Kuva: Heli Blåfield
Kuva: Heli Blåfield

Viisivuotias poika reagoi voimakkaasti itkien tilanteissa, jotka eivät mene hänen mielensä mukaan. Mitä voisimme tehdä, äiti kysyy.

"Viisivuotias poikamme on tunteellinen ja herkkä, erittäin empaattinen ja kiltti lapsi. Hänen kanssaan arki on täynnä sekä suuria onnentunteita että haastavia aikoja, sillä hän kokee elämän ylä- ja alamäet erittäin voimakkaasti.

Välillä tunnemme vanhempina olevamme täysin riittämättömiä, koska ongelmia erityisesti kaverisuhteissa on paljon.

Poikamme reagoi voimakkaasti itkien ja huu­taen tilanteissa, jotka eivät mene hänen mielensä mukaan. Jos hän ei saa haluamaansa lelua tai leikin kulku ei miellytä häntä, hän saattaa alkaa ulista, itkeä ja huutaa kovaan ääneen. Päiväkodissa eräs lapsi on alkanut kiusata poikaamme. Hän innostuu poikamme itkusta ja jatkaa kiusaamista entistä ärhäkämmin.

Mitä voisimme tehdä, jotta saisimme käytösmallin katkaistua? Poika reagoi pettymyksiin voimakkaasti huutaen ja itkien myös kotona."

Neuvoton äiti

Janna vastaa

"Tunteikkaan lapsen kanssa joutuu usein koville. Hienoa että sanotte sen ääneen! Kirjeestä ei käy ilmi, miten hoidatte näitä tilanteita, mutta perussääntö on: lapsen tunteet tulee hyväksyä itse hätääntymättä mutta myöskään niitä lietsomatta. Vanhempi voi todeta: ”Huomaan, että petyit kovasti. Sure sen aikaa kun tarvitsee ja sitten autan sinua rauhoittumaan.”

Monesti aikuiset huolestuvat, suuttuvat ja uupuvat lapsen tunnereaktioista. Se on ymmärrettävää, mutta saa yleensä vanhemmat tuntemaan syyllisyyttä. Jos lapsen tunnetila uhkaa tarttua, aikuinen voi keskittyä syvähengitykseen tai rauhoittavaan ajatukseen.

Joustamattomuus ja tunnetilojen vaihtelut ovat hyvin yleisiä vielä viisivuotiailla.

Päiväkodissa tapahtuvaan kiusaamiseen vanhempien on vaikea puuttua, mutta onneksi teillä on apujoukot lähellä. Neuvotelkaa päiväkodin aikuisten kanssa ja pyytäkää erityisopettajan arviota.

Onko ryhmän kaverisuhteille tehtävissä jotain? Onko pienryhmissä toteutettavaa vuorovaikutusleikkiä tarjolla? Monesti jo nämä auttavat herkässä vaiheessa olevan lapsen sosiaalista kasvua ja lopettavat kiusaamisen.

Joustamattomuus ja tunnetilojen vaihtelut ovat hyvin yleisiä vielä viisivuotiailla. Käytösmallin saa katkaistua helpommin, jos tietää mistä on kyse. Neuvolalääkäri ja -terveydenhoitaja tai neuvolapsykologi voivat olla avuksi. He tekevät yhteistyötä päiväkodinkin kanssa ja voivat mennä havainnoimaan lasta ryhmätilanteissa.

Monissa perheneuvoloissa on tarjolla myös vanhemmuutta tukevia ryhmiä. Tilanne on hyvä katkaista nyt, ettette kadota silkkaa uupumustanne yhteyttä ihanaan empaattiseen poikaanne."

Meidän Perhe 7/16

Kysy Jannalta

Mietityttääkö lapsen kasvatus? Lastenpsykiatri Janna Rantala vastaa lukijoiden kysymyksiin Meidän Perhe -lehden joka numerossa. Lähetä kysymys tästä tai sähköpostitse meidanperhe@sanoma.com Laita viestin otsikoksi "Janna vastaa".

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Erityisesti EU:n ulkopuolisiin verkkokauppoihin voi olla vaikea saada yhteys, jos lelu osoittautuu vialliseksi tai vaaralliseksi. 

Jos jokin lelu verkkokaupan valikoimassa näyttää epäilyttävältä, Anja Merenkivi, klikkaa sen taatusti ostoskoriinsa. Myös ruokaostoksilla marketissa kassalle saattaa päätyä lelu, jota hän haluaa tarkastella lähemmin.

– Vapaa-ajalla tosin yritän kiertää leluosastot kaukaa, Tukesin ylitarkastajana työskentelevä Merenkivi naurahtaa.

Hän valvoo työssään sitä, että Suomessa myytävät lastentarvikkeet ja lelut täyttävät niille asetetut turvallisuusvaatimukset.

– Olen se, joka synttärivieraanakin huomauttaa, ettei 1–2-vuotiaan kuulu saada lahjaksi lelua, joka on kielletty alle 3-vuotiaalta. Ikärajoitus perustuu tuotteen turvalliseen käyttöön. Lelussa voi olla esimerkiksi irtoavia osia, joihin pieni, suullaan maailmaan vielä tutustuva lapsi saattaa tukehtua.

