Vanhemman on hyvä keskittyä kuuntelemaan, mitä lapsi kysyy. Turha pelottelu ei kannata.

Isä, äiti, miksi ihmiset joutuivat lähtemään kotoaan pois? Mitä niille nyt tapahtuu? Koska ne voivat palata takaisin kotiinsa?

Moni vanhempi on joutunut viime päivinä miettimään, miten kertoa lapselle Eurooppaan pyrkivien pakolaisten tilanteesta. Vai kannattaako siitä kertoa lainkaan?

Asiaa ei tarvitse ottaa väkisin puheeksi, SPR:n kriisiryhmän jäsen, psykologi Ferdinand Garoff neuvoo.

– Pienempiä lapsia kannattaa suojella, eikä esimerkiksi antaa heidän katsella uutisia yksin. Pienet lapset eivät aina pysty ymmärtämään näkemäänsä, ja se voi jäädä pyörimään mieleen ja ahdistaa, hän sanoo.

Jos lapsi on kuitenkin törmännyt television uutiskuviin pakolaisista tai kuullut asiasta muualta, se kannattaa ottaa puheeksi.

Keskustelua on hyvä käydä lapsen lähtökohdista ja kuunnella tarkasti, mitä hän kysyy.

– Lapsen pelot saattavat olla yllättäviä. Ne eivät välttämättä ole niitä, joita vanhempi kuvittelee hänen pelkäävän.

Lasta ei kannata pelotella turhaan, vaikka itseä ahdistaisi ja pelottaisikin.

– Pienempi lapsi seuraa tiiviisti vanhempiensa käyttäytymistä. Jos vanhemmat itse pysyvät keskustelun aikana rauhallisena, lapsikin kokee olevansa turvassa.

Keskustelusta mallia tulevaan

Isommat lapset törmäävät keskusteluun pakolaisista todennäköisesti koulussa, kavereiden kanssa tai netissä. Vanhempien on hyvä ottaa heidän kanssaan asia puheeksi, jos asia mietityttää lasta.

– Fakta on, ettei kaikilla ihmisillä maailmassa ole asiat hyvin. Vanhemmat voivat yhdessä lasten kanssa miettiä, miten meidän perheessämme tähän suhtaudutaan. Onko maailma mielestämme loppujen lopuksi kuitenkin turvallinen vai turvaton paikka?

Vanhemmilla saattaa myös olla erilaisia kasvatusnäkökulmia – jotkut ehkä haluavat suojella lapsiaan mahdollisuuksien mukaan ahdistukselta.

– Toisaalta: jos perheessä puhutaan myös vaikeista asioista, lapsi saa mallin siitä, miten käsitellä elämässä eteen tulevia vaikeuksia. Tästä voi olla hyötyä hänelle jatkossa.

Lue lisää

Voih, lapsi kysyy vaikeita!

Puhu lapselle kuolemasta

Miten opit elämään vanhemmuuden pelkojen kanssa?

Vierailija

Miten kerron lapselle pakolaisista – vai kerronko lainkaan?

Meillä on puhuttu -eihän lapsi millään välty huomaamasta asiaa. Ollaan kerrottu, että sieltä on ihmiset lähteneet sotaa pakoon rauhallisempiin maihin ja että tänne Ouluun on myös tullut ihmisiä. Ja Suomen viranomaiset tutkii, keillä on todelliset syyt saada täältä turvapaikka. Sitten ostimme pari patjaa ja teimme lapsen kanssa jokusen hygienipussin vastaanottokeskukseen. Lapset halusivat antaa myös joitain lelujaan "koska se on kohtuullista, kun ajattelee, että ne lapset on joutunut varmaan...
Lue kommentti
Vierailija

Miten kerron lapselle pakolaisista – vai kerronko lainkaan?

Meidän melkein 3-vuotias on hullaantunut juniin. Hän tietysti kiinnostui, kun uutisissa asemalle tuli pakolaisjuna. Siinä oli luonteva tilaisuus kertoa, että nämä ihmiset tulevat junalla pakoon ja että heidän maassaan ei voi asua, koska asiat siellä eivät ole hyvin niin kuin meillä. Tarkemmin en vielä tämänikäiselle ajatellut selittää - ellei hän kysy.
Lue kommentti

Vaikka perheet ovat 2000-luvulla vauraampia kuin koskaan ennen, raha ei silti tunnu riittävän.

Jos perheellämme olisi enemmän rahaa käytössä, olisimme onnellisempia, kertoo 79 prosenttia Meidän Perheen rahakyselyyn vastanneista.

Raha mahdollistaa helpomman elämän. Voisi mennä ja tehdä laskematta, montako maitolitraa sillä rahalla saisi.

Noin 60 prosenttia vastaajista kuvailee kuitenkin perheensä taloudellista tilannetta hyväksi tai melko hyväksi. Epävarmuutta aiheuttaa eniten se, että kaikki mikä tulee, myös menee.

Vaikka perheet ovat 2000-luvulla vauraampia kuin koskaan ennen, raha ei silti tunnu riittävän.

