2-vuotias on myös juuri sen ikäinen, ettei hän aina oikein itsekään tiedä, mitä haluaa ja mitä ei. Kuva: iStockphoto.
2-vuotias on myös juuri sen ikäinen, ettei hän aina oikein itsekään tiedä, mitä haluaa ja mitä ei. Kuva: iStockphoto.

Lapseni näyttää kiukkunsa, mutta ei ota vastaan lohdutusta.

Minulla on kaksivuotias tyttö, jolla on koko pienen ikänsä ollut vahva oma tahto. Tyttö tulistuu helposti ja näyttää kiukkunsa.

Viime aikoina minua on alkanut vaivata sellainen asia, ettei lapsi ota vastaan lohdutusta. Kun tyttö hermostuu ja yritän silitellä, ottaa syliin ja helliä, hän osoittaa selvästi, että haluaa olla mieluummin yksin. Hän on myös aamuäreä ja saattaa itkeskellä sängyssään, muttei silloinkaan tahdo äitiä tai isää lähelleen vaan käskee meidät pois. Hyvällä tuulella ollessaan tyttö istuu sylissä ja antaa paijata itseään. Mielestäni lohduttaminen ja surussa auttaminen kuuluvat äidin hommiin, mutta mitä tehdä, jos lapsi ei sellaiseen suostu?

Psykologi Essi Juvakka vastaa:

Jokainen lapsi on hyvin erilainen yksilö. Toiset haluavat surullisena heti syliä ja hellittelyjä. Te olette saaneet perheeseenne tomeran pikkutytön, joka ei ole tätä mallia. Toisille lapsille sopii hyvin syliin otto itku- tai kiukkutilanteessa, toisen kanssa on hyvä kuunnella lapsen toivetta siitä, että hän tahtoo olla tunteidensa kanssa ensin vähän aikaa yksin. Hyväksy siis vanhempana se, että pieni kiukkupussisi ei tule mielellään heti syliin vaan haluaa ensin puhaltaa vähän aikaa höyryjään esimerkiksi omassa huoneessaan.

Pieni kiukkupussisi ei tule mielellään heti syliin vaan haluaa ensin puhaltaa vähän aikaa höyryjään esimerkiksi omassa huoneessaan.

2-vuotias on myös juuri sen ikäinen, ettei hän aina oikein itsekään tiedä, mitä haluaa ja mitä ei. Ei- ja Kyllä-harjoittelut ovat perheessänne vielä vahvasti menossa, ja lapsi etsii oman tahtomisensa rajoja. Onkin hyvä, että olet äitinä käytettävissä sitten, kun lapsi on siihen valmis. Pakolla helliminen ei tunnu lapsesta hyvältä, eikä sitä kannata tehdä, vaikka äitinä haluaisitkin lohduttaa lastasi mahdollisimman pian.

Sinun on luonnollisesti välillä vaikeaa ymmärtää lastasi ja hänen logiikkaansa – varsinkin, jos itse olet surullisena toivonut lohdutusta mahdollisimman pikaisesti. Tyttösi haluaa kuitenkin itse kertoa, miten ja millä aikataululla hän toivoo tulla lohdutetuksi. Lohdutus on tietysti jokaiselle tärkeää.

Lapsesi rakentaa itsetuntoaan sen perusteella, millaista palautetta hän saa itsestään.

Kuuntele tässä asiassa siis hänen tahtoaan, vaikka muuten vedätkin rajoja sen suhteen, mikä on sallittua ja mikä ei. Tämä oman tahdon koettelu on todella tarpeellista, jotta hänestä kasvaa hienosti pärjäävä tyttö. Lapsesi rakentaa itsetuntoaan sen perusteella, millaista palautetta hän saa itsestään. Ole siis tarkkana, ettei ”haluan olla kiukkuni kanssa hetken itsekseen” -tyyli leimaudu perheessänne huonoksi käyttäytymismalliksi.

