Sukupuolineutraali vihreä neuvolakortti jakaa äidit kahteen leiriin.

Neuvoloissa jaettava lasten terveyskortti on nyt vihreä ja kaikille lapsille samanvärinen. Aiemmin kortti oli tytöille vaaleanpunainen ja pojille sininen.

Näin aihetta puidaan Vauvan Aihe vapaa -keskustelupalstalla:

1. Jo oli aikakin!

Osa keskustelijoista on sitä mieltä, että sukupuolen mukaan jaotellut kortit eivät oikein kuuluneetkaan enää nykymaailmaan.

”Tuohan on vain käytännöllistä. Eihän passejakaan jaeta naisille punaisia ja miehille sinisiä. Lisäksi pieni osa lapsista on oikeasti sukupuoleltaan epävarmoja ihan biologisista syistä.”

”Kukin vanhempi voi ostaa lapsensa vaatekaapin vaikka täyteen pinkkiä tai sinistä sukupuolen mukaan, mutta ei yhteiskunnan tarvitse tätä jakoa ylläpitää enää nykymaailmassa.”

”On ymmärrettävää, ettei sukupuoli-identiteettiä haluta tarkoituksella tuputtaa joka suunnasta, vaan annetaan lapsen kasvaa sellaisena kuin on. Se ei tarkoita sitä, että tyttö/poikapiirteet kielletään, kuten usein sukupuolineutraali kasvatus käsitetään. Neuvolakortin värinvaihdos kertoo hyvästä asennemuutoksesta.”

”Miksi ihmeessä lastenkaan sukupuoli pitäis tarkistaa neuvolakortin väristä, kun se tieto on saatavilla ihan sieltä koneelta?”

”Ei kyse ole siitä, että neuvolakortin väri aiheuttaisi jollekin vauvalle identiteettikriisin, vaan siitä, mitä nämä värit antoivat ymmärtää yhteiskunnastamme.”

2. Turhaa ja typerää

Vastakkaisessa leirissä ei ymmärretä vaatimusta sukupuolineutraaliudesta niin kasvatuksessa kuin neuvolakorteissakaan. Samaan syssyyn moititaan myös sukupuolineutraaliksi pyrkivä äitiyspakkaus.

”Se nyt vaan on niin, että toisilla lapsilla on syntyessään pimppi ja toisilla pippeli, ja se asia ei muutu vaikka maailmasta poistettaisiin kaikki värit, symbolit, kategoriat, leikit.”

”Miksei voisi olla myös sininen ja punainen äitiyspakkaus? Ja ne annettaisiin sairaalassa vasta kun lapsi on syntynyt?”

”On se sukupuoli melko olennainen terveystieto. Kun jatketaan yhtenäistämistä, pitää varmaan kasvu- ja painokäyrätkin muuttaa vihreiksi.”

”Sukupuolineutraali hössötys on tiettyjen aikuisten juttu. Ei lapsilla itsellään ole ongelmia oman sukupuolensa kanssa.”

”Tyhmää. Olen ollut niin ylpeä, kun minulla on ollut sininen ja roosa kortti. Se on ollut niin suloista. Miksi nykyään lopetetaan ihan kaikki kiva? Suomalaiset yrittää ankeuttaa elämää näköjään oikein tosissaan!”

3. Onko vihreä tyttöjen vai poikien väri?

Ja toki, onhan asiassa sivujuonteitakin. Esimerkiksi nämä:

”Minä olen aina mieltänyt vihreän enemmän ’poikien’ väriksi, en ymmärrä miksi se on aina muka neutraali. Jos oikeasti haluaa neutraalia väriä niin miksei valita keltaista?”

”Toi on ihan saman näköinen kuin koirani terveyskortti, jonka se sai eläinlääkäristä. Ettei nyt vaan mene lapset ja lemmikit sekaisin?”

”Eikö sosioekonominen luokkakin olisi aika olennainen? Lääkäri- ja juristiperheiden kortteihin kultaiset kehykset, opettajille ja farmaseuteille hopeiset, duunareille puiset, sossupummeille keltamusta varoitusväri.”