”Elintason nousu lisää painetta, että pitää olla kaikkea."

Sosiologian professori ja kulutustutkija Terhi-Anna Wilska tunnistaa ristiriidan.

– Elintason nousu lisää painetta, että pitää olla kaikkea. Esimerkiksi kännykät lapsille ovat uusia välttämättömyyksiä.

Yksi tällainen ”uusi välttämättömyys” on lapsille säästäminen.

– 30 vuotta sitten oli epätavallista, että vanhemmat avustivat kotoa muuttanutta lastaan vuokranmaksussa. Nykyään ajatellaan, että on sopimatonta heittää lapsi omilleen, Wilska sanoo.

Eräs vastaaja kertoi kyselyssä näin:

Haluaisimme säästää lapsille. Emme uskalla luottaa, että opiskelijoille maksetaan tukia enää 15–20 vuoden päästä.

Aikuisten menoista tingitään ensimmäisenä, lasten harrastuksista viimeisenä.

– Etenkin äideille on tyypillistä, ettei kuluteta itseen, vaan laitetaan lapsi edelle.

”Se, että lähipiirikin venyttää senttiä, voi jopa lisätä yhteenkuuluvuuden tunnetta.”

”Tavallisen tiukka rahatilanne” otetaan lapsiperheissä Wilskan mukaan pääosin elämänvaiheeseen kuuluvana. Se, että lähipiirikin venyttää senttiä, voi jopa lisätä yhteenkuuluvuuden tunnetta. Köyhyys ja pienituloisuus taas aiheuttavat henkistä stressiä, varsinkin jos ne jatkuvat pitkään.

Tutkimusten mukaan rahasta ei kanneta huolta, jos tilillä on puskurina muutaman kuukauden palkka. Mutta tuoko muhkeampi pankkitili mielenrauhan lisäksi onnea? Tiettyyn rajaan asti kyllä.

– Noin 70 000–80 000 euron käteen jääviin yhden ihmisen vuosituloihin saakka lisäraha kasvattaa onnellisuutta. Sen jälkeen ei.

 

Näin Meidän perheen lukijat kertoivat verkkokyselyssä:

Jos rahaa olisi enemmän...

  • Olisin huomattavasti vähemmän stressaantunut ja ahdistunut. Elämässä on tarpeeksi muitakin murheita ilman rahahuoliakin.
  • Olisi varaa laadukkaampaan ruokaan ja mahdollisuus käydä yksityisellä lääkärillä.
  • Ei tarvitsisi joka asian kohdalla miettiä, voiko ostaa vai ei.
  • Voisi ostaa parempikuntoisen talon eikä tarvitsisi remontoida niin paljon.
  • Voisi keskittyä elämiseen ja arkeen. Tietäisi, että saa kaiken mitä tarvitsee, saa syödä terveellisesti ja voi hankkia erilaisia elämyksiä matkailusta ulkona syömiseen.
  • Voisi vaikka ostaa lohta kaupasta useammin kuin kerran kuussa!
  • Voisin hoitaa lastamme kotona, kunnes hän on kaksivuotias.
  • Asuisimme tilavammin ja meillä olisi varaa palkata apua (esim. siivoja). Voisimme tehdä koko perheen yhteisiä ulkomaanmatkoja. Elämä olisi huolettomampaa.
  • Pystyisimme säästämään, ja lapset saisivat joskus omat huoneet.

Nordean tutkimuksen mukaan keskimääräinen säästösumma lapselle on 30 euroa kuukaudessa.

Jo kolme neljästä suomalaisvanhemmasta laittaa rahaa säästöön lapsiaan varten, selviää Nordean teettämästä tuoreesta tutkimuksesta.

Sosiologian professori ja kulutustutkija Terhi-Anna Wilska on huomannut, että lapsille säästämisestä on tullut viime vuosina eräänlainen uusi välttämättömyys.

– 30 vuotta sitten oli epätavallista, että vanhemmat avustivat kotoa muuttanutta lastaan vuokranmaksussa. Nykyään ajatellaan, että on sopimatonta heittää lapsi omilleen, Wilska sanoo Meidän Perheen haastattelussa.

Samoilla linjoilla tuntuvat olevan suomalaisvanhemmat Nordean kyselyssä. Suurin osa säästää lapsen tulevaisuutta varten. Yleisin syy olla säästämättä lapselle on se, ettei rahaa saa säästettyä, vaikka haluaisi. Heistä, jotka eivät vielä säästäneet lapsilleen, moni aikoi aloittaa säästämisen myöhemmin. Vain hyvin harva ilmoitti, ettei pidä säästämistä tarpeellisena.

Keskimääräinen säästösumma on 30 euroa kuukaudessa, ja tyypillisimmin se laitetaan säästötilille. Rahastoihin säästää joka viides, ja osakkeisiin vain neljä prosenttia vastaajista.

 

Kysely

Onko lasten tulevaisuutta varten säästäminen mielestäsi tarpeellista?