 

Kuva vaihdettu 8.11.2017

Eläinhahmojen yhdisteleminen on hauskaa puuhaa! Kuva: Juha Salminen
Eläinhahmojen yhdisteleminen on hauskaa puuhaa! Kuva: Juha Salminen

Kivojen eläinhahmojen yhdistely kehittää taaperon silmän ja käden yhteistyötä.

Tarvitset:

Tukevaa kartonkia tai pahvia, valmiiksi tulostetut eläinhahmot, paperiliimaa, kontaktimuovia,sakset tai mattoveitsen.

Tee näin:

  1. Tulosta valmiit eläinhahmot ja liimaa ne tukevalle kartongille tai ohuelle pahville. Eläinhahmoja on kuusi kappaletta: kettu, kissa, norppa, pingviini, pupu, sammakko.
  2. Päällystä kartonki kontaktimuovilla molemmin puolin.
  3. Leikkaa eläimet irti ääriviivoja pitkin joko saksilla tai mattoveitsellä materiaalista riippuen.
  4. Puolita eläimet vielä keskeltä kahteen osaan.

Vinkki! Paloja voi ja saa yhdistellä ennakkoluulottomasti. Pupu, jolla on ketunhäntä, miksipä ei!

Tulosta valmiit eläinhahmot A4-kokoiselle paperille alla olevasta linkistä. Tallenna tiedosto ensin työpöydällesi ja printtaa vasta sen jälkeen, niin se tulostuu oikein.

 

Jaa oma juttu

Millaisia askarteluja tai tuunauksia olet vauvalle tehnyt? Laita hyvät ideat kiertoon Vauvan Instagramissa. Jaa kuva ja tägää se @vauvalehti #teeite.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Yksi vauvan vilpittömimmistä ihailijoista saattaa olla hänen isosisaruksensa.

Yhtä vauvakuvaa en koskaan väsy katselemaan: Muutaman viikon ikäinen kuopuksemme pötköttää piirua vaille kolmevuotiaan esikoisemme sylissä. Vauva pitää isosiskoa tiukasti pikkusormesta kiinni. Siinä on hyvä.

Kun itse vielä ihmettelin, kuka tämä pieni ja uusi oikein on, esikoinen otti vauvan saman tien omakseen. Hänestä kuoriutui isosisko ennen kuin minusta kahden äiti. Hän kylvetti, hoivasi ja lohdutti, esitteli vauvaa polleana tutuille ja tuntemattomille.

Kolmesta oli tullut neljä, mutta äiti ei meinannut pysyä perässä.

Itsehän unohdin kirjoittaa vauvan nimen onnittelukorttiin, kun lähdimme koko perhe syntymäpäiväjuhliin. Kolmesta oli tullut neljä, mutta äiti ei meinannut pysyä perässä.

Sydämeeni oli ryöpsähtänyt kertaheitolla hurjasti lisää rakkautta, mutta samalla sydän hieman nyrjähti. Esikoisen puolesta kirpaisi, sillä syliin ei joka hetki mahtunut yhtä paljon kuin sydämeen.

Onneksi oli myös isän ja isovanhempien syli. Isompikin sai vielä olla pieni.

Sanotaan, että ensimmäinen lapsi tehdään itselle, toinen esikoiselle. Ehkä niinkin. Kieltämättä toivoin, että lapsillani olisi kasvussaan kaveri. Se rakkain ja raivostuttavin, jonka kanssa otetaan yhteen mutta jonka edestä ei ikinä paiskaisi ovea kiinni iäksi.

Sanotaan, että ensimmäinen lapsi tehdään itselle, toinen esikoiselle.

Pikku hiljaa kädet alkavat riittää kahdenkin äitinä. Sitä huomaa kasvavansa lahjomattomaksi erotuomariksi, muistaa tuoda reissusta kaksi täsmälleen samanlaista tuliaista. Mittaa automaattisesti jälkkärit grammalleen yhtä suuriksi. Sylissäkin pysyy kaksi yhtä aikaa.

Kun siskokset kikattavat omille jutuilleen ja pusuttelevat toisilleen hyvän yön halit, sydämessä ei voisi enempää lämpöä tunteakaan.

Vauva-lehden pääkirjoitus 12/17

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.