Lue lisää:

Yle.fi: Neuvolakortti vaihtoi väriä: ”Vanhemmat eivät halua korostaa sukupuolta”

Vierailija

Mitä kummaa? Neuvolakortin uusi väri kiihdyttää äitejä

Ei vihreä ole neutraali väri, se on "poikien väri". Keltainen ei ole neutraali väri se on "tyttöjen väri". Harmaa on enemmän "poikien väri" Neutraali väri on sellainen, joka ei ole sen enempää tyttömäinen kuin poikamainenkaan. Loppujen lopuksi todellisuudessa jos tahdottaisiin valita neutraali "väri" tuohon korttiin niin se olisi valkoinen. En ymmärrä mitä ihmeen väliä sillä on, minkä värinen tuo kortti on? Tietysti on voinut helpottaa oikean kortin löytämistä niillä äideillä, joilla on tyttö...
Lue kommentti

Kairi oli tyttärensä vauva-aikana yksinäinen ja vailla äitikaveria. Hän sai uuden ystävän äitimentori Laurasta. 

Väsymys alkoi vasta, kun imetys päättyi. Puolisen vuotta Kairi, 37, heräili puolentoista tai kahden tunnin välein syöttämään tytärtään Emiliaa. Kiitos hormonien, energiaa tuntui kuitenkin riittävän.

Nykyään vuoden vanha Emilia on Kairin ja hänen puolisonsa esikoinen. Kairi ei ollut etukäteen arvannut, että imetyksen lopettaminen tuntuisi niin suurelta muutokselta. Yhtäkkiä piti keksiä uudet keinot lapsen lohduttamiseen ja nukuttamiseen. Samaan syssyyn alkoi oma väsymys. Valvomishormonien cocktail oli ilmeisesti nautittu loppuun.

– Mietin, mistä voisin saada tukea uuteen tilanteeseen, Kairi kertoo.

Virossa kasvanut Kairi muutti Suomeen kahdeksan vuotta sitten. Sairaanhoitajana työskentelevällä Kairilla on töissä työkaverit ja kotona puoliso. Tukiverkko tuntui kuitenkin kaipaavan vielä yhtä lenkkiä.

Tärkein toive oli, että mentorilla olisi saman ikäinen lapsi kuin omassa perheessä.

Facebookissa silmiin osui HelsinkiMission, sosiaalialan järjestön, mainos mentoritoiminnasta. Äiti- tai isämentori on järjestön kouluttama vapaaehtoinen, joka toimii toisen vanhemman henkisenä tukea. Kairi soitti järjestöön ja pyysi mentoria.

Tärkein toive oli, että mentorilla olisi saman ikäinen lapsi kuin omassa perheessä.

Parin viikon päästä Kairin puhelin soi. Mentori oli löytynyt: helsinkiläisestä Laurasta, 27, tuli Kairin tukihenkilö. Toive ikäerosta täyttyi juuri eikä melkein: Lauran Ainalla ja Kairin Emilialla on ikäeroa neljä päivää.

Kun Kairi ja Laura tapasivat ensi kerran, Kairi ei ollut koskaan käynyt lapsen kanssa leikkipuistossa.

– Minä tavallaan tutustutin Kairin ja Emilian puistojen maailmaan, Laura sanoo ja naurahtaa.

Vauva-arjen rytmi oli saanut Kairin vetäytymään omaan kuplaansa. Moneen muuhun pikkuiseen verrattuna Emilia heräsi aamuisin myöhään, kahdeksalta tai puoli yhdeksältä. Kun aamutoimet oli saatu hoidettua, aamupäivän vauvakerhot ja puistokokoontumiset alkoivat jo olla ohi.

– Kyllä, olin niihin aikoihin yksinäinen, Kairi sanoo.

Kun ympärillä on muita, toisiin on mahdollisuus tukeutua ja kysyä mielipiteitä.

Vanhemmuus on laumajuttu, vahvistaa psykoterapeutti ja perhetutkimuksen dosentti Mirjam Kalland. Kenenkään ei pitäisi jäädä yksin, ei etenkään silloin, kun perheessä on pieni vauva.