Leluja ja lastenhoitotarvikkeita myydään yhä enemmän verkossa. Ostopäätöstä puntaroivalle vanhemmalle Merenkivi antaa kaksi neuvoa: selvitä, voiko valmistaja tai myyjä todentaa tuotteen turvallisuuden, ja saatko verkkokauppaan tarvittaessa yhteyden, jos haluat esimerkiksi reklamoida ostoksestasi.

– On hyvä huomata, ettei fi-pääte osoitteessa automaattisesti tarkoita, että verkkokauppa on suomalainen.

Erityisen harkitseva kannattaa Merenkiven mukaan olla silloin, kun tilaa EU:n ulkopuolisista verkkokaupoista. Myyjään voi olla hankala saada jälkikäteen yhteyttä, vaikka tuote olisi virheellinen tai jopa vaarallinen.

Tukes on mukana usean eri viraston ja muun tahon kanssa syksyllä lanseerattavassa verkkokauppakampanjassa, jossa testataan halpaverkkokaupoista tilattuja leluja ja lastenhoitotarvikeita. 

Kun ostat lelun verkosta, tarkista että

  • lelusta löytyy CE-merkintä. Se kertoo, että valmistaja vakuuttaa lelun täyttävän sitä koskevat EU:n lelusäännösten vaatimukset.
  • mukana on käyttöohjeet ja turvallisen käytön kannalta tarpeelliset varoitukset suomeksi ja ruotsiksi. Näiden puuttuminen voi viitata siihen, ettei myyjä ole muutoinkaan huolehtinut velvoitteistaan ja tuotteen turvallisuudesta.
  • tuote soveltuu tarkoitukseensa. Esimerkiksi pehmolelun olisi hyvä  tulee olla vähintään pintapestävä.
  • hinta on kohtuullinen. Jos hinta on epäilyttävän halpa muihin vastaaviin leluihin verrattuna, valmistuksessa on saatettu tinkiä turvallisuudesta.
  • verkkokaupalla on asiakaspalvelu, johon saat yhteyden, jos haluat esimerkiksi reklamoida ostoksestasi. Varsinkin jos verkkokauppa on itsellesi uusi, kannattaa tutustua muiden asiakkaiden kokemuksiin palvelusta ja tuotteista.

Anja Merenkivi tiedottaa lelujen ja lastentarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä asioista Facebookissa: Anja Merenkivi Tukes Lastenturvallisuus

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Helsinkiläisen Arposen perheeseen kuuluu kolme lasta. Kuvassa 7-vuotias Runo. Kuva: Anna Huovinen
Helsinkiläisen Arposen perheeseen kuuluu kolme lasta. Kuvassa 7-vuotias Runo. Kuva: Anna Huovinen

Bloggari Tiina Arponen vinkkaa maistuvat herkut leppoisiin kesäpäiviin. 

Pidät käsitöihin keskittyvää Muita ihania -blogia. Millainen ruuanlaittaja olet?

”Teen melko tavallisia arkiruokia. Suurin toiveeni on, että tekemäni ruoka maistuisi kaikille kolmelle lapselleni. Joskus innostun kokkaamaan pitkän kaavan mukaan. Silloin leivon sämpylöitä ja valmistan pihvit sekä salaatit itse alusta alkaen. Sanoisin, että olen hyvä ruuanlaittaja, mutta en aina erityisen innostunut, joten kalapuikot ovat välillä ihan ok.”

Grillikausi on alkanut. Mitkä ovat teidän perheenne kesäsuosikkeja?

”Makkara ja maissi tietysti ovat lasten lemppareita. Itse tykkään valmistaa siihen seuraksi jotain hyvää lihaa, ananasta, sieniä sekä muhkean salaatin. Kun pöydässä on paljon kaikkea, ollaan täydellisen grilliaterian ytimessä.”

Asutte kerrostalossa, jonka sisäpihalta löytyy asukkaiden yhteinen grillipaikka. Mitä siellä yleensä valmistuu? 

”Kesäisin grillaamme pihallamme harva se ilta. Useimmiten paistamme makkaraa, hodareita ja erilaisia vartaita, mutta viime kesänä innostuimme myös pyöräyttämään pizzoja naapureiden kanssa.”

Grillatut maissit

Kuva: Anna Huovinen
Kuva: Anna Huovinen

Maissi on kesäpöydän klassikko. Kokeile maustaa maissi majoneesilla, ja saat siihen uutta twistiä. Ohjeen löydät täältä.

Tortillaveneet

Kuva: Anna Huovinen
Kuva: Anna Huovinen

Tortillaveneistä saat helposti varioitua kasvis- ja lihaversion. Tästä löydät ohjeen hauskoihin kesäherkkuihin.

Jäätelö ja paahdetut mansikat

Kuva: Anna Huovinen
Kuva: Anna Huovinen

Helppo herkku syntyy ilman jäätelökonetta. Voit tarjoilla jäätelön lisukkeena mansikoita, mutta myös muut marjat käyvät. Kurkkaa resepti täältä!

Juttu on julkaistu kesäkuun Meidän Perheessä.