehityksen kannalta keskeisiä.
– Vahvistamalla sekä vanhempien kykyä ymmärtää lapsen reaktioita että heidän taitoaan tunnistaa omat tunteensa voimme tukea varhaista vuorovaikutusta. Samalla myönteiset mielikuvat lapsesta ja itsestä vanhempana vahvistuvat.

Vahvuutta vanhemmuuteen -hanke on toteutunut Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksella vuosina 2010–2014. Hanke on tehnyt yhteistyötä Folkhälsanin sekä Ensi ja -turvakotien liiton ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa.

Turvaistuintestissä arvioitiin yhteensä 29 istuinta tai istuimen ja telakan yhdistelmää.

Euroopan eri maiden autoliittojen ja kuluttajajärjestöjen yhteistyössä toteutetun turvaistuintestin tulokset julkaistiin tänään. Peräti 21 istuinta sai hyvän kokonaisarvosanan. Kolme istuinta jäi tyydyttävään arvosanaan, yksi arvioitiin välttäväksi ja neljä sai heikon kokonaisarvosanan.

Heikon kokonaisarvosanan saivat seuraavat mallit: Jané GravityAvionaut Ultralite IQ-telakallaGiordiani Evolution Isofix ja Concord Ultimax i-Size. Kaksi ensimmäistä reputtivat liian suuren kemikaalikuormituksen takia: Jané Gravityn verhoilussa oli liikaa naftaliinia ja Avionautissa liikaa palonestoainetta.

Loput kaksi istuinta arvioitiin heikoksi niiden epäonnistuttua etutörmäystestissä. Giordiani Evolution Isofix -istuimen etutörmäystestissä mitatut kuormitusarvot ylittivät raja-arvot ja lantiovyö liukui ylöspäin kohti koenuken vatsan aluetta aiheuttaen lapselle suuren loukkaantumisvaaran.

”Huonon arvosanan saanutta istuinta ei ole syytä hankkia.”

Concord Ultimax i-Size ei puolestaan kestänyt etutörmäystestin rasitusta vaan särkyi, kun istuin oli asennettuna kasvot menosuuntaan 15 kilon painoisella koenukella. Kun testi tehtiin pienemmällä Q3-koenukella selkä menosuuntaan asennettuna, istuimen takaosa irtosi telakasta. Molemmat tilanteet aiheuttavat vakavan loukkaantumisriskin.

– Testissä huonon arvosanan saanutta istuinta ei ole syytä hankkia, Autoliiton viestintäpäällikkö Jukka Tolvanen kertoo.

Integroitu turvatyyny oli hyödyksi

Turvaistuintestissä oli mukana ensimmäistä kertaa turvatyynyillä varustettuja turvaistuimia. Bébé Confort Axissfix Air ja Maxi-Cosi Axissfix Air -istuimissa valjaiden olkatoppauksiin on integroitu turvatyynyt. Järjestelmä aktivoituu, kun isofix-kiinnikkeet lukittuvat autoon.

Testi osoitti, että turvatyyny tukee etutörmäyksessä eteenpäin retkahtavaa niskaa ja vähentää siihen kohdistuvaa kuormitusta. Sekä Bébé Confort Axissfix Air että Maxi-Cosi Axissfix Air saivat hyvän kokonaisarvosanan.

Katso koko tuloslista pdf-muodossa tästä

Ole kuten kasvatusguru Jari Sinkkonen neuvoo: kuulostele lapsen tunnelmia, juttele ja utele. Saatte siitä molemmat paljon.

Pienet lapset kysyvät, kysyvät ja kysyvät vielä vähän – satoja kertoja päivässä. Kyselyvaihe ei kuitenkaan kestä ikuisuuksia, ja yhtäkkiä huomaat, että jutteluyhteyden ylläpito on vähän vanhemmankin hommaa. Silloin viimeistään on aika ryhtyä kyselemään itse.

Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen neuvoo, että yhteisten rupatteluhetkien avulla pysyt perillä siitä, onko lapsella kaikki hyvin. Myös sävyllä on väliä: hyvissä keskusteluissa ei ole äitiä tai isää tenttaamassa, vaan tasa-arvoisia ihmisiä juttelemassa toistensa kanssa. Rennon höpöttelyn lomassa on helpompi puhua myös niistä asioista, joiden kertominen tuntuu vaikealta.

Lapsen pitää saada kokea, että aikuinen oikeasti haluaa kuulla ja ymmärtää häntä.

– Kun lapsi on saanut kokea, että aikuinen oikeasti haluaa kuulla ja ymmärtää häntä, hänellä itsellään kehittyvät valmiudet kuulla ja ymmärtää toisia, Sinkkonen sanoo Meidän Perheen videolla.

– Meistä ihmisistä harva asia on yhtä ihana kuin se, että toinen on vilpittömästi kiinnostunut siitä, mitä minulla on sanottavana.

Aikuisen esittämät kysymykset opettavat lapselle myös kysymisen, vastaamisen ja keskustelun taitoja, Parents.com neuvoo.

Mitä sitten kysyisi? Yksi ihana tapa on opetella yhteinen iltarituaali: kysy lapselta kolme kivaa asiaa päivästä, ja kerro itsekin omasi. Kiitollisuusharjoitus auttaa teitä molempia huomaamaan hyvät arjen tilanteet ja opettaa sinulle, mistä lapsesi tykkää. Se kehittää myös vaikkapa ongelmanratkaisua, keskittymistä ja sinnikkyyttä.

Mutta muutakin voi ja kannattaa lapselta kysellä. Ihan mitä vaan! Esimerkiksi näillä pääsee liikkeelle:

  1. Mistä haaveilet juuri nyt?
  2. Jos voisit tehdä nyt ihan mitä tahansa, mitä se olisi?
  3. Mitä kaverisi tykkäävät nykyään tehdä?
  4. Jos unilelu voisi puhua, mitä se kertoisi?
  5. Ketä haluaisit kaikista eniten halata?
  6. Mille nauroit viimeksi?
  7. Mikä saa sinut tuntemaan olosi rohkeaksi?
  8. Mitä pelasit viimeksi? Mitä siinä pelissä tehdään?
  9. Mikä olisi supersankarinimesi? Mitä erityistaitoja sillä on?
  10. Kenelle haluaisit lahjoittaa sata euroa ja miksi?
  11. Mitä piirsit viimeksi?
  12. Minne haluaisit kaikista eniten matkustaa? Miksi juuri sinne?
  13. Jos saisit luoda maailman ihan alusta, millainen siitä tulisi?
  14. Mikä ääni tai musiikki saa sinut hyvälle tuulelle?
  15. Mikä asia sinua harmittaa? Mitä sille voisi tehdä?
  16. Mistä tunnistaa kivan kaverin?
  17. Minkä kivan asian olet viimeksi tehnyt jollekin toiselle?
  18. Jos kirjoittaisit kirjan, mistä se kertoisi?
  19. Jos voisit olla yhden päivän ajan jokin eläin, mikä haluaisit olla?
  20. Mitä ihan oikeasti haluaisit kesälomalla tehdä?