Eräässä seminaarissa Kalland johdatteli yleisön ajatusleikin äärelle. Hän kysyi, kumpi on ahdistavampi mielikuva: yksi itkevä vauva ja vanhempi – vai samassa tilassa kymmenen itkevää vauvaa ja kymmenen vanhempaa?

Ajatus kymmenestä parkuvasta pienokaisesta herätti lähinnä hilpeyttä, Kalland kertoo.

– Kun ympärillä on muita, toisiin on mahdollista tukeutua ja kysyä mielipiteitä siitäkin, mikähän omaa lasta mahtaa vaivata. Vanhemmuus on laumajuttu.

Lue koko juttu 16. elokuuta ilmestyvästä Vauva-lehdestä!

Vierailija

Psykoterapeutti: ”Kenenkään ei pitäisi jäädä yksin, kun perheessä on pieni vauva”

Itse aloin kaivata äitiseuraa vasta esikoisen ollessa reilun 10kk ikäinen. Seurakunnan perhekerhosta löytyikin naapuritalossa asuva, saman ikäisen vauvan äiti ja olemme yhä kolmen vuoden jälkeenkin ystäviä vaikka asummekin nykyään satojen kilometrien päässä toisistamme. Yhä edelleen saadaan vertaistukea puolin ja toisin. Toinen samanikäisen lapsen vanhempi elää uhmaa ja muita vaiheita suunnilleen samaan aikaan eikä aika ole vielä kullannut muistoja ja siksi se vertaistuki on aivan parasta. Näin...
Lue kommentti

Tutkimuksessa oli mukana yli 240 000 suomalaistyttöä. HPV-rokotteen haitoista esitetyt huolet eivät tutkimuksen valossa pidä paikkaansa.

Tällä viikolla julkistettu laaja suomalaistutkimus osoittaa, että väitteet HPV-rokotteen vaarallisuudesta eivät pidä paikkaansa.

HPV-rokote ehkäisee papilloomaviruksen aiheuttamia syöpiä, kuten kohdunkaulan syöpää. Se otettiin mukaan kansalliseen rokotusohjelmaan viisi vuotta sitten, ja se annetaan ilmaiseksi 11–12-vuotiaille tytöille.

Jotkut suomalaisvanhemmat ovat kertoneet julkisuudessa tapauksista, joissa lapsi on sairastunut hankalaan oireyhtymään rokotuksen saamisen jälkeen. Ajallinen yhteys ei kuitenkaan vielä tarkoita, että asioilla olisi syy-yhteys. 

Tutkimuksessa verrattiin rokotettujen tyttöjen sairaustilannetta rokottamattomiin. Aineisto oli erittäin laaja: mukana oli 240 605 suomalaistyttöä, joista yli puolet otti rokotteen. Tutkimuksessa etsittiin rokottamisen yhteyttä 38 erilaiseen sairauteen, esimerkiksi krooniseen väsymysoireyhtymään ja monimuotoiseen paikalliseen kipuoireyhtymään.

”Mukaan valikoitiin sairauksia, joiden kohdalla on esitetty epäilyjä, että rokottaminen saattaisi lisätä niiden esiintymistä”, kertoo yksi tutkimuksen tekijöistä, THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek Helsingin Sanomien haastattelussa.

Tulos oli, että rokotuksen saaneilla ei ollut merkitsevästi suurempaa riskiä sairastua näihin sairauksiin kuin samanikäisillä rokottamattomilla tytöillä.

Pojillekin rokotus?

Parhaillaan pohditaan, pitäisikö myös poikien HPV-rokotukset ottaa mukaan kansalliseen rokotusohjelmaan. Papilloomavirusinfektio on yhteydessä paitsi kohdunkaulan syöpään myös erilaisiin suun ja kurkun, peräaukon ja peniksen alueen syöpiin.

Tampereen yliopiston tuore tutkimus osoittaa, että sekä tyttöjä että poikia rokottamalla saataisiin nopeasti aikaan laumasuoja, joka auttaisi ehkäisemään papilloomaviruksen aiheuttamia syöpiä koko väestön tasolla.